Naistenpäivän sankarit: Äiti ja tytär, jotka muuttivat kirjapainoalaa
Tänään haluan jakaa tarinan kahdesta poikkeuksellisesta naisesta – esivanhemmistani, äidistä ja tyttärestä kuuden sukupolven takaa, jotka 1800-luvulla raivasivat tiensä miesvaltaisella kirjapainoalalla. He eivät ainoastaan johtaneet kirjapainoa, vaan myös kehittivät ja uudistivat sitä, jättäen pysyvän jäljen suomalaiseen kustannusmaailmaan.
Sofie Chydenius – Naisjohtaja, joka ei pelännyt ottaa vastuuta
Margareta Sophia (Sofie) Chydenius (o.s. Enbom, 1811–1886) syntyi Oulussa lääninrahastonhoitaja Johan Herman Enbomin ja Christina Elisabeth Tulindbergin perheeseen.
Sofie avioitui vuonna 1832 Anders Johan Chydeniuksen kanssa, joka toimi yliopiston asiamiehenä ja revisionioikeuden ylikomissaarina. Pariskunta asui Helsingissä ja sai kahdeksan lasta.
Kun Sofien puoliso Anders Johan kuoli vuonna 1865, hän ei tyytynyt perinteiseen lesken rooliin, vaan otti vastuun perheen omistamasta J. Simeliuksen perillisten kirjapainosta Helsingissä. Kirjapainon oli vuonna 1819 perustanut Jacob Simelius (1785–1826), jonka kuoltua sen toimintaa jatkoi hänen leskensä Maria Simelius (1792–1843). Samalla tavalla kuin Maria aikoinaan Sofia alkoi pyörittää suvun omistamaa yritystä.
Vaikka Sofien poika Anders Herman Chydenius oli muodollisesti nimitetty kirjapainon johtajaksi, käytännössä Sofie johti yritystä kuolemaansa asti vuonna 1886. Hänen aikanaan kirjapaino kehittyi merkittävästi ja julkaisi laajan valikoiman oppikirjoja, lasten- ja nuortenkirjoja sekä virallisia painotuotteita, vahvistaen sen asemaa kotimaisessa kustannusmaailmassa.
Sofien ja Emilian perhe ja lapset MyHeritagen sivulla
Emilia Chydenius – Edelläkävijä joka mursi rajoja
Sofien tytär Emilia Augusta Chydenius (1844–1905) syntyi Helsingin pitäjässä Degerön tilalla nykyisessä Laajasalossa.
Degerön kartano nykypäivänä Kuva: Nurmi Juho CCBY 4.0
Emilia varttui kirjapainon maailmassa ja peri sen johtajuuden äitinsä Sofien kuoleman jälkeen vuonna 1886, johtaen yritystä yhdessä kahden veljensä kanssa.
Emilian aikakaudella kirjapaino kasvoi merkittäväksi toimijaksi ja tunnettiin teknisistä uudistuksistaan ja oman painotalon käynnistämisestä. Simeliuksen kirjapainosta muodostettiin 1887 osakeyhtiö, J. Simelii Arvingars Boktryckeri Aktiebolag. Sen tärkeimpiä painotöitä olivat Finlands Allmänna Tidning ja Suomalainen Wirallinen Lehti.
Vuonna 1890 kirjapainolle rakennettiin Helsinkiin osoitteeseen Uudenmaankatu 9 uusi tilavampi painotalo. Kaksi vuotta myöhemmin ostettiin myös naapuritontti Uudenmaankatu 11 tulevaisuuden laajennuksia varten.
Vuonna 1890 julkaistussa Typograf-lehdessä ihmeteltiin naisten roolia kirjanpainossa, ja mainittiin Simeliuksen kirjapaino esimerkkinä siitä että jopa naiset pystyivät johtamaan kirjapainoa! (Typograftidning 31.10.1890)
Emilia Chydeniuksen johdolla kirjapainon koneita uusittiin ja sen voimanlähteeksi hankittiin höyrykone. Sen jäätyä riittämättömäksi kirjapainossa otettiin 1902 käyttöön sähkö. Hänen johdollaan julkaistiin muun muassa oppikirjoja, lasten- ja nuortenkirjoja sekä virallisia painotuotteita, jotka vaikuttivat merkittävästi suomalaisen kirjallisuuden kehitykseen.
Nya Pressen lehdessä kerrottiin Emilia Chydeniuksen viettäneen 60-vuotis syntymäpäiväänsä.
Myös Helsingin Kaiku-lehdessä kerrottiin 11.6.1904 Emilian täyttäneen 60 vuotta. ”Neiti C. on menestyksellisesti toiminut tehtävässään jo lähemmäs 20 vuotta, ja onkin ainoa nainen maassamme, joka johtaa suuremman kirjapainoliikkeen asioita.”
Emilia asui Helsingissä koko elämänsä ajan ja omisti uransa kirjapainon ja kulttuurin edistämiselle aikana, jolloin naisten asema liike-elämässä oli vielä harvinaista. Hän kuoli joulukuussa 1905 sydänvaivoihin.
Kuolinilmoitus Hufvudstadsbladetissa 19.12.1905. Tekstissä kerrottin hänen urastaan ja mainittiin että tässä naiselle epätavallisessa asemassa hän omasi merkittävän asiantuntemuksen ja energian.
Emilian kuolinilmoitus Vaasalaisessa Pohjan poika lehdessä 15.12.1905 ”Tiistaina kuoli Helsingissä neiti Emilia Chydenius sairastettuaan jonkin aikaa sydäntautia. Vainaja oli syntynyt w. 1844 Degerön tilalla läehellä Helsinkiä. Vuodesta 1886 on hän ollut sikäläisen kirjapaino J.Simeliuksen perillisten kirjapainon isännöitsijänä, jota tointa hän hoiti kuolemaansa asti. Tästä toimesta hän saavutti työväestön luottamuksen ollen aina avulia siinä, missä tosi tarve waatii apua. Etenkin kirjaltajien rientoja seurasi wainaja uutterasti, tehden useita lahjoituksea heidän sairasapurahastolleen y.m. jonka johdosta Helsingin Kirjaltajayhdistys muutama vuosi sitten valitsi hänet kunniajäsenekseen.”
Perintö, joka elää edelleen
Sofie ja Emilia Chydenius eivät vain johtaneet kirjapainoa – he olivat aikansa visionäärejä, jotka raivasivat tietä tuleville naissukupolville. Heidän asuinpaikkansa Helsingissä eivät olleet pelkästään perheen kotina, vaan myös kirjapainon toiminnan keskuksena, josta heidän työnsä vaikutti koko suomalaiseen kustannus- ja kulttuurielämään. Nykyään Simeliuksen kirjapainon perintö elää edelleen – kirjapaino tunnetaan eri vaiheiden kautta nykyään nimillä Multiprint ja Grano.
Heidän tarinansa muistuttaa meitä siitä, että rohkeus, määrätietoisuus ja intohimo voivat murtaa esteet ja muuttaa maailmaa. Tänään, naistenpäivänä, juhlistamme heidän kaltaisiaan naisia – tienraivaajia, uudistajia ja johtajia, jotka ovat tehneet maailmasta paremman paikan meille kaikille naisille.
Toivotamme kaikille hyvää naistenpäivää!
