Aleksis Kivi oli tähti maailmalla

Kansalliskirjailijamme Aleksis Kiven päivää vietetään 10.10. Se on liputuspäivä ja samalla Suomalaisen kirjallisuuden päivä. Aleksis Kivi on niitä kirjailijoitamme, jotka ovat herättäneet myös kansainvälistä huomiota.

MyHeritagen tiimi tutki, mitä Aleksis Kivestä (1834-1872) on kirjoitettu valtavassa kansainvälisessä sanomalehtien kokoelmassa. Sinä pääset pääset tutustumaan noihin kokoelmiin MyHeritagen sivuilta.

Tee nyt hakuja uudesta USA:n ja Kanadan sanomalehtien nimihakemistosta

Artikkeleita Aleksis Kivestä löytyy ainakin MyHeritagen historiallisten kokoelmien kanadalaisista, yhdysvaltalaisista ja australialaisista sanomalehdistä. Tietoa löydät helposti kirjoittamalla hakusanaksi esim. Aleksis Kivi. Näin voit tutustua kenen tahansa julkkiksen elämään ulkomaisten lehtien palstoilla.

Aleksis Kivi urheilusankarina

Australialainen lehti Referee kirjoitti urheiluosastollaan tammikuun 31. päivä 1935 Suomen urheiluperinteistä. Kirjoittajana oli entinen suomalainen urheilija Lauri Penttilä, joka oli kotiutunut Australian Melbourneen. Ihme kyllä, Aleksis Kivi oli saatu ujutettua urheiluaiheeseenkin mukaan.

Vielä 1930-luvulla suomalaiset yleisurheilijat olivat maailman huippua ja Paavo Nurmi tuttu nimi kaikille. Suomen urheilumaineeseen Penttilä löysi syyn Seitsemästä veljeksestä, Aleksis Kiven tunnetuimmasta teoksesta. Penttilän mielestä veljekset kisailivat kirjassa keskenään eri lajeissa. Tämän hän arvelee inspiroineen suomalaisia nuoria urheiluun.

Aleksis Kiven näytelmät arviossa

Kanadalainen Windsor Daily Star kirjoittaa lokakuun 19. päivänä 1959 pettymyksestään suomalaisen balettiryhmän vierailuun Windsorin sisarkaupungissa Detroitissa. Se ei vastannut teatterikriitikon odotuksia. Joskin hän laittoi pettymystään myös esiintymisareenan piikkiin. Miten Kivi sitten liittyy vierailuun? Ryhmä esitti Aleksis Kiven runoon perustuvan esityksen.

Windsor Daily kritisoi suomalaista balettiesitystä

Painesville Telegraph taas kirjoitti suomalaisten viihdyttäjien vierailusta New Yorkissa kesäkuussa 1939 aivan talvisodan alla. Tällä kertaa suomalaisten viihdeiltaa suorastaan ylistetään hauskaksi ja erinomaiseksi. Tuolloin esitettiin kaksi pätkää Aleksis Kiven melodraamoista Tuonen Veräjällä ja Kun kevät kutsuu. Ne esitti näyttelijä Aarre Linnala. Hän oli muuttanut Wikipedian mukaan Yhdysvaltoihin jo 1930-luvun alussa.

Juhlapostimerkki herätti huomiota

Yhdysvaltalainen Spokane Daily Chronicle puolestaan uutisoi toukokuun 13. päivä Aleksis Kiveen liittyvästä juhlapostimerkistä. Harvoin postimerkit saavat enää palstatilaa lehdistä, mutta tuolloin ne vielä kiinnostivat, koska kirjeet kulkivat mannerten ylitse. Olihan Yhdysvalloissa tuolloin vielä runsaasti suomenkielentaitoisia siirtolaisiakin.

Postimerkki oli valmistettu juhlistamaan Aleksis Kiven syntymän satavuotisjuhlaa vuonna 1934 ja merkki oli löytänyt tiensä Yhdysvaltoihin asti. Artikkeli itsessään kertaa Kiven elämän lyhyesti syntymisestä lähtien aina kurjaan loppuun asti. Huomioitavaa on Kiven nimittäminen neroksi. Aleksis Kiven 100-vuotisjuhliin tehdyn juhlapostimerkin huomioi myös Schenectady Gazette 10.9.1934.

Aleksis Kiven päivän historiaa

Aleksis Kiven päivää on vietetty vuodesta 1950 lähtien liputuspäivänä. 1960-luvulle saakka päivä oli myös koululaisten vapaapäivä. Aleksis Kiven päivää on vietetty Suomalaisen kirjallisuuden päivänä vuodesta 1978.

Ensimmäisen kerran Aleksis Kiven elämäntyötä muistettiiin 1922, jolloin Kiven kuolemasta tuli kuluneeksi 50 vuotta. Tuolloin Kansallisteatterissa järjestettiin uudenvuodenaattona juhlanäytäntö Kiven kunniaksi. Vuonna 1934 Kiven syntymän satavuotispäivää juhlittiin ainakin Tampereella ja Nurmijärvellä liputtamalla. Kuten huomasimme esimerkeistämme ulkomaisista lehdistä, Kiven satavuotispäivä herätti huomiota myös ulkomailla varsinkin 100-vuotisjuhlinnan aikaan.

Tee nyt hakuja MyHeritagen historiallisten tietojen kokoelmista

Lue lisää MyHeritagen historiallisten tietojen kokoelmista

Artikkelikuvassa on Aleksis Kiven syntymäkoti Agathon Reinholmin piirtämänä 5.7.1887. Kuva kuuluu Museoviraston kokoelmiin ja se on väritetty MyHeritagen In Colorilla

Lähteet: MyHeritage, yle.fi, wikipedia