Arpajaiset – Mitä tarkoittaa rippikirjan merkintä ”arpa nro 4”?
Arpajaiset kutsuntatilaisuudessa
Vuonna 1878 autonomiseen Suomeen tuli uusi asevelvollisuuslaki, joka määräsi, että jokainen mies tuli kutsuntoihin sinä vuonna, jona hän täytti 22 vuotta. Käytännön tasolla vuosina 1859–1883 syntyneet olivat niitä, joita tämä laki koski. Sen, millaiseen palvelukseen mies joutui, ratkaisi kutsuntatilaisuudessa pidetyt arpajaiset. Tuossa tilaisuudessa suoritettiin arvan nosto, joka jakoi miehet vakinaiseen väkeen tai reserviläisiksi.
Artikkelikuva: Suomen 4. Oulun Tarkk’ampujapataljoona lumikenkäharjoituksissa Oulun lähistöllä 1890-luvun alkupuolella. Vasemmalla joukkoa johtamassa kapteeni Hugo Frey. Reprokuvattu 1930-luvulla.
Kaikkien artikkelissa olevien kuvien laatua on kohennettu MyHeritagen Photo Enhancerilla. Kokeile sinäkin!
Arvan numero ratkaisi palveluksen pituuden
Pieni arvan numero johti 3 vuoden vakinaiseen palvelukseen, suurempi kolmena kutsuntaa seuraavana kesänä järjestettyihin harjoituksiin lähiseudun reservikomppaniassa. Ensimmäisenä kesänä harjoitukset kestivät 45 päivää, toisena 30 ja kolmantena 15 päivää eli yhteensä 90 vuorokautta. Se, oliko nostettu arpa pieni vai suuri riippui mm. pitäjän väkiluvusta: etukäteen oli päätetty, montako asevelvollista kustakin kunnasta määrättäisiin kolmivuotiseen palvelukseen.
Rippikirjojen arpa -merkinnät
Rippikirjojen arpa -merkinnät tarkoittavat täten edellä kuvattua asevelvollisuusarmeijaa ja siihen joutuvia miehiä. Asepalvelukseen kelpaamaton merkintä ei välttämättä tarkoita sitä, että mies olisi ollut fyysisesti tai henkisesti vajavainen. Väkeen ei joutunut, mikäli oli perheensä ainoa miespuolinen elannonhankkija.
Tarkk’ampujapataljoonat
Vaasan tarkk’ampujapataljoona. Public Domain
Uuden asevelvollisuuslain seurauksena perustettiin kolme vuotta myöhemmin kahdeksan tarkk’ampujapataljoonaa:
- Uudenmaan tarkk’ampujapataljoona
- Turun tarkk’ampujapataljoona
- Vaasan tarkk’ampujapataljoona
- Oulun tarkk’ampujapataljoona
- Kuopion tarkk’ampujapataljoona
- Mikkelin tarkk’ampujapataljoona
- Hämeenlinnan tarkk’ampujapataljoona
- Viipurin tarkk’ampujapataljoona
Suomen 4. Oulun Tarkk’ampujapataljoonan upseeristoa Lappeenrannassa leirillä todennäköisesti 1890-luvulla. Vasemmalla pataljoonan komentajana toiminut eversti Knut Elis Gustaf Edvard Furuhjelm
Toimintaan jäi jo 1817 perustettu Suomen Kaarti, minkä lisäksi vuosina 1890–1901 Lappeenrannassa sijaitsi Suomen Rakuunarykmentti. Kaikkiaan näiden eri joukkojen miesvahvuus oli 5600, joka sodan aikana olisi voitu nostaa 10000 mieheen. Tämä vanhaksi sotaväeksikin nimitetty kokonaisuus hajoitettiin Venäjän toimesta 1905.
Turun tarkk’ampujapataljoona leirillä
Asevelvollisuusarmeijan asiakirjat
Toistaiseksi autonomian ajan asevelvollisuusarmeijan asiakirjoja täytyy lähteä katsomaan paikan päälle Kansallisarkistoon. Voit etsiä ja tilata niitä valmiiksi Astia -palvelun avulla. Pataljoonien asiakirjoihin kuuluu erilaisia miehistöluetteloita, tiliasiakirjoja ja mm. rangaistuspäiväkirjoja. Kaikkia voi tutkia täysin vapaasti ja ne ovat erittäin helppolukuisia. Pataljoonien kirjureilla on kaikilla ollut selkeä käsiala, joten kerrankin sukututkija pääsee hieman helpommalla. Asiakirjoista selviää asevelvollisen aika armeijassa, mahdolliset kunniamerkit tai esimerkiksi palkinnot ampumakilpailuista. Jos esi-isäsi on kuulunut soittokuntaan, voit löytää tietoa niistä paikoista, joissa hän on käynyt esiintymässä. Helsingissä yksi suosittu paikka oli legendaarinen Kaivohuone.
Kokeile MyHeritagen Photo Enhanceria mustavalkoisiin kuviisi!
