Puustelli oli virkamiehen koti

Maassamme oli aikanaan kolmenlaisia virkataloja: siviili-, sotilas- ja kirkollisia puustelleja. Puustelli tulee ruotsin sanasta boställe eli virkatalo. Niitä piti hallussaan virkamies viran puolesta tai yksittäinen henkilö vuokralla. Virkatalot olivat valtion omistamia ja niistä on jäänyt melko runsaasti erilaista asiakirja-aineistoa sukututkijan avuksi. Virkataloilla oli useasti omia torppareita, joten heistäkin saattaa löytää tavallista enemmän tietoa erilaisista katselmusdokumenteista.

Haukjärven metsänhoitajan virkatalo. Aidan vieressä metsänvartija perheineen. Lusto – Suomen metsämuseo. Väritetty MyHeritagen In Colorilla.

Puustelli oli kruunun omaisuutta

Puustellit jakautuivat siis kolmeen eri kategoriaan. Tunnetuimpia näistä lienevät sotilasvirkatalot. Tämä järjestelmä syntyi ruotujakolaitoksen myötä 1600-luvun loppuvuosina. Tietyn sotilasviran haltija sai siinä pitää tietyn tilan tuoton palkkanaan. Puustelli oli kruunun omistama maatila eikä sen haltija voinut myydä tahi pantata sitä. Se ei myöskään periytynyt hänen mahdollisille jälkeläisilleen. Yksittäisen rykmentin kaikki upseerit ja aliupseerit olivat oikeutettuja tiettyyn virkataloon. Mitä korkeampi sotilasarvo henkilöllä oli, sitä komeampi tämä talo periaatteessa oli. Rykmenttiä komentaneen everstin talo oli eräänlainen kartano runsaine ulkorakennuksineen, peltoineen ja niittyineen. Taloon saattoi kuulua myös metsätiluksia.

Hirvolanniemi – entisen sotilasvirkatalon päärakennus. Riitta Räsänen/Kuopion kulttuurihistoriallinen museo. Väritetty MyHeritagen In Colorilla.

Everstiluutnantin, kapteenin, kornetin tai vaikkapa kengityssepän virkatalot olivat sitten aina astetta paria vaatimattomampia. Yleensä ei rakennettu uutta taloa, vaan puustelli löytyi jostain entisestä maalaistalosta. Vaikka kruunulla oli tietty ohjesäännöstö rakennusten koosta ja ulkoasusta, ei tätä aina noudatettu. Vanhaa taloa saatettiin vuosien mittaa korjata ja ehostaa parempaan suuntaan, mutta päämajoitusmestari Eric Dahlbergin vuonna 1687 laatimia tyyppipiirustuksia ei tarvinnut noudattaa.

Tyyppipiirustukset

Näitä tyyppipiirustuksia löytyy digitoituna Ruotsin Riksarkivetin digitaalisen arkiston kautta. Herra Dahlberg teki kahdet tyyppipiirustukset, toiset kapteenin/ratsumestarin virkataloa varten ja toiset luutnantin/kornetin talolle. Viimeksi mainittua voitiin käyttää myös tätä alempien upseerien puustellin mallina.

Piirustukset luutnantin/kornetin talolle. Kuvalähde: Tält och byggnader, Byggnader, SE/KrA/0417/B/0084 (1687), bildid: K0033871_00001

Ohjeet olivat hyvinkin yksityiskohtaiset: ”rakennuksen sisämitat ovat 29 x 10 kyynärää ja sisäseinän korkeus 6 kyynärää. Kivijalka on noin kyynärän korkea ja tehty keskimäärin kyynärän pituisista kivistä. Molemmissa saleissa on kolme ikkunaa, keittiössä ja kamareissa yksi.” Itse kuningas halusi myös sanoa painavan sanansa määräämällä, että korkeimpien upseerien talot ja ulkorakennukset sai maalata punamullalla, mutta alemmat upseerit joutuisivat tyytymän pelkän asuintalon maalaamiseen. Ruotusotilaiden torpista, vaikka ne eivät virkataloja olleetkaan, sai maalata punamullalla vain mökin nurkkalaudat!

Aloita sukututkimuksesi MyHeritagessa. Rekisteröidy käyttäjäksi täällä – se on ilmaista!

Sotilasvirkatalot olivat Sotakollegion vastuulla

Kruunu halusi tarkastaa puustellit kerran kolmeen vuoteen sekä aina haltijan vaihtuessa. Ruotsin vallan ajalla sotilasvirkatalojen asioiden hoidosta vastasi Sotakollegio. Ruotsin Riksarkivetista löytyykin kyseisen instanssin talokatselmusosaston arkistoja vuodesta 1690 lähtien. Tätä aineistoa on Kansallisarkistolla mikrofilmeillä. Vuodesta 1809 eteenpäin elettiin tässä maassa autonomian aikaa. Vanha ruotujakolaitos oli lakkautettu. Puustellien silloiset haltijat saivat asua taloissaan niin kauan kuin halusivat, jonka jälkeen niitä annettiin vuokralle. Virkataloja säädeltiin puustellisäännöllä, joka määräsi tiloille tarkastuksen joka viides vuosi. Vuokraajan vaihtuessa tapahtui lisäksi lähtö- ja tulokatselmus. Joka viides vuosi tapahtunut ns. taloudellinen katselmus oli nimismiehen vastuulla. Lähtö- ja tulokatselmukset piti upseerintilalla kihlakunnantuomari kuuden lautamiehen kera. Aliupseerien puustellit puolestaan tarkastettiin kruununvoudin ja neljän lautamiehen voimalla.

Sukututkijat löytävät autonomian ajan virkatalojen asiakirjat Kansallisarkiston eri toimipaikoissa. Ne on pääsääntöisesti järjestetty ”virkatalojen kokoelmiksi”. Saat ne käyttöösi ihan paperisena versiona, sillä näitä dokumentteja ei ole mikrofilmattu tai digitoitu ainakaan vielä.

Lue muita sukututkimusartikkeleita täältä!

Artikkelikuva: Valtion virkatalo Storminiemen kylässä. Museoviraston kokoelmat. Kuva on väritetty MyHeritagen In Colorilla.