MyHeritagen ansiosta sain selville tuntemattoman isoisäni henkilöllisyyden ja löysin tädin

61-vuotias, Kudelstaartista Hollannista kotoisin oleva Hans van Harskamp, oli jo vuosia halunnut selvittää, kuka hänen tuntematon isoisänsä oli. Hän rekisteröityi MyHeritageen ja teki DNA-testin toivoen löytävänsä johtolankoja. Ruotsalaisen sukututkijan avulla, joka yhdisti sukututkimusta ja DNA-osumia, hän sai selville isoisänsä henkilöllisyyden ja löysi myös tätinsä, äitinsä sisarpuolen, jonka kanssa hänestä on tullut läheinen.

Tämä on hänen tarinansa:

Hans Van Harskamp

Minua oli aina kiehtonut kysymys: kuka on isoisäni?

Isoäitini ei koskaan kertonut äidilleni, kuka isoisäni oli, ei etu- eikä sukunimeä. Ehkä hän ei tiennytkään niitä. Äitini taas, ei koskaan halunnut etsiä isäänsä. Onneksi hänellä oli hyvä lapsuus äitinsä ja (ei-biologisen) isänsä kanssa. Periaatteessa sain nolla tietoa perheen kautta. Puhuin kerran erään miehen kanssa, joka sanoi työskennelleensä isoisäni kanssa puutarhatöissä Aalsmeerissa. Hän muisti vain, että isoisäni oli ruotsalainen, jonka sukunimi oli Akesson. Aloin etsiä arkistoista tietoja Aalsmeerin maahanmuuttajista, mutta tuloksetta. Rekisteröidyin myös MyHeritageen ja tein DNA-testin. Ja, vaikka se kesti jonkin aikaa, aloin lopulta saada DNA-osumia Ruotsista!

DNA-mätsäyksen ja historiallisten tietojen yhdistäminen mysteerin ratkaisemiseksi

Olen kiitollinen ruotsalaiselle sukututkijalle, joka tarjosi apuaan DNA-tulosten analysoinnissa ja auttoi minua löytämään isoisäni. Hän keskittyi läheiseen DNA-osumaan; Stefan Persson -nimiseen pikkuserkkuun. Stefanilla oli sukupuu MyHeritagessa. Sukututkija päätteli, että isoisäni ja jommankumman Stefanin isoisän TAI isoäidin oli oltava sisaruksia. Kun Stefanin isänpuoleista isoisää etsittiin, hän osoittautui tuntemattomaksi.

Sukututkija ei kuitenkaan luovuttanut: tutkittavana oli vielä kolme muuta henkilöä. Stefanin isänpuoleisella isoäidillä ei näyttänyt olevan sisaruksia, joten se ei voinut olla hän. Hänen äidinpuoleisella isoäidillään oli kaksi veljeä, mutta toinen heistä kuoli varhain ja toinen meni naimisiin vuonna 1925 eikä koskaan lähtenyt Ruotsista. Nyt oli jäljellä enää yksi henkilö, jota oli syytä tutkia tarkemmin, nimittäin Stefanin äidinpuoleinen isoisä: Weste Håkansson.

Westellä oli kolme vanhempaa veljeä. Sukututkija seurasi kahden vanhimman jälkiä ja huomasi nopeasti, ettei kyseessä voinut olla kumpikaan heistä. Nyt jäljellä oli enää kolmas veli. Hänen nimensä on Bror Mauritz Håkansson. Ei Åkesson, vaan Håkansson – kaksi sukunimeä, jotka on helppo sekoittaa!

Isoisäni vanhemmat Hakan ja Emma

Bror Mauritz Håkansson syntyi vuonna 1901 Ekebyssä, Malmöhusissa Etelä-Ruotsissa. Hänen vanhempansa olivat Hakan ja Emma, ja Bror oli kolmas lapsi yhdeksän sisaruksen perheessä.

