Käräjät ja käräjäkirjat sukututkimuksessa

Käräjät ja käräjäkirjat sukututkimuksessa

Kihlakunnanoikeudet kokoontuivat aikaisemmin vain tiettyinä aikoina vuodesta. Näistä istuntokausista käytettiin nimitystä käräjät. Vuoden 1734 lain Oikeudenkäymiskaaren 2. luvun 1 §:n mukaan kihlakunnanoikeudessa oli pidettävä käräjät kolme kertaa vuodessa

Käräjät maaseudulla viipurilaisen Pekka Zimmermannin johdolla. Tuntematon valokuvaaja, 1910–1919

Käräjät maaseudulla viipurilaisen Pekka Zimmermannin johdolla. Tuntematon valokuvaaja, 1910–1919

Kuvassa pöydän takana istuu Pekka Zimmermann, joka johtaa käräjöintiä, muut miehet istuvat rivissä pöydän ympärillä, kaksi kuulusteltavaa miestä seisoo päällysvaatteissaan vasemmalla. Lappeenrannan museot. Kuva on väritetty MyHeritagen In Colorilla – kokeile sinäkin!

Käräjien työsarkaa

Käräjät olivat paikka, jonka kautta kruunu eli valtio julisti erilaisia päätöksiään sekä vaatimuksiaan. Siellä kruunun edustajat keskustelivat pitäjäläisten kanssa mm. hallinnollisista asioista. Käräjillä saatettiin päättää mm. kirkon tai pappilan rakennuksia koskevista asioista ja erilaisista luottamushenkilöiden valinnoista. Edelleen käräjillä päätettiin mm. maanjaosta, veloista, panteista, lainhuudoista sekä perintö- ja velka-asioista. Kolmas pääryhmä käräjien työssä olivat rikosasiat. Rikoksia olivat mm. ryöstöt ja varkaudet, väkivaltaiset teot sekä siveysrikkomukset.

Kaikki raskaat rikokset (mm. henkirikokset, törkeät murrot, monet seksuaalirikokset, noituus jne.), joista mahdollisena tuomiona oli kuolemanrangaistus, piti jo 1600-luvulla alistaa hovioikeuden päätettäväksi.

Vuodesta 1825 lähtien kuolemanrangaistuksia ei enää laitettu toimeen, vaan kyseinen tuomittu karkotettiin Siperiaan.

Tuomiokirjat sukututkimuksessa

Sukututkijalle tuomiokirjat antavat melko kattavan läpileikkauksen esivanhempiemme elämästä. Käräjillä käsitellyt asiat koskivat monesti koko paikallisyhteisöä. Miten sitten pääset etsimään tietoja?

Käy Suomen sukuhistoriallisen yhdistyksen, SSHY:n sivuilla

Ensimmäiseksi pitää aina selvittää, mihin tuomiokuntaan kyseinen pitäjä on kuulunut tiettynä vuonna. Tuomiokuntia nimittäin perustettiin ja muunneltiin kautta aikain, joten yksittäinen pitäjä on saattanut aikojen saatossa kuulua jopa seitsemään – kahdeksaan eri tuomiokuntaan.  Tuomiokirjat on jaettu kahteen osaan, ilmoitusasioihin ja varsinaisiin asioihin. Varsinaisten asioiden pöytäkirjoista löydät tietoja mm. rikoksista, varkauksista tai vaikka aviottomaan lapseen liittyvistä elatusapuoikeudenkäynneistä. Ilmoitusasioihin on kirjattu mm. pantin antamiset, holhousasiat, kiinnitykset, avioehdot ja lainhuudot.

Kuva: Juha Vuorela

Kuva: Juha Vuorela

Lainhuudot

Jos yksityinen taho myi toiselle kiinteistön, tarvittiin siihen lainhuuto. Ilmoitusasioiden pöytäkirjoista saat siis tietoa maaomaisuuden vaihdoksista: kuka myi, kenelle myi, milloin myi ja millaisin ehdoin. Yleensä lainhuutoasiakirjoista selviää myös saman kiinteistön edellinen omistajanvaihdos. Lainhuutoja oli aikanaan kolme. Kun ostaja oli saanut kolme riidatonta lainhuutoa läpi, hän oli virallisesti kiinteistön omistaja. Näistä kolmesta lainhuudosta ensimmäinen on sukututkijan kannalta mielenkiintoisin. Se sisältää yleensä sekä kauppakirjan että mahdolliset muut kauppaan liittyvät asiakirjat.

Turun hovioikeus

Alla Turun hovioikeuden puoli Turun akatemiatalosta, jossa se on toiminut vuodesta 1830. Taustalla Turun tuomiokirkon torni ja edustalla hovioikeuden perustaneen Kustaa II Adolfin patsas.

Turun hovioikeus perustettiin 1623. Se koulutti tuomareita, toimi muutoksenhakuistuimena ja tarkasti alempien oikeusasteiden toimintaa. Käräjiltä eli kihlakunnanoikeuksista sekä kaupungeissa raastuvanoikeuksista toimitettiin hovioikeuteen renovoidut pöytäkirjat. Käräjätalossa oli tehty ns. konseptipöytäkirja, joka sitten kirjoitettiin puhtaaksi. Tätä kutsuttiin pöytäkirjojen renovoinniksi. Vaikka Turun palo vuonna 1827 tuhosi osan arkistoa, muodostavat nämä alempien oikeusasteiden pöytäkirjat massiivisen lähteen henkilöhistorialliseen sukututkimukseen sekä tietysti moneen muuhun. Hovioikeuksien pöytäkirjoja ei ole vielä digitoitu tätä kirjoitettaessa marraskuussa 2021.

Artikkelikuva: Juha Vuorela