Estherin kertomus: Ensin oli vain minä – nyt me olemme me

Estherin kertomus: Ensin oli vain minä – nyt me olemme me

Saksalainen 52 vuotias Esther oli etsinyt biologista isäänsä teini-iästä lähtien. Kun hän teki MyHeortagen DNA-testn, hän ei ainoastaan saanut selville, kuka hänen isänsä oli, vaan hän löysi myös kuusi sisarpuolta ja sai yhteyden heihin.

Oletko sinäkin tehnyt uskomattoman löydön MyHeritagen avulla? Klikkaa tästä ja kerro meille siitä!

Kuuntele hänen tarinansa tällä videolla ja lue hänen oma kertomuksensa alla:

Kuvittele olevasi 4-vuotias ja ihmetteleväsi, miksi vanhempasi antoivat sinut adoptoitavaksi.

Kasvoin aina tuntien itseni erilaiseksi ja miettien, mistä tumma ihoni on peräisin. Päiväkodissa muut lapset kysyivät minulta, miksi olin ruskea, vaikka vanhempani eivät olleet. Kyse ei ollut vain ulkonäöstäni: myös persoonallisuuteni oli erilainen kuin vanhempieni. Minulla oli erilainen elämänasenne, erilainen temperamentti, erilainen fiilis.

Kuka oli äitini? Kuka oli isäni? Miksi he eivät halunneet minua? Mitä tein väärin, että he eivät halunneet pitää minua? Kysymyksiä oli niin paljon – kysymyksiä, jotka saivat minut epäilemään itseäni koko elämäni ajan.

Vuonna 1982, kun olin 13-vuotias, adoptioäitini antoi minulle adoptiopaperini ja syntymätodistukseni. Hän sanoi minulle, että voisin tehdä niille mitä tahansa. Silloin tein päätöksen että löytäisin biologisen perheeni.

Äitini löytäminen ei ollut kovin vaikeaa, sillä syntymätodistuksessa oli ollut virhe: siinä ei pitänyt mainita hänen nimeään ja osoitettaan, mutta siinä oli. Otin häneen yhteyttä 17-vuotiaana ja ymmärsin nopeasti, ettei hän ollut värillinen henkilö. Hän kieltäytyi kertomasta minulle, kuka isäni oli. ”Et ansaitse tietää”, hän sanoi.

Mies valokuvassa

Muutamaa vuotta myöhemmin, kun olin 24-vuotias, vierailin biologisen isoäitini luona. Löysin äitini päiväkirjan, ja siinä, sivujen väliin kätkettynä, oli mustavalkoinen kuva mustaihoisesta miehestä. Sen takana oli kirjoitettu: ”Billy Kaot – Düsseldorf – 68.”

Tiesin heti, että edessäni oli isäni. Otin valokuvan ja päiväkirjan sivut, joissa oli äitini ystävien osoitteet, ja lähdin pois.

Etsintäni ei kuitenkaan ollut vielä läheskään ohi: isäni henkilöllisyyden mysteerin selvittäminen kestäisi vielä 38 vuotta.

Eräs äitini ystävistä kertoi, että äitini oli ollut hulluna erääseen mustaan muusikkoon ja seurasi häntä kaikkialle, missä hän soitti. Soitin vanhoihin taksifirmoihin, jotka työskentelivät Düsseldorfissa 60-luvun lopulla, sekä klubeihin, joissa hän olisi voinut soittaa. Palkkasin etsivätoimistoja avukseni. Mutta Billy Kaotista ei ollut jälkeäkään. Sain etsintöjen aikana tietää, että tuohon aikaan useimpia mustia miehiä kutsuttiin Saksassa Billyksi, eikä se helpottanut asiaa. Jälkiä tai johtolankoja ei jäänyt, ja päätin kääntyä tiedotusvälineiden puoleen. Tarinaani käsiteltiin lehdissä ja uutisissa, mutta silti – kukaan ei tiennyt, kuka Billy Kaot oli.

Etsintäni eteni jaksoittain. Ajoittain toivon tunne nousi ja yritin edistyä, mutta sitten menetin toivoni ja hylkäsin etsinnät. Aloin hyväksyä sen, etten saisi tietää, kuka isäni oli, ja että se, mikä oli selvästi musiikillisen ja taiteellisen puoleni lähde, jäisi arvoitukseksi. Aloin hyväksyä, etten koskaan saisi tietää juuriani. Hyväksyin sen, että yksinäisyyden tunne pysyisi kanssani ikuisesti. Hyväksyin sen, että oli vain minä.

