Oliko joku esivanhemmistasi luotsi?

Luotsin tehtävä liittyi olennaisesti nimenomaan rannikkoa pitkin purjehtimiseen. Avomerellä ei karikoiden vaaroja juuri ollut. Oletko sinä koskaan törmännyt sukututkimuksessasi luotseihin? Tästä ammattikunnasta on mainintoja jo ainakin 1200-luvulla, mutta heitä on toki voinut olla jo paljon aikaisemminkin. Ennen kunnollista merikartoitusta ja merikarttoja oli luotsien tehtävä erittäin vaativa sekä tarpeellinen.

MyHeritagen historiallisten tietojen kokoelmista löytyy avainsanalla ”Luotsi” 7651 tietoa. Tutustu historiallisten tietojen kokoelmiin MyHeritagessa!

Uskaltautuisitko sinä purjehtimaan vanhojen karttojen avulla

Tuskin kovin moni meistä olisi uskaltautunut merille esimerkiksi oheisen, vuonna 1493 Hartman Schedelin julkaisemassa teoksessa Liber Chronicarum olevan kartan turvin.

Kuvalähde: http://www.doria.fi/handle/10024/123053

Vaikka Tanska ja sen salmet ovat jotakuinkin oikein, on Suomenlahden tienoo kovin erikoisen näköinen. Toisaalta 1400-luvun tekniikalla tehdyksi kartta on erittäin korkealaatuinen. Mutta vielä 1500-luvun lopullakin kartoista löytyi nykysilmin katsottuna vallan merkillisiä asioita. Piispa Olaus Magnuksen vuonna 1539 ensi kerran julkaistu Carta Marina sisältää suuren määrän mielikuvituksellisia merihirviöitä, joiden olemassaolo kiistettiin myöhemmin tieteen voimin. Toinen kuvamme on kyseisestä kartasta, Norjan rannikon edustalta.

Kuvalähde: http://www.doria.fi/handle/10024/147788

Varhaisimmat reitit Ruotsista Venäjälle

Varhaisimmat meriväylät Ruotsista Suomenlahtea pitkin Venäjän suuntaan syntyivät reilu 1000 vuotta sitten, kun ruotsalaiset talonpojat löysivät turvalliset reitit Roslagenista esimerkiksi Nevajoen suulle. Perämiesten tehtävänä oli välittää tieto seuraavalle sukupolvelle ja näin vuosisatainen perinne mahdollisti kauppaliikenteen Itämerellä.

Rannikkoväyliä käytettiin 1400-luvulle saakka, kunnes avomeripurjehtiminen tuli tavaksi. Mielenkiintoinen selostus sopivista väylistä Tanskasta Roslageniin sekä Ahvenanmaan, Hankoniemen ja Porkkalan kautta Tallinnaan sisältyy erääseen 1200-luvulta peräisin olevaan latinankieliseen käsikirjoitukseen. Tämä teksti on ilmeisesti kuulunut tanskalaisen Sorön luostarin kokoelmiin. Virallisesti käsikirjoitusta kutsutaan nimellä ”Navigatio e Dania per Mare Balticum ad Estonian”.

Kuva: John Nurminen Oy : Meritie 1988

Luotsilaitosta uudistettiin 1500-luvun alkupuolella

Kuningas Kustaa Vaasa uudisti Ruotsin luotsilaitosta 1500-luvun alkupuoliskolla tarmokkaasti. Siitä tuli osa kruunun toimintaa. Kustaa Vaasa toivoi, että muodostuisi erityisiä luotsisukuja, jotta perimätieto kulkisi varmemmin sukupolvelta toiselle. Näin myös pitkälti tapahtuikin. Luotsi itsessään sekä hänen työssään apuna käyttämänsä rengit vapautettiin aikanaan mm. henkirahan maksamisesta. Toisaalta ammatti oli äärimmäisen vaativa ja luotsin katsottiin vastaavan hengellään turvallisesta matkasta.

Luotseja sitoi vaitiolovelvollisuus

Luotseille annettiin aikain mittaan muitakin töitä. Heidän piti pitää merimerkit kunnossa sekä rakentaa tarvittaessa uusia. Sitä mukaa, kun varsinaisia majakoita rakennettiin, tulivat nekin luotsien valvontaan. Ensimmäinen majakkamme oli muuten Utö vuodelta 1753.

Näkymä Utöstä, Reinhold Hausen 1880-1920 / Museovirasto

Luotsien edellytettiin säilyttävän tarkat väyläreitit salaisuuksina eli he eivät saaneet antaa ulkomaalaisille laivureille liian tarkkoja tietoja. Olivathan väylät myös sotasalaisuuksia.

Luotsilaitos perustettiin 1696

Varsinainen luotsilaitos Ruotsin valtakuntaan perustettiin kuninkaallisella asetuksella vuonna 1696. Suomi kuului aluksi Tukholman luotsipiiriin, mutta 1756 maamme sai oman luotsipiirin. Reilu 10 vuotta myöhemmin eli 1770 nämä luotsipiirit siirtyivät kuninkaallisen laivaston alaisuuteen. Johtajiksi tulivat luotsiupseerit. Autonomian vuosina Suomella oli oma luotsi- ja majakkalaitos senaatin talousosaston ja sen sotilastoimituskunnan valvonnassa. Kaikki nimitysasiat menivät aina kenraalikuvernöörille saakka ja häneltä edelleen keisarille.

Luotsipäällikön työ oli erittäin vastuullista

Ensimmäinen ohjesääntö oli annettu jo 1812. Sen mukaan luotsipäälliköllä piti olla luettelo henkilökunnasta, luotsitileistä, pookeista (tunnusmajakoista), merimerkeistä, satamista ja niihin johtavista väylistä. Luotsien vastuulla oli edelleen huolehtia siitä, että kaikki karit on merkitty selvästi. Samoin heidän piti tietää, miten erityyppisiä laivoja kuuluu ohjata. Pienenä detaljina näin koronan aikaan voisi todeta heillä olleen myös vastuun kulkutautien ehkäisemistä koskevista karanteenisäännöksistä.

Kansallisarkistosta löytyvät luotseihin liittyvät kokoelmat

Mikäli joku sukulaisistasi oli luotsi, saatat löytää hänestä tietoja Kansallisarkiston Militaria III -kokoelmasta, jota ei ole vielä digitoitu. Autonomian ajalta löytyy runsaammin materiaalia, joka sekin on tallennettu Kansallisarkiston syövereihin. ”Kansallisarkiston hallussa ovat seuraavien kahdentoista luotsipiirin arkistot: Hanko, Helsinki, Laatokka, Loviisa, Oulu, Petsamo, Päijänne, Saimaa, Tammisaari, Turku, Vaasa ja Viipuri. Luotsiasemien arkistoja Kansallisarkiston hallussa on 66. Ne sisältyvät usein luotsipiirien ja luotsilaitoksen paikallisviranomaisten arkistoihin.” Noin todetaan Kansallisarkiston omilla sivuilla.

Haastamme sinut taas kerran, tällä kertaa etsimään tähän aiheeseen liittyviä sukulaisia ja ennen kaikkea perimätietoa luotsauksesta! Jos et ihan tänään jaksa lähteä arkistoja kaivelemaan, niin rentoudu Joel Rinteen ja Lillan Järnefeltin tähdittämän ”Luotsi” -elokuvan parissa.

Tutustu muihinkin artikkeleihin MyHeritagen blogissa!

Artikkelikuva: Luotsiasema ja 2 luotsia perheineen ulkona. Svenska Litteratursällskapet i Finland. Kuva on väritetty MyHeritagen In Colorilla.