Sarjakuvan historia kiinnostaa sukututkijaa

Sarjakuvan historia on pitkä, monimuotoinen ja mielenkiintoinen. Sen juuret voidaan jäljittää muinaisiin aikoihin, kun esivanhempamme piirsivät kuvakertomuksia kallioihin ja luoliin. Antiikin aikana näitä kuvakertomuksia löytyy esimerkiksi temppeleiden ja hautarakennelmien seiniltä. Eräs kuuluisa esimerkki Roomasta on Trajanuksen pylväs. Se on keisari Trajanukselle vuonna 113 pystytetty voitonpylväs lähellä Quirinalis-kukkulaa. Pylväs on jalustoineen noin 38 metriä korkea, ja se on veistetty Paroksen marmorista. Pylvästä kiertää spiraalimaisesti nouseva reliefien sarja, joka kertoo Trajanuksen Daakian valloitussodista vuosina 101–106.

Lähikuva Trajanuksen pylvään reliefeistä. Tekijä: Apollodoros Damaskolainen – Kuvan on ladannut Radomil 28.09.2004. CC BY-SA 3.0. Kuvalähde: Wikipedia

Tarkastellaanpa tässä blogikirjoituksessa muutamia sarjakuviin liittyviä asioita. Kerrothan meille kommenttikentässä omat suosikkisarjakuvasi!

Modernin sarjakuvan synty

Modernit sarjakuvat kehittyivät 1800-luvulla Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Sveitsiläinen taiteilija Rodolphe Töpffer tunnetaan yhtenä varhaisista sarjakuvien tekijöistä, ja häntä pidetään ensimmäisenä sarjakuvataiteilijana. Sarjakuvassahan joukko peräkkäisiä kuvia muodostaa yhtenäisen tarinan. Kuvissa saattaa olla kirjoitettua tekstiä puhekuplien ja kuvatekstien muodossa.

Töpfferin Herra Koipeliini vuodelta 1830, public domain kuvalähde: Wikipedia

Suomenkin sanomalehdissä ehti jo 1800-luvulla ilmestyä hänen tarinansa ”Koipeliinin Linnustus”. Sanomia Turussa -lehti nimittäin julkaisi tarinan jo vuonna 1857.

Koipeliinin linnustus, Sanomia Turusta, 07.04.1857, nro 14, s. 2, kansalliskirjasto.fi

Vuonna 1895 Yhdysvalloissa julkaistiin ensimmäinen sarjakuva ”The Yellow Kid,” joka ilmestyi yleensä ruutuina ja vain harvoin strippeinä. Nykyisinhän monipaneelinen strippi on suosituin muoto sarjakuvissa. The Yellow Kid oli kalju, irvinaamainen ja huonohampainen lapsi, joka seikkaili keltaisessa yöpaidassaan muiden yhtä outojen hahmojen kansoittamalla kadulla. Yellow Kidiä julkaistiin myös suomalaisissa lehdissä. Jossain lehdessä nimenä on ollut Kulmalan poika tai Kulmalan kakara.

The Yellow Kid, tekijä Richard Felton Outcault n. 1897, public domain. Kuvalähde Wikipedia

Suomalainen sarjakuva syntyi 1910-luvulla

Sarjakuva Suomessa alkaa käännettyjen teosten osalta vuodesta 1857, jolloin julkaistiin Rodolphe Töpfferin Koipeliinin Linnustus, kuten edellä tulikin jo todettua. Kotimainen sarjakuva syntyi 1910-luvulla. Ensimmäinen kokonainen sarjakuvateos oli Ilmari Vainion ”Professori Itikaisen tutkimusretki”, joka näki päivänvalon 21. marraskuuta 1911. Tätä julkaisupäivää vietetään epävirallisesti suomalaisen sarjakuvan juhlapäivänä.

Suurimpia alkuaikojen suomalaisia suosikkeja

• Ola Fogelbergin Pekka Puupää esiintyi 50 vuotta (1925–1975) samannimisessä suositussa sarjakuvassa. Ola Fogelbergin eli Fogelin kuoltua vuonna 1952 sarjan piirtämistä jatkoi hänen tyttärensä Toto Fogelberg-Kaila. Pekka Puupään kunniaksi on vuodesta 1972 jaettu ansioituneille sarjakuvataiteilijoille Puupää-hattu.

