Aina suomalaiset eivät ole synkistelleet – Helluntai oli ilon ja pariutumisen juhla

Kaikki tuntevat helluntain sanonnan ”jos ei heilaa helluntaina, ei koko kesänä”, mutta tiesitkö vaikka tämän sananlaskun, ”En minä joudu jouluna, enkä pääse pääsiäissä, vain mä heilun helluntaina!”.  Aina suomalaiset eivät ole synkistelleet – Helluntai oli ilon ja pariutumisen juhla

Helluntaina tanssittiin ja laulettiin

Muitakin sananlaskuja tähän kesän alun juhlaan kuuluu runsaasti, kuten ”Liiku likka helluntaina, juhannuksena et jouda”, ”Helluntai hempeimmillään, paarma pahimmillaan” tai vaikkapa ”Kun ois kesä ja helluntai, eikä milloinkaan talvi ja maanantai”.

Kuvaaja: Anna Hiltunen 1930-luvulla, Pielisen museo

Helluntaita vietetään 50 päivää pääsiäisen jälkeen. Helluntai on liikkuva juhla, jonka sijoitus määrittyy pääsiäisen mukaan, ollen aina 50 päivää pääsiäisestä. Helluntai on aikaisintaan 10. toukokuuta ja viimeistään 13. kesäkuuta.

Kuortin nuorisoa Pertunmaan kirkolla helluntaina 6.6.1927. Kuvaaja: Harald Malmgren, museovirasto

Kristityt viettävät helluntaita Pyhän Hengen vuodattamisen ja kristillisen kirkon perustamisen muistoksi. Vanhalle kansalle helluntai oli ilon, yhdessäolon ja luonnon kauneudesta nauttimisen aikaa.

Silloin käytiin parhaimpiin pukeutuneena tansseissa ja katseltiin itselle kesäheilaa. Kevätkesäillat ovat täyttyneet ilon ja riemun äänistä, kun kyläkeinut ovat keinuneet, lautaa on hypätty ja leskisillä oltu.

Kyläkeinu Helkavuorelta 1930-luvulla. Valkeakosken museot

Heilaa etsittiin tosissaan helluntaina

Maaseudulla helluntaita on pidetty kesäkauden avauksena. Helluntaina poltettiin myös helavalkeita, joiden äärellä nuoret tarkkailivat aviopuolisoehdokkaita. Helavalkeiden poltto alkoi jo helatorstaina.

Kuvaaja K. Grotenfelt 1890, Museovirasto

Pojan kesäheilasta tuli usein morsian ja syksyllä vaimo.

Kuvaaja: Pekka Kyytinen 1945-1949, Museovirasto

Sulhasta vailla olevat saattoivat turvautua tietäjänaisten apuun, jotka nostattivat neitojen lempeä saunassa väkeviä sanoja lukemalla. Kun neitoa kylvetettiin, huudettiin lemmennostatussanat:  ”Nouse lempi liehumahan, kunnia kupajamahan,  yli kuuden kirkkokunnan, yli kappelin kaheksan!”.

Kuva 1940-luvulta, Museoviraston kokoelmat

Tämän loitsun jälkeen pitäisi kylätiellä olla tungosta. Jos kuitenkin halusi tässä tilanteessa tietää jo ennakkoon senkin, miltä suunnalta se juuri oikea nuori mies saapuu, piti mennä saunasta alastomana pihalle ja viskata vihta saunan katolle. Sieltä, minne vihdan tyvipää jäi osoittamaan, sieltä saapui komistus.

Heilan löytämistä juuri viimeistään helluntaina pidetään tärkeänä, sillä jos silloin ei heilaa löydy, ei sitä sitten löydy enää koko kesänä. Sama vaatimus liitetään eräisiin muihinkin juhliin, joten heilattomaksi helluntaina jäävän ei kannata vielä menettää kaikkea toivoaan.

Helluntai määritti kesän sään

Helluntain säästä ennakoitiin tulevan kesän säitä. Sanottiin, että minkälainen on helluntain lauantai, sellainen koko kesä. Etelä-Suomessa odotettiin jo helluntaiksi keväisen luonnon saavutuksia: tähkän pilkistämistä syysviljojen korresta sekä kärpästen ja paarmojen ilmestymistä. Pohjois-Suomessa tilanne taas oli erilainen. Saatavissa oli vain vähän tuoreita luonnonantimia. Siksi sanonta: ”Kesä keikkuen tuleepi, suvi suuta vääristellen”. Nälkä on siis koetellut pohjoisen asukkaita helluntainakin.

Rajajoen äijä, Lauri Rajanoja, joka oli kuuluisa sääprofeetta. Kuvaaja Raimo Seppälä 1958, Satakunnan museo

Sään ennustamiseen liittyi lukuisia eri sananlaskuja., kuten ”Helluntain paisteet on koko kesän paisteet”, ”Kun on helle helluntaina, niin pakkanen Paavalina (25.1.), kylmä viima kynttelinä”,  ”Minkälainen on helluntain lauantai, sellainen on koko kesä”, ”Jos helluntaina sataa, niin sataa joka pyhä juhannukseen saakka”, ”Jok’ ei helota helluntaina, se ei helota koko kesänä”. 

Helluntaihin liittyy heilan metsästämisen ja säiden ennustamisen lisäksi mitäpä muuta suomalaisittain kuin saunomista. Helluntailauantain saunassa kylvettiin uusilla vastoilla. Jos koivun lehdet eivät ehtineet kasvaa helluntaiksi, tehtiin vastat muiden lehtipuiden oksista. Saunojan hien kautta vastaan siirtyi osa hänen elämänvoimastaan.

Tapana oli heittää vasta saunan katolle ja ennustaa siitä tulevaa. Nuorille vastan tyvipuoli näytti tulevan puolison asuinpaikan suunnan. Vanhat taas katsoivat näyttikö tyvi jo hautausmaalle vai vielä kotia kohti.

Helluntain historia kalentereissa

Suomessa helluntai on kirkkolain mukainen kirkollinen juhlapäivä. Se on aina sunnuntai. Joissakin maissa helluntai on kaksipäiväinen juhla. Varsinainen helluntaipäivä on aina sunnuntaina, mutta useissa maissa myös seuraava maanantai, toinen helluntaipäivä, on pyhäpäivä.

Niin oli Suomessakin vuoteen 1972 saakka. Norjassa toinen helluntaipäivä on edelleen pyhäpäivä. Ruotsissa ja Suomessa ennen vuotta 1774 myös seuraava tiistai ja keskiviikko olivat pyhäpäiviä. Myöhemmin, vuosina 1973–1991, Suomessa vietettiin pyhäpäivänä varsinaisen helluntaipäivän lisäksi myös edeltävää lauantaita, jonka nimi oli tuolloin helluntain valmistuspäivä.

Artikkelikuva: Lavatanssit gramofonin tahtiin Sodankylässä, Kuva julkaistu Suomen Kuvalehdessä 1930. Museoviraston kokoelmat. Väritetty MyHeritagen In Colorilla.

Kuvat: https://www.finna.fi/. Kuvien laatua on kohennettu MyHeritagen Photo Enhancerilla ja ne on väritetty MyHeritagen In Colorilla

Kerro meille kommenteissa oman perheesi tavasta juhlistaa helluntaita!