Miksi juhannuksen paikkaa siirrettiin 1950-luvulla?
- Postannut annikka


Juhannus on valon ja keskikesän juhla, jota vietetään kesäkuussa kesäpäivänseisauksen tienoilla. Suomessa juhannus on yöttömän yön juhla, kun pohjoisen napapiirin pohjoispuolella aurinko ei laske lainkaan kesäpäivänseisauksena. Suomessa juhannus on myös virallinen liputuspäivä, jolloin liputetaan koko juhannusyön ajan

Juhannuksen viettoa Karkun Ellivuorella 1950-luvulla. Kuva on Museoviraston kokoelmista ja se on väritetty MyHeritagen In Colorilla
Juhannuksen merkitys on viime vuosina vähentynyt ja juhannus on alkanut muistuttaa enemmän tavallista viikonloppua. Monille juhannus on myös työpäivä. Mutta tiesittekö, että juhannuspäivää vietettiin alun perin aivan eri aikaan kuin nykyään?
Juhannus siirtyi nykyiselle paikalleen viikonloppuun vuonna 1955, sitä ennen Suomessa vietettiin juhannusta viikonpäivästä riippumatta aina 24. kesäkuuta 1950-luvulle saakka. Juhannus oli niin sanottu liikkuva kirkkopyhä. Se sai ollakin näin rauhassa, kunnes työmarkkinajärjestöt tekivät aloitteen juhannuksen siirtämisestä viikonloppuun.
Työviikosta haluttiin yhtenäinen
Miksikö? Työmarkkinajärjestöt halusivat työviikosta yhtenäisen. Kirkko myöntyi maallisen vallan tahtoon ja sitten vuodesta 1955 alkaen kirkkolaki on määritellyt, että juhannuspäivä on kesäkuun 19. päivän jälkeinen lauantai. Käytännössä juhannuspäivä osuu 20.–26.6. väliselle ajalle,
Suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen historiaa tutkineen, Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön erikoistutkija Tapio Bergholmin mukaan hengellisen ja tuotannollisen elämän kompromissi syntyi Suomessa jo 1950-luvun alussa, vaikka siirto tapahtuikin vasta 1955.
Samalla siirrettiin muitakin liikkuvia juhlapyhiä juhannuksen lisäksi. Marian ilmestymispäivä siirtyi sunnuntaiksi, kun juhannuspäivää siis vietetään aina lauantaisin. Kirkko ei kuitenkaan jäänyt täysin nuolemaan näppejään. Kirkko sai hyvitykseksi kokonaan uuden kirkkopyhän, pyhäinpäivän, loka-marraskuun vaihteeseen.

Portaiden pielessä olevat juhannuskoivut on kuvannut Samuli Paulaharju 1930. Kuva on Museoviraston kokoelmista ja väritetty MyHeritagen In Colorilla
Onko sinulla mustavalkeita juhannuskuvia? – Kokeile niiden värittämistä MyHeritagen In Colorilla!
Juhannus on pohjoiseurooppalainen juhla
Vanhaa juhannuspäivää kaivataan yhä edelleen, vaikkakin todellista yritystä palauttaa juhannusta ”oikealle” paikalle ei ole ilmaantunut. Nettiadresseissa ja sosiaalisessa mediassa juhannuksen ajankohtaa koskevaa purnausta esiintyy, mutta kaiken kaikkiaan juhannuksen nykyiseen ajankohtaan suhtaudutaan hyvin.
Juhannusta vietetään Suomessa, Pohjoismaissa ja Baltian maissa. Norjassa, Virossa ja Latviassa juhannusta vietetään edelleen kuitenkin alkuperäisellä paikallaan, 24. kesäkuuta. Kesäpäivänseisausta juhlitaan monissa maissa, mutta juhannus on leimallisesti pohjoiseurooppalainen juhla.
Juhannuspäivä on vuonna 2022 lauantaina 25. kesäkuuta. Juhannuksen ajankohta vaihtelee vuosittain, sillä se sijoittuu kesäkuun 19. päivän ja 25. päivän väliseen viikonloppuun. Juhannuspäivä on virallinen pyhäpäivä, mutta useimmat aloittavat juhannuksen viettämisen edellisenä päivänä, joka on juhannusaatto. Juhannusaatto ei ole virallinen pyhäpäivä.

Tässä nautitaan juhannuskahveja Thurelassa. Kuvan on ottanut Hilma Miettinen 24.6.1909. Kuva on Kuopion Kulttuurihistoriallisen museon kokoelmissa ja se on väritetty MyHeritagen In Colorilla
Juhannus oli ennen vanhaan Ukko ylijumalan juhla
Juhannus on pakanuuden ajalta peräisin oleva juhlapäivä. Sitä vietettiin ennen kristinuskon tuloa kesäpäivänseisauksen aikaan Ukko ylijumalan juhlapäivänä, jonka toivottiin varmistavan hyvän sadon sekä ihmisen ja karjan hedelmällisyyden.
Itä-Suomessa juhannusta vietettiin säänjumala Ukon juhlana. Vielä 1800-luvulla ortodoksit Etelä-Karjalassa kutsuivat juhannusta Ukon juhlaksi. Joskus muinoin tämä juhla tunnettiin myös nimellä vakkajuhla.
Ukon juhlaa vietettiin veden äärellä ja ukon kunniaksi kallisteltiin ”Ukon maljoja”, joiden sisältönä oli juhlan kunniaksi pantu olut.
Juhlapäivän nykyinen nimi juhannus tulee Johannes Kastajasta. Roomalaiskatolinen kirkko pyrki hävittämään pakanalliset perinteet siirtämällä juhannuksen kesäkuun 24. päivään ja nimeämällä sen Johannes Kastajan päiväksi. Suomalaisessa kalenterissa kyseinen päivä on nykyisin Johanneksen nimipäivä.
Onko sinulla mustavalkeita juhannuskuvia? – Kokeile niiden värittämistä MyHeritagen In Colorilla!
Tutustu muihin historiaan liittyviin artikkeleihin MyHeritagen blogissa.
Lähteet: tunturisusi.com, Oulun kaupunki, yle.fi
Artikkelikuvassa on talvinen juhannus ja juhannussaunan lämmittäminen käynnissä. Kuvan on ottanut E. Mäkeläinen juhannuksena 1927. Kuva on museoviraston kokoelmista ja se on väritetty MyHeritagen In Colorilla.