Itsenäisyyspäivän kynttilät – joka ikkunalla kaksi kynttilää!

Suomessa on ollut tapana sytyttää itsenäisyyspäivän kynttilät – jokaiselle ikkunalaidalle kaksi. Tälläkin perinteellä on omat juurensa.  MyHeritage tutustui tarinoihin kahden kynttilän taustalla.

Miksi itsenäisyyspäivän kynttilöitä on kaksi

Ensiksikin kahden kynttilän sytyttämiselle löytyy historiasta arkinen selitys. Kaksi kynttilää sopi parhaiten tavalliseen vanhaan ikkunatyyppiin, jossa oli pystypuu keskellä. Neli- tai kuusiruutuisissa ikkunoissa oli kaksi ruutua vierekkäin.

Niinpä oli luontevaa polttaa kahta kynttilää – yhtä kummassakin vierekkäisessä ruudussa. Yksi kynttilä olisi ollut orpo, kolme kynttilää olisi näyttänyt epäsymmetriseltä ja neljä olisi ollut jo tuhlausta.

Kuva Turun linnasta Kuvalähde: Volker von Bonin / Museovirasto

Kynttilät paloivat sota-aikoina rintamalle jääneille ja sieltä palanneille

Kahden kynttilän polttamisen taustalla epäillään olevan kyseessä vanha eurooppalainen tapa. Sytytettävien kynttilöiden lukumäärää ei kuitenkaan ole missään määrätty.

Muitakin selityksiä kuin se arkisin löytyy. Kahden kynttilän on selitetty viittaavan esimerkiksi kotiin ja isänmaahan.

Sen on väitetty myös merkinneen turvallista majapaikkaa aikana, jolloin jääkäreiksi värväytyvät matkasivat Ruotsin kautta Saksaan ensimmäisen maailmansodan aikana saamaan sotilaskoulutusta. Saksaa vastaan sotiva Venäjä ei tietenkään katsonut toimintaa hyvällä.

Kahta kynttilää poltettiin myös sotavuosina toisen maailmansodan aikana, toista rintamalle jääneille, toista rintamalta palanneille miehille.

Selityksiä on helppo ymmärtää, koska viittaus isänmaahan on itsenäisyyspäivänä luonteva, ja myös kynttilöiden yhteys kotiin on selvä. Kynttilät yhdistyvät kodin lämpöön ja rauhaan.

Kynttilät politisoituivat sortokaudella

Nykyisin kynttilöiden polttamisella on lähinnä esteettinen ja iloa tuova arvo, mutta muitakin syitä tavalle löytyy maamme historiasta. Ironista kyllä, kynttilöitä on poltettu historiassamme niin keisarin puolesta, kuin häntä vastaan.

Kynttilöiden polttaminen ikkunoilla liittyy vanhastaan hallitsijan ja kansan väliseen vuoropuheluun. Ruotsinvallan aikana kynttilät paloivat suomalaisten ikkunoilla kuningasperheen merkkipäivinä tai kuninkaallisten vieraillessa Suomessa. Autonomian aikana tapa jatkui keisarillisina merkkipäivinä ja keisarin vieraillessa Suomessa.

Sortovuosina viime vuosisadan vaihteessa kynttilänpolton merkitys kuitenkin muuttui. Niitä alettiin polttaa kansallisen suurmiehemme J. L. Runebergin päivänä 5. helmikuuta vastalauseena venäläistämispolitiikalle. Tämä oli äänetön kannanotto Suomen itsenäistymisen puolesta.

Onko itsenäisyyspäivän kynttilöiden oltava sinivalkoisia?

Suomen jo itsenäistyttyä, päätti valtioneuvosto marraskuussa 1919, että Suomen itsenäisyyspäivä on joulukuun kuudes, ja tapa polttaa kynttilöitä ikkunalla siirtyi vähitellen tuohon päivään. Hassua kyllä, sattumalta se on myös Nikolain nimipäivä, ja sen niminen oli myös sortoajan tsaari Nikolai II.

Kynttilät sytytetään kotona perinteisesti kuuden aikaan illalla. Tämä johtaa juurensa Itsenäisyyden liiton ehdotukseen vuodelta 1927, jonka mukaan kynttilöitä tuli polttaa itsenäisyyspäivänä kello 18–21 välillä. Sitä voi noudattaa tai olla noudattamatta, tuskin kukaan muistakaan ajoista rankaisee.

Myös julkisten rakennusten ikkunoille syttyvät itsenäisyyspäivän kynttilät kuten alla olevassa Keith Nyborgin kuvassa. Alkuperäinen mustavalkea kuva on väritetty MyHeritagen In Colorilla – kokeile sinäkin!

Kuvalähde: Keski-Suomen museo

Kynttilöiden ei myöskään tarvitse olla sinivalkoisia, vaikka kyseistä väriyhdistelmää luonnollisesti itsenäisyyspäivän tienoilla paljon kaupitellaan. Myöskään sytytettävien kynttilöiden määrää ei ole missään suositeltu.

Kynttilät kuuluvat juhlaan

Kynttiläperinteellä on nykypäivän Suomessa hyvät edellytykset jatkua, sillä tällä hetkellä kynttilöiden polttaminen on hyvin suosittua itsenäisyyspäivän ulkopuolellakin.

Kynttilöiden käyttö juhlavissa tilanteissa on itsessään ikivanha tapa. Kynttilät olivat arvokkaita, ja niiden valo viesti varakkuudesta. Ne olivat myös valonlähde.

Suomessakin kynttilät ovat jo pitkään kuuluneet juhlaan. Sakari Topeliuksen teoksessa Suomi 19. vuosisadalla kerrotaan, että jopa köyhissä mökeissä sytytettiin kynttilä palamaan jouluna.

”Niin köyhää ei ole Suomessa mökkiä, ett’ei siinä sytytetä kynttilää jouluaamuna palamaan…”, Topelius kirjoitti.

MyHeritage toivottaa Suomelle ja suomalaisille hyvää itsenäisyyspäivää!

Lähteet: Iltasanomat.fi, Seura.fi, Mtvuutiset.fi, Kirjastot.fi,