Työtoveri-lehti 1.1.1929 nr. 5. Kuvalähde: kansalliskirjasto.fi

• Kieku ja Kaiku, jota Osmo Alho teki peräti 47 vuoden ajan, on ollut usean lukijasukupolven suosikki. Sen hauskoja tekstejä riimitteli aikanaan itse Mika Waltari.

Sarjakuvien kulta-aika 1930–1940-luvuilla

1930- ja 1940-lukuja pidetään yleisesti sarjakuvien kulta-aikana. Tunnettuja sarjakuvahahmoja tuotettiin kuin liukuhihnalta. Näitä olivat esimerkiksi DC Comicsin ”Superman” (1938) ja ”Batman” (1939) sekä Marvel Comicsin ”Spider-Man” (1962) ja ”Hulk” (1962). Näiden ja eräiden muiden varhaisten supersankarihahmojen ympärille on nykyään kehittynyt satojen miljardien eurojen viihdebisnes.

Aku Ankka, tuo luonteeltaan äkkipikainen sekä kärsimätön

Ylivoimaisesti suosituin sarjakuvahahmo Suomessa on jo vuosikymmeniä ollut Aku Ankka, joka tosin ensin esiintyi maassamme nimellä Ankka Lampinen. Suomessa Aku Ankan, Helsingin Sanomista alkanut ura huipentui omaan lehteen, joka alkoi ilmestyä vuonna 1951.

Helsingin Sanomat, 11.05.1936, nro 126, s. 9. Kansalliskirjasto.fi

Varhaiset Aku Ankan numerot ovat todellisia keräilyharvinaisuuksia. Harrastukseensa huumorilla suhtautuva sukututkija saa lievää päänsärkyä Akun lähisuvun välisistä sukuyhteyksiä. Sarjakuvataiteilija Don Rosa onkin kiitettävällä tavalla ratkonut Ankkojen sukuhistoriaa. Tekijänoikeussyistä emme voi tähän suoraan liittää Rosan tekemää Aku Ankan sukupuuta, mutta löydät sen täältä.

Aku Ankka on innostanut myös sukututkijoita maailmanlaajuisesti, sillä sekä Genistä että MyHeritagesta löytyy aika monta Aku Ankan sukupuuta. Englanninkielisellä haulla ”Donald Duck” löytyy peräti 237 075 tietoa. Ellet vielä ole tehnyt hakuja MyHeritagen historiallisten tietojen kokoelmista, niin nyt kannattaa kokeilla!

Täältä löydät Disneyn hahmot eri kielillä.

Miksi sarjakuvat ovat niin tärkeitä monelle meistä?

Viihde ja kulttuurinen vaikutus:

Sarjakuvat ovat tarjonneet ihmisille viihdettä ja rentoutumista vuosisatojen ajan. Ne ovat olleet suosittuja sekä lapsille että aikuisille ja ovat luoneet yhteisen kielen ja kulttuurin, joka yhdistää ihmisiä eri kulttuureista ja taustoista. Tunnetut sarjakuvahahmot, kuten Superman, Batman, Spider-Man, ja moni muu, ovat tulleet ikonisiksi kulttuurisiksi symboleiksi.

Yhteiskunnallinen ja poliittinen vaikutus:

Sarjakuvat ovat olleet voimakas väline poliittisen ja yhteiskunnallisen kommentoinnin välittämisessä. Ne ovat käsitelleet monia yhteiskunnallisia aiheita, kuten sodat, rotuerottelun, tasa-arvon, ympäristön ja ihmisoikeuksien kysymykset.

Tunteiden ilmaisu ja terapeuttinen vaikutus:

Sarjakuvat ovat voineet auttaa ihmisiä käsittelemään tunteitaan ja kokemuksiaan. Erityisesti niin sanotut ”autobiografiset sarjakuvat” ovat antaneet tekijöilleen mahdollisuuden kertoa omasta elämästään ja jakaa henkilökohtaisia kokemuksiaan.

Kaiken kaikkiaan sarjakuvat ovat olleet tärkeä osa ihmiskunnan historiaa, ja niiden vaikutus ulottuu viihteen ja kulttuurin alueiden lisäksi myös yhteiskunnallisiin ja taiteellisiin sfääreihin. Ne ovat auttaneet välittämään tietoa, jakamaan tarinoita ja luomaan yhteyksiä ihmisten välille eri aikakausina ja kulttuureissa.

Artikkelikuva on Pekka Puupää -sarjakuvasta Työtoveri-lehdessä 1.1.1936 nr. 2 kuvalähde: kansalliskirjasto.fi