Vanhan tarinan mukaan Martti Luther keksi joulupuun kulkiessaan Wittenbergissä kotiin pilkkopimeän metsän halki. Taivaalla tuikkivat tähdet saivat kuusenlatvatkin näyttämään siltä, kuin ne olisivat olleet täynnä tähtiä. Kotiin päästyään Luther kaatoi pienen kuusen ja toi sen sisään koristamaan kotiaan. Tapahtuma sijoittaisi joulukuusiperinteen alun 1500-luvulle.
Koristeltuja kuusia on todistettavasti löytynyt Saksasta 1600-luvulta alkaen, mutta ainoastaan julkisissa paikoissa – ei kodeissa. Ensimmäiset historialliset tiedot joulukuusesta ovat Elsassista, Strassburgin hiippakunnasta. Joulukuusesta muodostui vähitellen katolisen kirkon seimen protestanttinen vastine.
Kuvaus joulukuusesta vuodelta 1605
Tämä, tuntemattoman kirjoittajan teksti on varhaisimpia kirjallisia kuvauksia joulukuusesta:
”Jouluna he pystyttävät tupiinsa kuusia, joihin ripustavat monivärisestä paperista tehtyjä ruusuja, omenoita, piparkakkuja, kultapaperia ja makeisia . . . ”
Vihreä joulun kasvi ei aina kuitenkaan ollut kuusi. Kyseessä saattoi olla esimerkiksi sypressi tai misteli, jota käytettiin erityisesti ranskalaistalojen koristeluun.
Monilla kansoilla on ollut juhlissaan puita tai niiden oksia koristeina ja onnea tuovina elementteinä. Kotoisen joulupuumme juuret ovat siis mannereurooppalaiset ja sillä on yhteys vanhoihin vihreyssymboleihin eli siunauksellisiin, uuden satokauden takaaviin taikaoksiin.
Kuusen legendaa selittää tarina rajumyrskyn yllättämästä Vapahtajasta, joka turhaan etsi suojaa muiden puiden alta. Vain kuusi levitti uskolliset lehvänsä ympäröimään Vapahtajaa, joka kiitollisena siunasi puun viheriöimään kesät talvet.
Kuinka joulukuusi levisi eri maihin?
Saksasta joulukuusi levisi Yhdysvaltoihin 1770-luvulla, Tanskaan noin 1806–07 ja Englannin hoviin 1800-luvun alussa.
Vuonna 1896 Schlettstadter Zeitung -lehti haukkui protestanttisuutta ”joulukuusiuskonnoksi”, sillä Saksan protestanttisia kirkkoja oli koristeltu joulukuusin jo 1840-luvulta alkaen.
Kaksi kynttilöin ja sokerikoristein somistettua joulukuusta oli Englannin hovissa jo vuonna 1832, ainakin silloin kolmetoistavuotiaan kuningatar Viktorian päiväkirjan mukaan.
Alla vuoden 1848 London News -lehden kuva, jossa kuningatar Victoria ja prinssi Albert ovat lapsineen joulupuun äärellä. Lähde: Getty Images
Varhaisin tieto joulukuusesta suomalaiskodissa on vuodelta 1829
Paroni Klinkowströmin suurilla jouluaaton kutsuilla Helsingissä 1829 oli peräti kahdeksan joulukuusta.
Sitä ennen joulukuusta olivat Pohjoismaissa edeltäneet mm. joulusalot ja joulupihlajat. Joissain paikoin talojen porteille oli pystytetyt joulupuut, joista ruotsin kielessä käytettiin nimitystä ”julruska”.
Joulukuusi tuli Suomessa tunnetuksi vasta 1800-luvun lopulla
Vuonna 1878 Kyläkirjaston Kuvalehti julkaisi kuvan Martti Lutherin perheen joulunvietosta.
Kuvassa Luther säestää jouluvirttä kitaralla. Pöydällä on joulukuusi kynttilöineen sekä enkelinkuva latvassa, ja sen ääreen on Lutherin perhe lähimpine ystävineen kokoontunut.
Kuva on täysin saksalaisen taiteilijan mielikuvituksen tuotetta 1800-luvun alkupuolelta, mutta kuvalla oli suuri merkitys joulukuusen leviämiselle ja käyttöönotolle. Ajan joululehdet ja Topeliuksen Talvi-iltain tarinat tekivät myös joulukuusta tunnetuksi koko kansalle.
Vuoden 1879 Sanomia Turusta lehdessä oli ilmoitus joulukuusiin myytävistä rypälä-omenoista, jotka ovat pieniä eivätkä raskaita.
Uusi Suometar kirjoitti 22.12.1879 jutun Hollolasta
Wiime tiistaina 16 p:nä tätä kuuta jo aamulla warhain kello 6:n aikana tai hieman ennenkin oli kansaa karttunut oikein kosolta Uskilan piirikunnan kansakoululle. Jokaisen huomiota tietysti weti puoleensa tuo kirkas ja waloa säkenöiwä „joulukuusi”, joka juhlallisena katseli sen luokse kokoutuneita kansalaisia ja tarjosi jokaiselle kellä silmä oli, tuon arwoisan lauseensa: „kunnia olkoon Jumalan korkeudessa”, joka lause oli ripustettu kuusen ympärille. Liehuwat liput kuusen latwassa todistiwat päiwän juhlallisuutta. „Namuja” oli niinikään ripustettu kuusen hattaraisten oksien lomaan, joita koulun oppilaat saiwat hywäksensä käyttää.
Joulukuusikauppaa ennen ja nyt
Kuvaaja Satakunnan Kuva 1930–1949 / Satakunnan museo. Kuva on väritetty MyHeritagen In Colorilla
Kokeile In Coloria vanhoihin joulukuviisi ja katso, kuinka joulukuuseen syttyvät valot!
Kuvan ajoista on joulukuusikaupasta kehittynyt iso bisnes. Kauppalehti uutisoi jo vuonna 2016: Yli miljoona joulukuusta vaihtaa osoitetta jouluna. Suomen puutuotanto ei pysy perässä, vaan yli 100 000 joulukuusta tuodaan ulkomailta.
Artikkelikuva: Yli-Vakkurin veljekset ovat joulukuusen haussa. Kuvaaja: Yrjö Yli-Vakkuri 1929/ Museoviraston kokoelmat. Kuva on väritetty MyHeritagen In Colorilla.
Lähde: Tunturisusi
Lue lisää historiallisia artikkeleita MyHeritagen blogista
