Toimitusjohtajamme Gilad Japhet kertoo esivanhemmistaan, jotka joutuivat holokaustin uhreiksi

MyHeritagen perustaja ja toimitusjohtaja Gilad Japhet, kertoo henkilöhistoriastaan tänä vuonna vietettävän kansainvälisen holokaustin uhrien muistopäivän johdosta. Hänen esivanhempansa olivat uhreja tässä yhdessä maailman traagisimmista ihmiskokemuksista. Lue hänen tarinansa.

Gilad Japhet, perheeni tarina

Viime vuonna kirjoitin postauksen Facebookiin, jonka omistin holokaustissa menehtyneille perheeni isän (Patt/Japhet-perhe) puoleisille jäsenille.

Omistan tämän blogikirjoituksen äitini puoleisille holokaustin uhreille ja erityisesti äitini äidin perheelle, sukunimeltä Chwojnik. Suurin osa äitini perheestä säästyi holokaustista, mistä on kiittäminen kaukonäköistä, vuonna 1890 Ruzhanyn kaupungissa (kuuluu nykyisin Valko-Venäjään, aikaisemmin osa Puolaa) syntynyttä isoäitini enoa tri Arie Leib Chwojnikia (Oren). Intohimoni Chwojnik-suvun tutkimiseen alkoi 13-vuoden iässä ja on avain henkilökohtaiseen kiinnostukseeni sukututkimusta kohtaan. Chwojnik on hyvin pieni juutalainen suku ja kaikki Chwojnikit ovat sukua toisilleen. Kirjoitan tähän enemmän asioita tri. Chwojnikista sillä hän oli todella mielenkiintoinen henkilö ja myös siksi, että olemassaoloni on hänen ansiotaan.

Arie Leib Chwojnik ja poikansa Matitiahu, noin 1924

Opiskelu Euroopassa

Tuohon ennakkoluuloiseen aikaan – jolloin kaikkialla Euroopassa juutalaisilta kiellettiin pääsy yliopistoihin- oli hyvin harvinaista, että Arie Leib Chwonjik onnistui pääsemään Geneven yliopistoon opiskelemaan lääketiedettä. Hän kirjoitti väitöskirjan ja hänestä tuli korva- ja kurkkutautien lääkäri. Yhtä harvinaista oli, että hänen juutalainen vaimonsa Esther (Ettia) pääsi opiskelemaan lääketiedettä samaan yliopistoon ja hänestä tuli hammaslääkäri.

Arie Leib Chwojnik ja hänen vaimonsa Ettia Sveitsissä, noin 1920

Muutto Israeliin

Arie Leib Chwojnik muutti Israeliin vuonna 1922, 25 vuotta ennen itsenäisen Israelin valtion perustamista. Hän sai siinä apua langoltaan, mytoloogiselta Tri Haim Bograshovilta, joka oli perustanut Herzliyan hebreankielisen koulun ja toimi sen rehtorina. Koulu oli maan ensimmäinen hebreankielinen oppilaitos.

Anekdoottina mainittakoon, että Tel Avivin kaupunki kunnioitti Tri Bograshovia nimeämällä yhden kadun hänen mukaansa vielä hänen ollessaan elossa. Hän vastusteli tätä muuttamalla nimensä Bograshovista Bogeriksi välttääkseen nimensä yhdistämistä kadun nimeen! Yhteys Tri Chwojnikin ja Tri Bograshovin välille tulee siitä, että he avioituivat siskosten Ettia ja Mina Mednitzkyn kanssa.

Sisarukset Mina (vasemmalla) ja Ettia (oikealla) Mednitzky, noin 1910

Sairaalan perustaminen Tel Aviviin

Saavuttuaan Israeliin Chwojnik halusi hyödyntää asiantuntemustaan tarjoamalla väestölle parempia lääketieteellisiä palveluja kuin siihen aikaan oli olemassa. Hän perusti Tel Aviviin sairaalan, jossa hoidettiin kaikkiin uskontokuntiin kuuluvia potilaita. Tri Chwojnikista tuli parannustaitojensa ansiosta niin kuuluisa, että sheikit kaikkialta Lähi-idästä tulivat hänen hoidettavakseen Tel Aviviin.

Hän oli hyvin lahjakas ja energinen ihminen, jolla oli useita kiinnostuksenkohteita. Hän oli myös vapaamuurari ja hänet valittiin Israelin vapaamuurariloosin johtajaksi vuonna 1944. Tri Chwojnik näki, että noina synkkinä aikoina Euroopassa ei ollut tulevaisuutta juutalaisille ja 1930-luvulla hän ponnisteli väsymättä saadakseen kaikki sukunsa jäsenet Israeliin. Hän maksoi heidän matkansa Israeliin, osti heille taloja, huolehti koulutuksesta ja työnsaannista. Hänen tekojensa ansiosta he pelastuivat holokaustilta ja jäivät eloon.

