Turvapaikka – Ukrainalaisperhe löytää turvapaikan MyHeritagen Smart Match™ -osuman luona

Maaliskuun 28. päivänä, hieman ennen puolta yötä, matkalla turvapaikkaan nousevat Violetta, hänen tyttärensä Dasha ja heidän koiransa Udin junasta Oslon päärautatieasemalla. On kulunut lähes kolme päivää, viisi junamatkaa ja yksi lauttamatka – neljän maan halki – siitä, kun he onnistuivat pakenemaan Ukrainan kodistaan, joka oli joutunut keskelle taistelukenttää.

Laiturilla seisova norjalaisnainen huomaa kolmikon ja juoksee välittömästi heitä kohti. On selvää, että hän on innoissaan ja syvästi helpottunut nähdessään heidät, ja he kaikki halailevat ja pyyhkivät pois onnen kyyneleitä. Kukaan ei olisi ikinä voinut arvata, että he olivat vielä äskettäin toisilleen täysin tuntemattomia eivätkä tienneet toistensa olemassaolosta. Nyt tämä nainen – Tatiana – antaa heille turvallisen ja lämpimän paikan kotonaan Oslossa. MyHeritagen kautta tehdyn löydön ansiosta he ovat nyt perhe.

Oletko sinäkin tehnyt hienoja löytöjä MyHeritagessa? Klikkaa tästä ja kerro meillekin.

‘Paras joululahja’

Kolme kuukautta aiemmin, jouluaattona 2021. Violetta Brzezicka, 55, ja hänen miehensä Igor Brikez, 57, viettivät joulua Violettan 83-vuotiaan äidin Wytalisa Brzezickan kanssa tämän kotona Kiovassa.

Igor, Wytalisa, ja Violetta

Igor, intohimoinen MyHeritage-käyttäjä, oli omistanut kolme vuotta sukuhistoriansa tutkimiselle ja onnistunut jäljittämään sukupuunsa henkilöitä aina vuoteen 1689 asti. Hän päätti, että oli aika kiinnittää huomiota myös vaimon sukuun: ”Pyysin Wytalisaa kertomaan minulle mahdollisimman paljon omasta suvustaan”, Igor kertoo. ”Samalla minulla oli käytössä MyHeritage appi, lisäsin tietoja, skannasin sukukuvia ja syötin niitä hänen sukupuuhunsa.

Lähes heti Igor ja Violetta saivat Smart Match™ -osuman, joka yhdisti heidät Violettan isoisän (Joseph Brzezicki) kautta Oslossa asuvaan, 53-vuotuaaseen Tatiana Brzezickaan. Tatiana on myös innokas MyHeritage-käyttäjä, joka hallinnoi 15:tä sukupuuta, joissa on tietoja 2287 henkilöstä ja yli 2000 valokuvaa sekä asiakirjaa aina 1200-luvun puoliväliin saakka.

yHeritagen Smart Matching™ -toiminto ilmoitti Igorille, että Tatianan isoisä on Violettan setäpuoli ja Wytalisan velipuoli.

Vielä samana iltana, 25. joulukuuta 2021, Igor ja Violetta lähettivät Tatianalle viestin MyHeritage-sivuston kautta. Tatiana vastasi heti, ja he puhuivat ensimmäisen kerran puhelimessa seuraavana aamuna. ”Tämä oli MyHeritagelta paras joululahja perheellemme”, Igor sanoo. ”Violetta ja Tatiana puhuivat yli kaksi tuntia. Alkujännityksen laannuttua Violetta tunsi heti puhuvansa rakkaan, läheisen ihmisen kanssa ja oli myös hämmästynyt siitä, miten paljon arvokasta tietoa Tatiana tiesi heidän suvustaan.”

Pakeneminen henkensä edestä

Kaksi kuukautta myöhemmin, 24. helmikuuta, syttyi sota. ”Heräsimme räjähdysten ääniin”, Igor muistelee. ”Venäjä teki ohjushyökkäyksiä kotikaupunkiimme Kiovaan ja koko Ukrainaan. Keskipäivällä Tatiana soitti ja kehotti meitä tulemaan hänen luokseen Osloon.”

Violetta, Igor ja heidän tyttärensä Dasha (28 vuotta) kokivat vaikeaksi jättää kotinsa ja elämänsä taakseen, ja he muuttivat vanhimman tyttärensä Anastasian kotiin, joka sijaitsee 100 kilometrin päässä Kiovasta. Heidät evakuoitiin toistuvasti pommisuojaan tuhoisien hyökkäysten vuoksi.

