Muistatko vielä nämä erikoiset pääsiäisperinteet?

Muistatko vielä nämä erikoiset pääsiäisperinteet?

Pääsiäisperinteet ovat  muutakin kuin mämmin mussutusta ja tipuja. MyHeritage selvitti, minkälaisia omituisia pääsiäisperinteitä on ollut Suomessa.

Erikoisempia pääsiäisperinteitä Suomen historiassa ovat pääsiäiskellot. Perinne on miltei tyystin kadonnut, muttei kokonaan. Karjalan kannaksella, Etelä-Karjalassa, Länsi-Savossa, Päijät-Hämeessä ja Keski-Suomessa pääsiäisyönä tai -aamuna soiteltiin ennen vanhaan paimenten soittimia: ruokopillejä, torvia ja karjankelloja. Kyseessä oli ns. ”pääsiäissoitto”, joka kiersi kylän kaikki talot ja herätti ihmiset kesken uniensa.

Karjankello

Karjankello, Suomen kansallismuseo

Vanhan tavan mukaan soitintarpeita ja soittimia kerättiin hiljaisen viikon alussa ja ruokopillit valmistettiin ja karjankellot liotettiin keskiviikkona. Kellojen liotusvesi juotettiin eläimille, jotta nämä olisivat osanneet metsästä kotiin.

Vesi lensi meluamisen ohella

Talonväki yritti puolestaan kastella soittajat viskaamalla näiden päälle vettä. Soiton tarkoituksena oli toivottaa karjalle menestystä ja samalla pitää pedot pois karjasta seuraavana kesänä. Toinen soittamisen merkitys oli iloitseminen Kristuksen ylösnousemisesta.

Eteiseen varattiin jo hyvissä ajoin illalla monta ämpärillistä vettä. Ikkunoista kurkittiin, milloin soittojoukko saapuu. Tarkoitus ei ollut kastella kylmällä vedellä märäksi ketään, kunhan yritettiin vain pelotella. Talon lapset liittyivät mukaan soittajiin.

Kerttu kurkkii

Kerttu kurkkimassa ikkunasta. Kuva: Pekka Kyytinen 1952, Museoviraston kokoelmat. Kuva on väritetty MyHeritagen In Colorilla

Koska mitään ylimääräistä häiriötä ei tuotettu, taloissa odotettiin soittajia ja kohtelu oli yleensä ystävällistä. Tiedettiin, millä puolella taloa nukkui pieniä lapsia, missä olivat pelokkaimmat hevoset ja äkäisimmät koirat ja soittopaikat valittiin sen mukaisesti.

Ääntä toki tuotettiin karjankelloilla, pirunviuluilla ja ruokopilleillä, myöhemmässä vaiheessa jopa moottorisahalla. Saatettiin vielä vedellä tuvan seinää puunpalasella, jotta talon väki varmasti heräsi.

Tavassa oli kyse myös seikkailusta

Jäät olivat monesti kevätaikana jo heikkoja, joten oman jännityksensä porukka sai seikkaillessaan ritisevillä järven kapeikoilla.

Alla oleva kuva on väritetty MyHeritagen In Colorilla. Kokeile sinäkin vanhoihin sukukuviisi!

Seikkailua jäällä

Kuvaaja Pietinen 1932, Museoviraston kokoelmat

Lapsille saatettiin heitellä hangelle karamelleja. Nurkissa juoksentelevia soittajia sai tosin joskus maanitella silti tulemaan näkyville.

Koko matka tehtiin jalkaisin, joten kotiin tullessa päivä jo valkeni. Kello oli neljä tai puoli viisi. Säästä riippuen pääsiäissoittajat saattoivat nähdä paluumatkallaan pääsiäisaamun tanssivan auringon.

Myöhempinä aikoina soittoporukkaa kuljetettiin autonlavoilla heinissä. Välillä kyyti oli kylmää, eivätkä kaikki enää ymmärtäneet soiton tarkoitusta.

Lapsia piiskattiin Pohjanmaalla

Niin kuin Suomessa usein tuppaa käymään, meno yltyi lopulta liian villiksi. Etelä-Karjalan taajamissa pääsiäissoitot yltyivät niin riehakkaiksi, että ne kiellettiin jo 1900-luvun alkupuolella. Osaksi lienee ollut kyse virallisen kulttuurien ulkopuolella olevan ilmiön vieroksumisesta.

Kylissä tapa on paikoin kuitenkin elänyt uudelle vuosituhannelle saakka. Pääsiäisen aikaan kuuluva pääsiäissoittojen perinne on edelleen voimissaan ainakin Lemillä.

Muita erikoisia pääsiäisperinteitä on ollut Pohjanmaalla lasten piiskaaminen pitkäperjantaina Jeesuksen kärsimysten muistoksi. Pohjanmaalla myös poltetaan paikoin edelleenkin pääsiäiskokkoja pääsiäislauantaina.

Pääsiäiskokko

Kuvaaja Pekka Kyytinen 1968, Museoviraston kokoelmat. Kuva on väritetty MyHeritagen In Colorilla

Etelä-Pohjanmaalla pääsiäistä seuraava arkipäivä oli erityinen kisapäivä. Tapa on ilmeisesti loppunut 1870-luvun alkuvuosina, mutta yleisenä vapaapäivänä sitä pidettiin 1800-luvun loppuun asti.

Lähteet: wikipedia, kalevalaistennaistenliitto, tarinaikkuna

Täältä löydät lisää Suomen historiaan ja juhlapäivien perinteisiin liittyviä blogikirjoituksia.

Artikkelikuvana on pääsiäiskortti vuodelta 1906 Helsingin kaupunginmuseon kokoelmista.