Sukuselvitys ja -tutkimus on kiehtonut keskiajalta nykypäivään

Sukuselvitys ja -tutkimus oli alun perin yläluokan harrastus. Tähän oli monia käytännöllisiä syitä alkaen mahdollisesta luku- ja kirjoitustaidosta sekä ennen kaikkea vallanperimyksestä.

Edellisen kuninkaan poistuessa näyttämöltä alkoi monesti hänen jälkeläistensä ja sukulaistensa joukossa kova kuhina. Jokainen katsoi juuri itsensä soveliaaksi uudeksi hallitsijaksi, oli sitten takana biologinen sukuyhteys tai ei.

Piispa Johannes Terserus kiinnostui sukututkimuksesta

Suomessa sukututkimuksen voisi katsoa alkaneen Turun piispa Johannes Terseruksen kiinnostuksesta Pohjanmaan säätyläissukujen keskinäisiin sukulaisuussuhteisiin.

Johannes Elai Terserus (1605–1678) oli ruotsalainen teologi ja piispa. Hän toimi Turun piispana vuosina 1658–1664. Turun akatemian teologian professori Enevaldus Svenonius syytti Terserusta kalvinistisesta harhaopista ja puhdasoppisesta luterilaisuudesta luopumisesta. Terserus joutui Tukholman valtiopäiville, missä hänen näkemyksensä tuomittiin ja hänet pakotettiin eroamaan virastaan.

Johannes Terserus. K. O. Lindeqvist (1858–1927) / public domain

Eronsa jälkeen Terserus toimi Linköpingin piispana vuosina 1671–1678. Turun piispana ollessaan Terserus aloitti Genealogia Sursillianan kokoamisen eli keräämään säätyläissukuihin liittyviä tietoja tuon ajan kirkonkirjoista ja muista lähteistä. Hänen jälkeensä mm. Limingan ja Raahen papit kunnostautuivat hänen työnsä jatkajina. Tämä johti lopulta ns. Sursillin sukukirjan julkaisuun. Sursillin suku (lat. Genealogia Sursilliana) on vanha ja laaja suomalainen sukututkimus pohjalaisista suvuista, jotka polveutuvat 1500-luvulla eläneestä länsipohjalaisesta talonpojasta.

Kuninkaiden sukupuut ja sukuselvitykset kiinnostivat ruotsalaisia

Naapurimaassamme Ruotsissa sukunsa juuria merkitsivät muistiin jo puoli vuosituhatta sitten maan ylhäisimmät miehet. Oheisessa kuvassa on kuningas Kustaa Vaasan omakätisesti kirjoittama sukupuu hänen omista esivanhemmistaan.

PERSONHISTORISK TIDSKRIFT  SJÄTTE ÅRGÅNGEN. 1904  UTGIFVEN AF SVENSKA AUTOGRAF SÄLLSKAPET

Kuvan teksti ylhäältä alaspäin luettuna;

”Fru Margrethe — linden etc., herr Crister Nilsson, herr Johan — vasen och linden; fru Brithe, herr Gostaff Anundsons — bielken; herr Johan Cristersons hustru ffru Brithe — siöblad a ffederne, bielken a möderne; och gamble herr Sten Sture”

Näistä henkilöistä Krister Nilsson ja Margareta Krummedike olivat Kustaa Vaasan isän vanhemmat. Gustaf Anundsson Sture sekä Brita Stensdotter (Bjelke) olivat sitten hänen isänsä Erik Johanssonin äidin vanhemmat. Sivun reunaan on kuninkaallinen sihteeri Rasmus Ludvigsson kirjannut ”Konung Göstaffs, salig och höglofflig i hugkommelse, eghen hand”. Vapaasti suomennettuna: Kuningas Kustaa, siunattu ja kunniallinen hengeltään, kirjoittanut omakätisesti”.

Kustaa Vaasa ja hänen kolme vaimoaan

Kustaa Vaasan syntymäajasta ei ole säilynyt tarkkaa tietoa, mutta todennäköisesti se oli toukokuun 3. päivä vuonna 1497. Isä Erik Johansson oli neuvosherra ja äiti Cecilia Månsdotter oli Eka -sukua. Vaikka syntymäpäivä on tuntematon, paikka sen sijaan tunnetaan. Kustaa näki päivänvalon Upplannissa sijainneessa Lindholmin säterikartanossa.