Sodan kiihtyessä ja laajentuessa ei ollut epäilystäkään siitä, etteikö heidän henkensä olisi todellisessa vaarassa. Anastasia pakeni Istanbuliin 8- ja 4-vuotiaiden lastensa kanssa. Violetta ja Dasha ymmärsivät, että heidänkin oli pakko paeta – ja mikä pahinta, heidän oli lähdettävä ilman Igoria, koska hän oli armeijaan kelpaava mies, häntä kiellettiin lähtemästä Ukrainasta.

Heidän matkansa turvapaikan löytämiseksi alkoi 26. maaliskuuta yöjunalla Kiovasta Helmiin Puolaan.

Dasha pakolaiskeskuksessa Varsovassa, Puolassa

”Juna lähti liikkeelle hyvin hiljaa”, Igor sanoo. ”Kaikki valot oli turvallisuussyistä sammutettu ja vaunujen ikkunoissa olevat verhot olivat kiinni, joten en voinut vilkuttaa hyvästejä läheisilleni. Seisoin laiturilla ja katselin, kuinka juna katosi Kiovan yön pimeyteen.”

Kiovassa määrätyn auringonlaskun jälkeisen ulkonaliikkumiskiellon vuoksi, Igor joutui viettämään yön rautatieasemalla. Istuutuessaan ensimmäiselle näkemälleen tuolille tietäen, että nukkuminen olisi mahdotonta, Igor ei voinut olla ajattelematta, että vain kolme kuukautta aiemmin hänen perheensä ei edes tiennyt Tatianan olemassaolosta. ”Yhtäkkiä hän onkin rakkain sukulaisemme, joka antaa meille valtavasti ja anteliaasti apua. En koskaan kuvitellut, että MyHeritagesta tulisi näin tärkeä osa perheeni elämää.”

Samaan aikaan Helmissä joukko vapaaehtoisia auttoi Violettaa, Dashaa ja Udinia nousemaan Varsovaan lähtevään lähijunaan. Heidän vietettyään yönsä pakolaismajoituksessa Varsovassa, puolalaiset vapaaehtoiset veivät heidät junaan, joka lähti pohjoiseen, Gdyniaan, satamakaupunkiin Puolan Itämeren rannikolla.

Violetta ja Udin odottamassa lauttaa Puolassa

Tatiana yritti ostaa heille lentoliput, mutta se, että he matkustivat koiran, Udinin, kanssa, mutkisti asioita. Gdyniassa he nousivat lauttaan ja seilasivat Itämeren yli Ruotsin Karlskronaan.

Violetta lautan kannella matkalla Karlskronaan

Irena, vapaaehtoinen, jonka Tatiana oli löytänyt, oli kolmikkoa vastassa, vei heidät syömään ja lepäämään kotiinsa. Siinä vaiheessa he olivat enää kahden junamatkan päässä lopullisesta määränpäästään: yksi junamatka Ruotsin Göteborgiin ja toinen Göteborgista Norjan Osloon, jossa Violetta, Dasha ja Udin lopulta tapasivat Tatianan.

Elämää yhtenä perheenä

Violetta ja Dasha ovat asuneet Tatianan luona yhtenä perheenä jo useita kuukausia. Udin puolestaan yrittää yhä ystävystyä Tatianan kissan, Lissan, kanssa.

Vasemmalta: Tatiana, Dasha, ja Violetta sekä heidän koiransa Udin Tatianan pihalla Oslossa.

Tämän kauniin tarinan kertoi Igor, joka otti meihin yhteyttä huhtikuussa, koska hänellä oli sodan vuoksi vaikeuksia uudistaa MyHeritage-sopimustaan. Meillä oli ilo ja kunnia jatkaa Igorin sopimusta ilmaiseksi – kuten olemme tehneet sodan puhkeamisesta lähtien kaikille ukrainalaiskäyttäjille, joilla on jo olemassa oleva sopimus. Olemme syvästi kiitollisia Igorille tarinan jakamisesta. Olemme ajatuksissamme hänen kanssaan ja rukoilemme, että hän pääsee pian turvallisesti perheensä luo.

Jos sinäkin olet tehnyt MyHeritagen kautta elämääsi mullistavan löydön, haluaisimme kuulla siitä! Lähetä meille tarinasi tämän lomakkeen kautta tai sähköpostilla osoitteeseen stories@myheritage.com.