Etsinnät etenevät

Vuoden 2019 lopussa katselin televisiota ja näin mainoksen DNA-testistä. Se oli MyHeritagen mainos. Ajattelin, että ehkä tämä voisi olla tie eteenpäin.

Tutkin heti yrityksen tietoja ja aloin vertailla sitä muihin DNA-testien tarjoajiin, mutta lopulta tunsin oloni mukavimmaksi MyHeritagen kanssa. Aloitin sukupuun rakentamisen, tein tilauksen, jotta saisin käyttööni kaikki MyHeritagen ominaisuudet ja ostin DNA-pakkauksen. Etsintäni uusi vaihe oli alkanut.

Sain tulokseni kesäkuussa 2020, ja olin päättänyt käyttää kaiken voitavani löytääkseni sukuni. Minulla oli vain yksi 2,3 prosentin vastaavuus mustan henkilön kanssa: nuori, kolmekymppinen nainen Belgiasta. Oliko tämä se? Tutustumalla eri ominaisuuksiin opin, että AutoClusters-toiminto saattaisi auttaa minua. AutoClusters on geneettisen sukututkimuksen työkalu, joka ryhmittelee visuaaliseen kaavioon DNA-tulokset, jotka todennäköisesti polveutuvat yhteisistä esivanhemmista.

Ainoa henkilö, joka ei ollut mukana AutoClusters-kaaviossani, oli nuori nainen Belgiasta.

Koska hän oli ainoa johtolankani, päätin ottaa häneen yhteyttä ja otin häneen yhteyttä MyHeritagen viestijärjestelmän kautta. Myöhemmin siirryimme Facebookiin, ja lähetin hänelle kuvan isästäni. Kysyin häneltä, voisiko hän kysyä äidiltään tai isoäidiltään, tietäisivätkö he, kuka tämä mies oli.

Ja hänen äitinsä tiesi.

Löytö

Billy Kaotin oikea nimi oli Raphaël Alingabo. Hän oli syntynyt Kinshasassa, Kongon demokraattisessa tasavallassa. Hän oli muusikko, joka vietti useita vuosia Euroopassa 60-luvun lopulla ja 70-luvulla. Valitettavasti hän oli kuollut vuonna 2017, mutta minulle paljastui jotain odottamatonta: Minulla oli ilmeisesti kuusi sisarpuolta.

Sydämeni hyppäsi, ja siitä hetkestä lähtien elämäni ei ole ollut entisensä. Tutustuin muutamiin heistä Facebookissa ja puhuimme puhelimessa. Tapasin Ruotsista kotoisin olevan sisarpuoleni Lindan Saksassa koronavuosien aiheuttaman viivästymisen jälkeen. Pyysin häntä tekemään DNA-testin vahvistaakseni sukulaisuutemme. Kun tapasimme seuraavan kerran, eli kesäkuun alussa 2021, tulos oli valmis. Pelkäsin hirveästi, että olin väärässä – mutta hän olikin 26,6 %:n match. Hän oli sisarpuoleni.

Meitä on 7 sisarpuolta joilla kaikilla oli eri äidit. Olen aina uskonut, että taiteellinen puoleni tuli isältäni, mutta nyt olen varma siitä, sillä me kaikki olemme perineet taiteilijageenin häneltä. Me kaikki joko laulamme, teemme musiikkia, tanssimme tai maalaamme. Olemme niin erilaisia, mutta silti niin samanlaisia. Tunnen vihdoinkin olevani osa jotain itseäni suurempaa.

Jälleennäkeminen

Äskettäin minulla oli vihdoin tilaisuus tavata yksi siskoistani. Se oli uskomaton ja elämää muuttava kokemus. Kävimme yhdessä läpi DNA-tuloksemme ja yhdistyimme yhteisten kiinnostuksenkohteidemme kautta. Elämäni ei tule koskaan olemaan samanlaista.

MyHeritage ei ainoastaan auttanut minua matkallani, vaan se teki rakkaimmasta toiveestani totta.

Ennen minä olin vain minä, nyt me olemme me.

Kiitos, MyHeritage.

Oletko sinä tehnyt MyHeritagen kautta elämänmuutoksen, kuten Esther teki? Haluaisimme kuulla siitä mielellämme!Lähetä meille tarinasi tällä lomakkeella tai lähetä se sähköpostitse osoitteeseen stories@myheritage.fi.