Okänd konstnär: Gustav I, 1497-1560.Grh 467

Kustaa Vaasa ehti pitkän elämänsä aikana olla kolme kertaa naimisissa. Ensimmäinen puoliso oli prinsessa Katarina af Sachsen-Lauenberg, kuningas Eerik XIV Gustafsson Vasan äiti. Katarina kuoli vain neljän vuoden kuluttua häistä ja toiseksi puolisokseen kuningas otti Margareta Leijonhufvudin. Hänen kanssaan Kustaa sai tulevat kuninkaat Juhanan ja Kaarlen (IX). Tämä lisäksi avioliitosta syntyivät herttua Magnus sekä kaksi pienenä kuollutta poikaa. Tyttäriä ilmaantui viisi – heidän puolisonsa olivat;

Katarina – kreivi Edvard II af Ostfriesland

Cecilia – rajakreivi Kristoffer af Baden-Rodemachern

Anna – kreivi Georg Johan till Veldenz

Sofia – herttua Magnus af Sachsen-Lauenburg

Elisabet – herttua Kristoffer af Mecklenburg

Margareta Leijonhufvud kuoli 1551 ja seuraavana vuonna kuninkaallisissa häissä morsiamena oli Katarina Stenbock. Yhdeksän vuoden päästä Kustaa Vaasa kuoli ”63 vuoden” iässä. Hänen kolmas vaimonsa eli hänen kuolemansa jälkeen leskenä huomattavan pitkään, peräti 61 vuoden ajan. Kuningas Kustaa Vaasa ja kaikki hänen kolme vaimoaan on haudattu Uppsalan tuomiokirkossa sijaitsevan monumentin uumeniin.

Tee hakuja omasta sukutaustasi MyHeritagen historiallisten tietojen kokoelmista

Sukututkimus yleistyi väestörekistereiden myötä

1800-luvulla sukututkimus sai uutta pontta, kun yhä useammat valtiot ja kirkot alkoivat pitää virallisia väestörekistereitä, joiden avulla sukututkimusta voitiin tehdä helpommin ja tarkemmin. Samalla sukututkimuksen menetelmät kehittyivät ja alettiin käyttää erilaisia lähteitä, kuten kirkonkirjoja, verokirjoja ja muita asiakirjoja, joista löytyi tietoa ihmisten elämästä ja perhesuhteista.

1900-luvun alussa sukututkimus laajeni entisestään, kun monilla kansalaisilla oli varaa matkustaa ja tutustua oman sukunsa historiaan myös ulkomailla. Samalla sukututkimukseen liittyviä yhdistyksiä ja julkaisuja alkoi ilmestyä ympäri maailmaa, ja sukututkimus muuttui yhä suositummaksi harrastukseksi.

Tietokoneiden yleistymisen myötä sukututkimus on muuttunut entistä helpommaksi ja nopeammaksi, ja sukututkimuksen harrastajat voivat hyödyntää laajasti erilaisia verkkopalveluja, kuten sukututkimusohjelmia, -tietokantoja ja -sivustoja. Sukututkimuksen historia on siis pitkä ja monivaiheinen, ja se jatkaa kehittymistään yhä edelleen. Tässä kehityksessä MyHeritage on ollut ja aikoo olla jatkossakin tiiviisti mukana.

Kuvassa MyHeritagen johtoryhmä, keskellä yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja Gilad Japhet

MyHeritagen toimitusjohtaja Gilad Japhet sanoo: Annamme miljoonille ihmisille mahdollisuuden löytää menneisyytensä ja vaikuttaa tulevaisuuteensa. Perusarvojemme; innovaation, myötätunnon ja monimuotoisuuden ohjaamana MyHeritage antaa käyttäjilleen mielekkään löytämisen kokemuksen, joka yhdistää menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden. Siihen MyHeritage käyttää kehittyneitä mätsäysteknologioita, miljardeja kansainvälisiä historiallisia tietoja ja kotona tehtäviä DNA-testejä

Käyhän lukemassa blogistamme muitakin Ruotsi-Suomen ja Suomen historiaan liittyviä artikkeleita

Artikkelikuvassa Gustav Eriksson puhuu Morassa Taalainmaan miehille. Johan Gustaf Sandbergin maalaus. Nationalmuseum / Public domain

Morassa Kustaa Vaasa kehottaa talonpoikia kapinoimaan tanskalaisia vastaan. On vuosi 1520, ja uusi Ruotsi on syntymässä. Kun Sandberg maalasi kohtauksen vuonna 1836, Kustaa Vaasaa pidettiin kansallissankarina. Sandberg maalasi kohtauksen myös suureksi freskoksi Uppsalan tuomiokirkkoon. Historiamaalauksen arvostettu asema 1800-luvulla kuitenkin hiipui pian. Viime aikoina lajityyppiä kohtaan on kuitenkin herännyt uusi kiinnostus – tämä kuva on mukana kirjassa 1001 maalausta, jotka sinun on nähtävä ennen kuin kuolet (2011).