Tri Chwojnikin pelastamiin suvun jäseniin kuului myös hänen veljentyttärensä, äitini puolen isoäiti Chana Chwojnik. Hän tuli Israeliin Ruzhanysta vuonna 1930. Tri Chwojnik otti hänet asumaan kotiinsa ja isoäidistäni tuli sairaanhoitaja – ammatti, jossa hän työskenteli koko loppuelämänsä –  hänen sairaalaansa. Tänään Chwojnikin sairaalaa ei enää ole ja sen Bauhaus-tyylinen rakennus Tel Avivissa on korjattu ja se on Israelin  Institute of Certified Public Accountants instituutin käytössä. (kuva alla)

Aikamatkustusta: alla olevassa kuvassa sama rakennus 1930-luvun alkupuolella, kun Chwojnik-sairaalaa rakennettiin. Isoäitini Chana Chwojnik on valkoisessa huivissaan kuvan keskellä ja hänen vieressään on hänen tätinsä Ettia Mednitzky, Tri Chwojnikin vaimo.

Isoäitini Chana Chwojnik vapaaehtoisena sairaanhoitajana vielä eläkkeelle jäätyään.

Israelin ensimmäinen shakkimestaruus

Eräs Chwojnik-suvun erittäin kunnioitettu jäsen oli isoäitini Chana Chwojnikin veli Tri Menachem Chwojnik. Hän oli opettaja, joka myös harrasti shakin pelaamista. Voitettuaan Puolalaisen Krakovan kaupungin mestaruuden useita kertoja peräkkäin hänet valittiin Puolan maajoukkueeseen edustamaan maata toisiin shakin maailmanmestaruuskisoihin vuonna 1928. Puolan joukkue oli äärettömän vahva. Useimmat pelaajat olivat juutalaisia ja isoäitini veljen avulla joukkue voitti Puolalle pronssia sen vuoden kisoissa. Sen jälkeen Puolan joukkue voitti mitaleita lähes joka vuosi vuoteen 1939 saakka, jonka jälkeen suuri enemmistö Puolan juutalaisista teloitettiin tai karkotettiin eikä Puola koskaan pystynyt saavuttamaan entistä loistoaan.

Menachem Chwojnik selvisi toisesta maailmansodasta ja muutti Israeliin vuonna 1949. Huolimatta ikääntymisestä ja sodassa kokemastaan loppuun kulumisesta hän palasi shakin pariin. Kaikkien hämmästykseksi hän osoitti edelleen omaavansa nerouden kipinöitä. Hänestä tuli Israelin ensimmäinen shakkimestari vuonna 1951 ja sitten jo yli viisikymmenvuotiaana hän otti kolme kertaa osaa shakin maailmanmestaruuskilpailuihin edustaen orastavaa Israelin valtiota. Hän opetti fysiikkaa Herzliyan hebreankielisessä koulussa ja hänet tunnettiin viisaudestaan ja huumorintajustaan. Hän kuoli sydänkohtaukseen 60-vuoden iässä – Chwojnik-suvun miehillä on heikko sydän ja monet heistä ovat menehtyneet sydänkohtaukseen suhteellisen nuorena.

Tri Menachem Chwojnik kumartamassa Israelin pääministerille, Ben Gurionille voitettuaan Israelin shakkimestaruuden vuonna 1951

Vilnan sukulaiset

Tri Arie Leib Chwojnikin ansiosta useimmat suvun jäsenet pääsivät Israeliin ja pelastuivat holokaustin vaaroilta. Pelastuneisiin kuuluivat hänen äitinsä Sara Henia Chwojnik, joka on iso-iso-isoäitini (ja jonka mukaan oma äitini on saanut nimensä: Sara), kaikki Tri Chwojnikin sisarukset ja monet hänen sisarustensa lapsista. Hänen veljenpoikansa, äitini ensimmäinen serkku, Abraham (Abrasha) Chwojnik ei kuitenkaan pelastunut. Abrasha opiskeli lakia Liettuan pääkaupungissa Vilnassa. Hän liittyi Abba Kovnerin, Vilnan ghettoon, perustamaan vastarintaliikkeeseen. Kovnerin motto oli: ”meitä ei viedä kuin lampaita teuraaksi.” Abrasha Chwojnikista tuli yksi vastarintaliikkeen johtajista. Natsit saivat hänet kuitenkin kiinni ja hänet tapettiin hirttämällä. Hän sai Puolan valtiolta kuolemansa jälkeen urhoollisuusmitalin. Alla oleva kuva viittaa hänen hurjaan luonteeseensa lempeiden kasvonmuotojen vastakohtana.

