Postin kulku ennen vanhaan oli monesti kiinni säistä

1600-luvulla postin kulku annettiin erityisten postitalonpoikien hoidettavaksi. Heillä sitten oli taas omat renkinsä apunaan. Tarkoituksena oli, että kirje tai paketti kulkee postitalosta toiseen viiden kilometrin tuntinopeudella. Kruunun virkakirjeet kuljetettiin ilman maksua. Niinpä ensimmäiset postit käsittivätkin pelkästään virkapostia.

Asetus postitalonpoikien velvollisuuksista

Maamme ensimmäinen postitaksa vahvistettiin syyskuun kuudentena päivänä vuonna 1638. Tuolloin Ruotsin kuningatar Kristiina allekirjoitti sitä koskevan asetuksen. Näin saatiin säännöllinen postiliikenne myös Suomeen päin eli Ruotsin ”itämaahan”.

Vaarallinen postireitti Tukholmasta Turkuun

Euroopan vaarallisimpia postireittejä omana aikanaan oli reitti Tukholmasta Grisslehamnin ja Ahvenanmaan Eckerön kautta edelleen Turkuun kulkenut postitie. Ahvenanmeri oli täynnä vaarallisia karikoita eikä merikarttoja vielä ollut juuri lainkaan. Kovassakin myrskyssä postia soudettiin lähes läpi vuoden, vain ankarimman merenkäynnin aikaan postiveneet jäivät maihin. Erityisesti syysmyrskyt viivästyttivät matkantekoa ja arvokkaampi posti oli pakattu haaksirikon varalta tynnyreihin.

Ahvenanmaan saariston talolliset olivat vastuussa kuljetuksesta ja taloista oli muodostettu erityisiä postiruotuja. Kahdesta kuuteen taloa muodosti yhden tuollaisen ruodun. Postiruoduista ja postiljooneista saa tietoa rippikirjamerkintöjen lisäksi läänintileistä, esimerkkinä vaikkapa oheinen posti- ja luotsitalollisten maksuluettelon alku vuodelta 1797. Ruotsin vallan aikaan tärkeimmät postikuljetukseen liittyvät lähteet ovatkin em. läänintilit.

Posti- ja luotsitalollisten maksuluettelon alku / Kansallisarkisto

Autonomian aikana Ruotsin vallan aikainen järjestys säilyi

Vuodesta 1809 Suomi oli osa Venäjän keisarikuntaa itsenäisenä, autonomisena alueena. Ruotsin vallan aikainen järjestys säilyi maassamme monilta osin. Postin hallinnollista puolta uudistettiin, mutta itse postinkuljetus jäi ennalleen.

Vasta 1846 yli 200 vuotta toiminut postitalonpoikajärjestelmä lakkautettiin. Sen tilalle tuli kestikievarikyytejä käyttävä postiljoonijärjestelmä. Siitä lähtien kirjeet ja paketit matkasivat postitoimistosta lähdettyään noin 15–20 kilometrin välein olevien kestikievareitten kautta.

Uudenkirkon Vammelsuun kylän kestikievarin pihalta 1905 / Museovirasto. Kuva on väritetty MyHeritagen In Colorilla.

Sisäkuva Vargatan kestikievarista Saltvikissä. Museovirasto / A.O.Heikel 1907. Väritetty In Colorilla.

Kokeile sinäkin MyHeritagen In Coloria omiin sukukuviisi!

Autonomian ajan lähteet löytyvät kruununvoutien ja lääninhallitusten arkistoista, joita on digitoitu toistaiseksi äärimmäisen vähän. Edelleen postinkulkuun liittyvät nimismiesten arkistot, joista niistäkin saattaa löytyä mainintoja esim. kestikievareista.

Suuriruhtinaskuntaamme oli 1816 perustettu postijohtokunta, josta tuli vuonna 1881 postihallitus. Jos olet kiinnostunut Suomen ja Venäjän viranomaisten välisestä kirjeenvaihdosta, kannattaa sinun tutkia kenraalikuvernöörinkanslian arkistoa.

Suomessa oli vain muutamia varsinaisia postitoimistoja

Postitoimistoista kertoo mm. oheinen 1800-luvun kartta autonomian ajalta. Karttaan on merkitty venäläisillä virstoilla välimatkat eri paikkojen välillä. Yksi virsta oli hieman päälle kilometrin matka, tarkalleen 1066,80 metriä. Vuodesta 1827 lähtien maassamme tuli käyttöön suomalainen virsta, joka oli kaksi metriä pidempi.

Postitoimistoja autonomian ajalta 1800-luvulla / Kansallisarkisto

Logistiikan mestarinäyte vuodelta 1852

Toisesta kartasta saamme osin samoja tietoja kuin perinteisemmän näköisestä kartasta, mutta lisäksi tutkija löytää postihinnaston! Nykyään maksamme postistamme painon ja paketin koon perusteella maan sisäisessä liikenteessä. Vuonna 1852 maksu perustui myös etäisyyteen lähtöpaikasta määränpäähän.

Kartta postitoimistoista + hinnasto /Kansallisarkisto

Ja vaikka varsinainen siirtolaisuus Amerikkaan alkoi vasta pari vuosikymmentä myöhemmin, on ulkomaanhinnastoon merkitty myös Kalifornia ja Oregon. Huomaathan, että karttaan on merkitty myös postinkulkuun liittyvät läänien pääkaupungit, muut kaupungit ja linnoitukset.  Voit hauskalla tavalla tutkia karttaa ja miettiä, miten esivanhempiesi lähettämä posti kulki esimerkiksi Lappeenrannasta Vaasaan!

Artikkelikuvassa postinkantajia vuodelta 1941. Sotamuseo / Partanen. Kuva on väritetty MyHeritagen In Colorilla – kokeile sinäkin historiallisiin kuviisi, se on hauskaa!

Tutustu myös muihin historia-artikkeleihin MyHeritagen blogissa.