Vanhanajan joulukortit tuovat joulun tunnelman

Postannut annikka

14 joulukuun, 2021

Jopa tänä aikana, jolloin käsinkirjoitetuista kirjeistä on tullut jäänne menneisyydestä, eräs ”etanapostityyppi”, on edelleen hyvin suosittu ja voimissaan, nimittäin joulukortit!

Joulukortteja lähetettiin vuonna2021 lähes 18 miljoonaa kappaletta. Kasvua edelliseen vuoteen oli liki 20 prosenttia.

Tutkimusten mukaan vastaanottajat kokevat joulukortin sähköistä viestiä arvokkaammaksi sen henkilökohtaisuuden vuoksi. Muistaminen on monimuotoista, kortteja askarrellaan itse, kortti valitaan huolellisesti vastaanottajaa ajatellen ja monet ostavat myös erilaisia hyväntekeväisyyskortteja ja tekevät kortteja omista kuvista.

Ehkäpä pahviset kortit säilyvät juuri jouluperinteiden lämpimän tunnelman ansiosta. Monille perheille joulukorttien ostaminen, kirjoittaminen ja lähettäminen on ollut erottamaton osa joulun aikaa jo sukupolvien ajan. 1900-luvun viimeisellä puoliskolla tuli tavaksi liittää joulukortteihin myös perhekuva tai kuvia lapsista.

Lue täältä aikaisempi kirjoituksemme joulukortin historiasta

Joulukortti vuodelta 1934, jossa Hilma ja Eva toivottavat hauskaa joulua. Kuvalähde: Helsingin kaupunginmuseo

Millaisia olivat joulukorttien aiheet ja ketkä piirsivät niitä?

Joulukorttien aiheet eivät aluksi olleet kovin jouluisia. Joulutonttujen ja muiden sijaan korteissa oli pitsimäisiä koristeita ja erilaisia kukkasia. Myöhemmin jouluiset aiheet, kuten joulupuuro, tontut ja kynttilät ovat lisääntyneet korteissa. Nykyisin suosittu joulukuusi ei ole niin vanha aihe kuin tontut ja kynttilät. Joulukuusen ulkonäkö antaa tietoa eri vuosikymmeniltä ja eri maista. Joulukuusi liittyy korteissa perhejouluun tai metsän väen joulunviettoon. Korteissa on nykyään kuvattu erilaisia aiheita, joista talviaiheet ovat yleisimpiä. Useissa nykyajan korteissa on kuvattuna Joulupukki tai enkeleitä. Myös valokuvat esimerkiksi linnuista ja oikeista kuusista ovat nykyajan korteissa yleisiä

Jenny Nyström (13. kesäkuuta 1854 – 17. tammikuuta 1946) oli ruotsalainen taiteilija ja kuvittaja. Nyström tunnetaan pohjoismaisen, kuvallisen tonttuhahmon luojana. Nyström yhdisteli kuvissaan kansanperinteen ja joulunvieton. Alla muutamia Nyströmin joulukortteja.

Jenny Nyströmin tontut pakkaamassa lahjoja kelkkaan

Lapset leikkivät kuusen ympärillä

Joulukortteja ovat Suomessa piirtäneet mm. Martta Wendelin, Rudolf Koivu, Pekka Vuori, Osmo Omenamäki, Kimmo Pälikkö, Mauri Kunnas ja Virpi Pekkala

Martta Wendelinin joulukortit olivat suosittuja omana aikanaan ja nykyäänkin niitä myydään uuspainoksina. 1920-luvun joulukorteissa on vauhdikkaita tonttuja tai kaupunkilaisia joulutunnelmia. Hartaammat joulukirkko- ja aattoilta-aiheet yleistyivät 1930-luvulta alkaen. Maalaisjoulut valtaavat alaa 1930–40-luvuilla, samoin Jeesus-lapseen, joulukirkkoon ja joulukukkiin liittyvät aiheet. Samoja aiheita on vielä 1950-luvulla, esitystapa vain on maalauksellisempi.

Martta Wendelinin kortissa on perhejoulu ja lapset laulavat kuusen vieressä

Rudolf Koivu piirsi 155 postikorttioriginaalia, erityisesti joulukortteja. Koivun jouluinen kuvamaailma on hyvin perinteinen. Lapset leikkivät kuusen ympärillä, ovat kuusen haussa tai leikkivät talvisessa maisemassa. Luonnollisesti kuvissa esiintyvät myös joulupukki, tontut, jouluruoka ja metsän eläimet.

Rudolf Koivu sai luotua joulukortteihinsa oikeanlaista joulutunnelmaa

Itsetehdyt joulukortit ja suvun valokuvat joulukorteissa 1900-luvun loppupuolella

1900-luvun loppupuolella alkoi itseaskarreltujen joulukorttien kulta-aika. Haluttiin toivottaa hyvää joulua persoonallisesti. Netti oli pullollaan ohjeita joulukorttien tekemiseen, sillä joulukortti piristi päivää auringon lailla ja kauneimmat joulukortit syntyivät tietenkin itse tehden. Ohje kuuluikin: Pistä pystyyn korttipaja ja askartele kortit koko suvulle!