Håkanssonin lapset

Bror Mauritz kouluttautui maisemapuutarhuriksi ja muutti Tukholmaan noin vuonna 1921 työskennelläkseen tällä alalla. Vuonna 1925 hänet kirjattiin erityiseen rekisteriin nimellä ”Obefintliga”, joka tarkoittaa ”ei paikalla”/”kadonnut”. Näissä rekistereissä olevat henkilöt ovat muuttaneet pois tai muuten kadonneet. Broria ei löytynyt mistään ruotsalaisesta rekisteristä vuoden 1925 jälkeen, joten ei tiedetä, palasiko hän koskaan kotimaahansa. Ruotsalainen sukututkija oli kerännyt tarpeeksi todisteita päätelläkseen, että Brorin täytyy olla kauan etsimäni isoisäni:

Nimi Håkansson, ei Åkesson.

Ammatiltaan puutarhuri

Katosi vuonna 1925 eikä häntä enää löydy lähteistä.

Brorin veljen pojanpojalla ja minulla on paljon yhteistä DNA:ta.

Isoisäni Bror ja hänen vaimonsa Metta, kuva on väritetty MyHeritagen In Colorilla

Peritty intohimo puutarhanhoitoon

Isoisäni Bror näyttää kulkeneen ja työskennelleen eri puolilla Eurooppaa. Vuosina 1930-1940 hän asui Tanskassa, jossa hänellä oli jäätelötehdas Kööpenhaminassa. Vuoden 1940 jälkeen hänellä oli paperitukkukauppa Kööpenhaminassa, mutta sota vaikeutti paperin saantia. Taloudellisesti vaikeat vuodet alkoivat. Hän päätti palata alkuperäiseen ammattiinsa: maisemapuutarhuriksi. Hollannissa, erityisesti Aalsmeerin ympäristössä, harjoitettiin jo tuolloin paljon puutarhaviljelyä, puksipuiden kasvatusta ja muuta vastaavaa. Hän päätyi työntekijäksi sikäläiselle taimitarhalle, ja siellä hän tapasi isoäitini. Myös isoäitini vanhemmilla oli taimitarha, joka sijaitsi Uiterwegillä, tunnetulla kadulla Aalsmeerissa.

Isoäitini lapsuudenkoti Uiterweg-kadulla Aalsmeerissä

Kun hänen henkilöllisyytensä oli selvitetty, löysin isoisästäni asiakirjoja ja myös valokuvia. Minusta yhteinen intohimomme on hyvin erityinen: suurin harrastukseni on puutarhanhoito; rakastan kasveja ja kukkia! Minulla on siis selvästi hänen geeninsä. Ruotsalaisen sukututkijan avulla löysin myös äitini sisarpuolen yhden Brorin lapsenlapsen DNA-profiilin avulla. Tämä sisarpuoli asuu Tanskassa ja on 87-vuotias. Olemme keskenämme solmineet läheisen suhteen, ja suunnitelmissa on tavata loppukesästä 2023. Äitini kolme velipuolta ovat myös vielä elossa. Vanhin veli on 94-vuotias, keskimmäinen 85 ja nuorin 83. Myös he saavat minut tuntemaan, että kuulun perheeseen.

Vaikka etsintäprosessi oli työläs, olen hyvin tyytyväinen lopputulokseen. Olen helpottunut ja onnellinen, että kaikki on nyt selvinnyt. Rohkaisen myös muita perhettään etsiviä olemaan luovuttamatta. Lopulta tulee läpimurto, joka voi johtaa ratkaisuun. Olen hyvin kiitollinen siitä, että vihdoin MyHeritagen ansiosta sain oikeat tiedot ja ympyrä on sulkeutunut. Minulla on nyt parempi kuva sukuni historiasta, ja olen ylpeä siitä, mitä olen saavuttanut. Se on lisännyt elämääni merkitystä. Voin nyt jatkaa sukuni historiasta kirjoittamista, jossa on uusi luku isoisästäni. Se on ollut pitkä ja vaikea tehtävä, mutta oikealla tuella ja sinnikkyydellä sain sen vihdoin toteutettua!

Suuret kiitokset Hansille tarinansa jakamisesta! Jos sinäkin olet tehnyt tärkeän löydön MyHeritagen avulla, haluaisimme kuulla siitä. Lähetä se meille tällä lomakkeella tai sähköpostitse osoitteeseen stories@myheritage.com.