Äitienpäivän vietto entisaikaan

Äitienpäivän vietto entisaikaan

Äitienpäivien äiti!  Äitienpäivä on juhlapäivänä varsin uusi, sillä ei ole mitään kirkollista taustaa, eikä äitienpäivän vietto ole kuulunut talonpojan kalenteriin. Äitienpäivä on kotoisin Yhdysvalloista ja se on siitä erikoinen, että se on yksityishenkilön aloitteesta syntynyt juhla. Äitienpäivän perustaja oli länsivirginialainen Anna Marie Jarvis (1864 – 1948). Hänen äitinsä oli kasvattanut 11 lasta ja oli eläessään haaveillut päivästä, joka olisi omistettu kaikille maailman äideille. Anna Jarvisista löydät lisää tietoja MyHeritagen historiallisista kokoelmista.

Ann Reeves Jarvis

Ann Reeves Jarvis

Anna Jarvisin äiti kuoli 1905, mutta ajatus äitienpäivästä jäi elämään hänen tyttärensä mieleen. Hän alkoi ajaa äitienpäiväasiaa määrätietoisesti ja se johti siihen, että vuonna 1914 presidentti Wilson teki äitienpäivästä kansallisen juhlapäivän, jonka ajankohta sijoittui Ann Jarvisin äidin kuolinpäivän (9.5.) tienoille.

Äitienpäivän vietto Suomessa

Ensimmäistä äitienpäivää vietettiin Alavieskan kirkonkylän kansakoululla vain pari kuukautta kansalaissodan päättymisen jälkeen, heinäkuussa vuonna 1918. Seuraavana vuonna päivää kampanjoi myös Pelastusarmeija, ja syksyllä 1919 äitien juhlaa vietettiin jo sadoissa tilaisuuksissa ympäri vuoden.

Vuodesta 1920 päivää siirryttiin viettämään keväällä, alkuun toukokuun kolmantena sunnuntaina. Kotikasvatusyhdistys ja sen julkaisema Koti-lehti oli tärkeässä roolissa juhlapäivän vakiinnuttamisessa maahan. Yhdistys vetosi suomalaisiin aina kirkkoa ja puolustuslaitosta myöten, ja pyhitti vuoden 1920 Koti-lehden huhtikuun numeron kokonaan äideille. Lapsia ja nuoria kannustettiin ottamaan vastuuta päivän järjestämisessä ja äitien huomioimisessa.

Jälkipolvia haluttiin muistuttaa, kuinka äidit, usein ilman minkäänlaista kiitosta, antoivat kaikkensa perheen ja lasten parhaaksi. Myös edesmenneiden äitien ja mummujen muistoa kehotettiin kunnioittamaan. Lähde: Vanhempainliitto.fi

Anna tänä vuonna äidille lahjaksi MyHeritagen määräaikainen Complete-lahjajäsenyys

Äitienpäivän viettoa

Äitienpäivä on kevään koskettavimpia juhlia. Kustaa Vilkuna on kuvannut äitienpäivää näin: Perheissä äidille tuodaan kukkia ja muita lahjoja. Isä ja lapset nousevat varhain toimittamaan ne kotoiset aamuaskaret, jotka muutoin kuuluvat äidille. Äiti saa tarjottimella lahjansa ja kahviaamiaisensa sänkyyn. Lauletaan kuin nimipäivänä. Kaikki ovat äitiä kohtaan avuliaita ja ystävällisiä. Perheissä, joista äiti on kuollut, viedään kukkasia haudalle. Äitiä palvotaan, ja kiitollinen äiti tuntee olonsa miellyttävän korostetuksi”.

Kuvaaja Karl Alfred Nyström, Svenska Litteratursällskapet i Finland

Kuvaaja Karl Alfred Nyström, Svenska Litteratursällskapet i Finland

Alla Laurin kilpailukirjoitus hänen äitienpäivälupauksestaan. Julkaistu Kotikasvatusyhdistyksen äänenkannattajassa 1.5.1921. Kansalliskirjasto.fi

Muistetaan äitejä

Oi kiitos, rakkahin äiti hellä,
nyt siitä kaikesta, minkä soit,
kun aina jaksat sä työskennellä
ja aina rakastaa meitä voit.

Äidit saavat äitienpäiväkukan rintaansa. Äitienpäivänä 1943. Kuvaaja K. Aunio, Sotamuseo

Äidit saavat äitienpäiväkukan rintaansa. Äitienpäivänä 1943. Kuvaaja K. Aunio, Sotamuseo

Äitienpäivää on perinteisesti juhlittu myös kouluilla ja Suomen valtakunnallisessa äitienpäiväjuhlassa tasavallan presidentti myöntää äitienpäivänkunniamerkkejä ansioituneille äideille.

Äitienpäivä Jalasjärven Kannonkylän Kannon koululla. Kuva: Kimy-Kustannus 1920-1923, Museovirasto-Musketti

Äitienpäivä Jalasjärven Kannonkylän Kannon koululla. Kuva: Kimy-Kustannus 1920-1923, Museovirasto-Musketti

Artikkelikuva on Kirvun äitienpäiväjuhlilta 1923. Museoviraston kokoelmat. Kuvaa on rajattu.

Kerro meille omia äitienpäivämuistojasi