Palmusunnuntai ja sen perinteitä
Pääsiäinen on vanhimpia kirkollisia juhlia, vuosittaisen juhlan aseman pääsiäinen sai 200-luvulla. Pääsiäisajan aloittaa palmusunnuntai, jota vietetään sen muistoksi, kun Jeesus ratsasti aasilla Jerusalemiin. Palmusunnuntai on saanut nimensä palmunlehvistä, joita kansa levitti vaatteiden ohella Jeesuksen eteen.
Maria tai Antti Jokipiin tekemä virpomisvitsa 1990-luvulta. Pielisen museo
”Virvon, varvon vitsasella,
koitan kevätpajusella,
onnea oksalla tällä,
terveyttä toivotellen,
siunausta siivitellen.”
Palmusunnuntai on virpomispäivä
Virpominen alun perin itäsuomalainen tapa ja se liittyy ortodoksien palmusunnuntain perinteisiin. Virpomiskulttuuri siirtyi karjalaisen siirtoväen mukana muuhun maahan pohjanmaata lukuun ottamatta.
Trulleiksi pukeutuminen tulee puolestaan Länsi-Suomesta. Ruotsista rantautuneen tavan mukaan trullit kiertelivät ovelta ovelle toivotellen hyvää pääsiäistä.
Pääsiäinen on noitien sesonkiaikaa. Taivaalla lentelevät luudillaan kyömynenäiset, hyvin ilkeät ja pahansuovat noita-akat, ja kaduilla ja kujilla kipittelevät mitä ihastuttavimmat pikkutrullit. Näistä ensin mainittuja ovat monet menneinä vuosina pelänneet, kun taas nykyajan pikkutrullit ovat aina olleet odotettuja vierailijoita.
MyHeritagen In Color -ominaisuudella" width="397" height="472" />Kuvaaja Pietinen 1930, Museoviraston kokoelmat. Kuvan laatua on kohennettu ja se on väritetty MyHeritagen In Color -ominaisuudella
Pääsiäinen ei ole vain kristillinen juhla, vaan se on myös kevään ja luonnon heräämisen juhlaa. Ihmiset juhlistavat tätä luonnon heräämistä, tuomalla pääsiäiseksi sisälle pajunkissoja ja koivunoksia, narsisseja maljakkoon, ja kasvattamalla rairuohoa.
Pääsiäinen – Aale Tynni
”Kun tulee pääsiäinen,
niin silloin alkaa kevät.
Pienet kissat keltaisina
pajuun kiipeilevät.
Muutakin on kummaa:
kukko helttapäinen
munii munat koreat,
kun tulee pääsiäinen.”
Hyvää palmusunnuntaita ja pääsiäisen aikaa!