Abrasha Chwojnik, partisaani

Yksi Abrashan veljistä, Yosef (Ofka) Chwojnik pääsi Israeliin ja hänestä tuli lentäjäkoulutuksen johtaja Israelin legendaarisiin ilmavoimiin.

Kohtalokas vierailu Euroopassa

Abrashan äidistä, Dobe Chwojnikista (os. Lukaszewski) tuli holokaustin uhri. Hän oli jo muuttanut turvallisesti Israeliin kahden poikansa (Abrashan veljiä) kanssa ja asui Israelissa useita vuosia. Mutta juuri ennen toisen maailmansodan puhkeamista hän teki virheen matkustaessaan vierailulle Eurooppaan ja kuoli siellä sodan aikana. Hän on alla olevassa kuvassa keskellä, Abrasha vasemmalla ja Ofka oikealla puolellaan. Kuva otettiin vuosia ennen hänen tuloaan Israeliin ja kohtalokasta matkaa takaisin Eurooppaan.

Yksi isoäitini sisarista, Ahuva (Libke) Chwojnik, päätti kieltäytyä kutsusta tulla Israeliin. Tai ehkä päätös oli hänen miehensä. Hän oli naimisissa Israel Bielousin kanssa, jolla oli rautakauppa Ruzhanyssa ja heillä oli kaksi pientä lasta; Miriam ja Chaim. He jäivät mieluummin kotiinsa Ruzhanyyn.  Kaikki neljä murhattiin holokaustissa. He olivat äitini täti, hänen miehensä ja kaksi ensimmäistä serkkua.

Isoäitini sisar Libke Chwojnik (kuviollisessa mekossa) lastensa Miriamin ja Chaimin kanssa. Kaikki kuolivat. Hänen sisarensa Leah Chwojnik (ylhäällä) tuli Israeliin Tri Chwojnikin avulla ja pelastui.

Vuosia myöhemmin Israelissa, kun iso-isoäitini Rachel Chwojnik (os. Diskin) piti äitiäni sylissään, hän saattoi purskahtaa kyyneliin muistellessaan Miriam, ensimmäistä lapsenlastaan, joka kuoli lapsena.

Miriam (Mira) Bielous, Libke Chwojnikin tytär, joka murhattiin 11 vuoden ikäisenä. Hän on äitini I serkku.

Gilad Japhetin, isoäiti Chana Chwojnik (vasemmalla) ja hänen isosiskonsa Libke Chwojnik (oikealla), joka jäi Ruzhanyyn ja kuoli holokaustissa. Kuva on otettu juuri ennen isoäitini, Chanan, muuttoa Israeliin. Chanalle tämä kuva merkitsi jäähyväismuistoa Libke-sisaresta. He eivät enää koskaan nähneet toisiaan.

Kansalaisuusanomus

Gilad Japhetin isoäidin sisaren, Leah Chwojnikin kansalaisuusanomus Israeliin (Palestiinan mandaattialue). Tässä anomuksessa hän kulkee englantilaistetulla nimellä Liza. Hän nimeää kaksi takaajaa: Tri Bograshovin ja Tri Chwojnikin. Anomus on jätetty 1941. Muutamaa vuotta myöhemmin Leah ilmoittautui vapaaehtoisena Auxiliary Territorial Service palveluun (ATS). Se oli brittiläisen armeijan, naisille tarkoitettu haara toisen maailmansodan aikana saksalaisia vastaan. Leah ei mennyt koskaan naimisiin ja kaikki kutsuivat häntä nimellä ”Doda Leah” – Leah-täti.

Isoäitini Chana Chwojnik viihtyi Israelissa. Hän meni naimisiin Shmuel Isaacsonin kanssa ja he saivat kaksi tytärtä; äitini Saran ja tätini Tzipporan. Heillä kahdella on yhteensä 11 lasta ja 40 lapsenlasta. Tämä on osa yhden juutalaisen suvun, Ruzhanysta olevien Chwojnikien, tarinasta, mutta se edustaa monia muita samanlaisia tarinoita. Tämä suku ei antanut periksi natseille ja onnistui rakentamaan itselleen uuden tulevaisuuden Israelissa. MyHeritage on olemassa ja tekee hyvää siksi, että he selviytyivät.

Omistan tämän postauksen niiden Chwojnik-suvun jäsenille, jotka menehtyivät holokaustissa miljoonien muiden ihmisten tavoin. Olkoon heidän muistonsa siunattu.