Ennen kansakoulua lapset kävivät pitäjänkoulua

Kansakoulua edelsivät ns. pitäjänkoulut, joista ensimmäiset perustettiin jo 1600-luvulla. Niissä opetettiin lukutaitoa ja kristinopin pääkohtia opetusvastuun ollessa papeilla. Nämä koulut oli tarkoitettu ns. rahvaan lapsille, mutta kustannusten takia kansa piti niitä turhina rasituksina. Vaikka pitäjänkouluista annettiin kuninkaallisia asetuksia 1723 ja 1762, oli niiden yleistyminen hidasta. Käytännössä näistä oppilaitoksista ja erilaisista kyläkouluista kehittyi vähitellen kiertokoululaitos, josta kerroimme aiemmassa blogipostauksessamme.

Koulutusvastuu kansakoulujen muodossa siirtyy kunnille 1800-luvulla

Kiertokouluissa vastuu opetuksesta ja koulun taloudesta oli seurakunnilla. Kansakoulut taasen olivat kunnallisia laitoksia, joista aivan ensimmäinen perustettiin Orisbergiin Etelä-Pohjanmaalla jo vuonna 1831. Varsinainen kansakouluasetus annettiin vasta 1866, jonka jälkeen koulujen perustaminen toden teolla alkoi. Toki niitä myös vastustettiin monin paikoin. Lapsista katsottiin olevan enemmän hyötyä lapion varressa tai navetassa kuin kirjaa lukemassa. Myös eräät kiertokoulujen opettajat katsoivat paheksuvasti tätä uutta koulumuotoa.

Oppilas näyttää 1900-luvun alkupuolella kartalta Välimeren. Kuvalähde: Helsingin kaupungin museo. Väritetty MyHeritagen In Colorilla

Vuonna 1898 maalaiskunnat määrättiin jakamaan alueensa koulupiireihin

Kun työ kansakunnan sivistämiseksi oli tällä tavoin saatu alkuun, alkoi kouluja joka tapauksessa nousta tiheään. Alkuun kansakoulut olivat joko poika- tai tyttökouluja. Mikäli koulussa oli molempia sukupuolia, kävivät tytöt ja pojat koulua eri aikaan. Luokkia oli pääsääntöisesti enintään kolme, mutta yleisimmin yksi tai kaksi.

Kansakouluasetuksen jälkeen seuraava merkittävä kehitysaskel oli vuonna 1898 julkaistu asetus, jossa maalaiskunnat määrättiin jakamaan alueensa koulupiireihin. Jokaiseen piiriin piti perustaa vähintään yksi koulu eikä koulumatka saanut ylittää viittä kilometriä.

Aina vuoteen 1970 saakka kouluissa kiersivät piiritarkastajat. Heidän velvollisuutensa oli huolehtia, että koulutyö sujui päähallituksen (myöh. ylihallitus) asettamissa puitteissa. Vähitellen koulut muuttuivat neli- tai kuusiluokkaisiksi. Neljänneltä luokalta oli oppilaan mahdollisuus hakeutua oppikouluun.

Yleinen oppivelvollisuus astui voimaan vuonna 1921

Yleinen oppivelvollisuus maahamme tuli vuonna 1921. Jokaisessa koulupiirissä piti tämän jälkeen olla kaksivuotinen alakoulu, neljävuotinen yläkoulu sekä kaksivuotinen jatkokoulu (kansalaiskoulu). Jos harvaan asutuilla seuduilla ei ollut mahdollisuutta toteuttaa täydellistä kansakoulua, voitiin perustaa myös ns. supistettu kansakoulu.

Kansakoulussa kouluruokailu oli alkuaan tuntematon käsite

Ruoanjakelu kansakoulussa 1919. Helsingin kaupunginmuseo

Turussa oli jo 1830-luvun alussa annettu varattomille lapsille ilmaiset ateriat. Kuitenkin kesti 1900-luvulle saakka ennen kuin kouluruokailussa tapahtui merkittäviä edistysaskeleita. Vasta 1913 valtio myönsi kunnille ensi kertaa avustuksen kouluruokailun järjestämisestä varten. Näin kustannetut ateriat oli tarkoitettu kaikista vähävaraisimmille.

Pitkään oppilaiden yksi velvollisuus oli tuoda ruokatarpeet kotoa kouluun, jossa keittäjä sitten usein lasten avustamana teki ateriat. Sotavuonna 1943 säädettiin vihdoin laki kouluruoan maksuttomasta tarjoilusta kaikille koululaisille. Käytännössä tämä tapahtui viiden vuoden siirtymäajan puitteissa ja näin vuotta 1948 pidetään Suomessa maksuttoman kouluruokailun alkamisvuotena.

Kansakoulujen aineistot löytyvät parhaiten kuntien ja kaupunkien arkistoista

Sukututkija löytää kansakoulujen aineistoja paitsi Kansallisarkiston uumenista, myös ennen kaikkea kuntien sekä kaupunkien omista arkistoista.

Koulun johtokunnan pöytäkirjoista voi löytää mainintoja oppilaille annetuista huomautuksista tai avustuksista, opetussuunnitelmista voi tutkia, millaisia asioita on eri vuosikymmenillä painotettu ja päiväkirjoista löytää arvosanoja. Päiväkirjoissa mainitaan yleensä myös isän tai äidin tiedot, joten hyvällä tuurilla koulujen arkistot antavat yllättäviäkin lisätietoja innokkaalle tutkijalle.

Alla oleva leike on kuvattu Mynämäen kunnanarkistossa kesällä 2020. Se kertoo meille erään oppilaan vuosittaisista arvosanoista ja hänen siirtymisistään ylemmälle luokalle. Samoin käy ilmi, mihin aikaan vuodesta koulutyö on kulloinkin loppunut.

Kuva: yksityinen kotiarkisto

Toinen dokumenttimme (alla) on lukukausitodistus nykyisin Salon kaupunkiin kuuluvasta Kiskon pitäjän Lapin kylän kansakoulusta vuodelta 1919. Näitä ei kuitenkaan löydy arkistoista kopioina kuin äärimmäisen harvoin. Vanhat koulutodistukset ovatkin varsinaisia perhekalleuksia!

Kuva: yksityinen kotiarkisto

Onko sinulla tallella vanhoja koulutodistuksia. Jos niin ne kannattaa skannata ja ladata MyHeritagen perhesivustolle talteen. Ellet vielä ole MyHeritage-käyttäjä, niin rekisteröidy ihmeessä – se on ilmaista!

Lue myös muita sukututkimukseen liittyviä artikkeleita MyHeritagen blogista – niistä voi olla apua omassa tutkimuksessasi!

Artikkelikuva: Tyttökansakoululaisia; neiti Buddenin luokka ryhmäkuvassa. Kuvaaja Victor Barsokevitsch 1898. Kuopion kulttuurihistoriallinen museo