Ruotusotaväki ja ruotujakolaitos

Ruotusotaväki ja ruotujakolaitos

Vuonna 1680 Ruotsin valtakunnan armeijaa järjesteltiin hieman uudella tavalla. Maassa otettiin käyttöön ruotujakolaitos. Se tarkoitti tiivistettynä sitä, että muutama talo muodosti aina yhden ruodun, jonka velvollisuutena oli toimittaa kruunun palvelukseen joko jalkaväen sotilas, rakuuna tai ratsumies. Rakuuna oli sotamies, joka taisteli jalan, mutta jolla oli hevonen kulkemista varten. Rakuunoita ja ratsumiehiä palkkaavia taloja kutsuttiin rustholleiksi. Ne saivat vapautuksen tietyistä veroista, sillä miehen ja hevosen varustaminen oli kallista. Joskus tilanne ajautui siihen, että rusthollille määrättiin augmentti eli apuverotila. Rustholli sai tuolloin kantaa verot ao. tilalta itselleen mahdollistaakseen rakuunan tahi ratsumiehen palkkauksen.

Karjalan rakuunoiden univormu 1809 ja ruotsalaista ruotuväkeä 1830-luvun univormuissa. Museovirasto

Karjalan rakuunoiden univormu 1809 ja ruotsalaista ruotuväkeä 1830-luvun univormuissa. Museovirasto

Sotilasrullat

Ruotujakolaitos tuotti hyvin paljon asiakirjamateriaalia, jota on myös säilynyt arkistoissa mukavasti. Joukoista pidettiin pääkatselmuksia aika-ajoin sekä niiden puuttuessa erilaisia tarkastuskatselmuksia. Lisäksi tulivat mm. rekrytoinnit, joista tietenkin tehtiin omat ”sotilasrullat”. Aineistoa löytyy digitoituna sekä suomalaisista että ruotsalaisista, digitoiduista arkistoista. Pääkatselmus oli nimensä mukaisesti tapahtuma, jossa jokainen sotamies käytiin läpi. Sotilasrullaan kirjattiin kaikki oleellinen, mitä oli tapahtunut edellisen katselmuksen jälkeen. Sukututkija löytää näistä dokumenteista hieman sekalaisesti tietoa, mutta yleensä niissä mainitaan miehen syntymäpaikka, ikä, palvelusvuodet sekä ruotu, jossa hän palvelee. Jokaisella ruodulla oli oma numeronsa, joka oli sama kuin miehen numero.

Sotilasnimet

Väkeen tullessaan sotamies lisänimen, jota me sukututkijat voimme kutsua sotilasnimeksi. Se ei siis ollut sukunimi siinä mielessä, kuin me nykyaikana ymmärrämme kyseisen termin. Sotilasnimi saattoi vaihtua, kun mies vaihtoi ruotua. Kahdella ruodulla oli myös yhteinen varamies ja varamiehen tullessa varsinaiseksi sotilaaksi, saattoi hänen sotilasnimensä vaihtua. Sotilaat ja rakuunat asuivat ruodun antamissa torpissa. Sotamies asui torpassa niin kauan kuin hänen ”uransa” kesti.

Sotilastorppa 1700-luvulta. Reppuniemen ulkomuseo, Pöytyä

Sotilastorppa 1700-luvulta. Reppuniemen ulkomuseo, Pöytyä

Kun ruotuun palkattiin uusi mies, muutti hän kyseiseen torppaan. Samalla hän sai pääsääntöisesti saman sotilasnimen kuin edellinen torpan asukas. Näin kahdella samassa mökissä peräkkäin asuneella miehellä ei tarvitse olla mitään sukuyhteyttä keskenään. Sotilaita tutkiessa onkin oltava tarkkana, ettei tee sotilasnimen perusteella liian hätäisiä johtopäätöksiä. Jos perheessä oli peräkkäin isä ja poika sotilaina, oli heillä yleensä aivan eri sotilasnimi.

Jalkaväen miehen, rakuunan tahi ratsumiehen uraa tutkiessa kannattaa käydä läpi kaikki mahdolliset sotilasrullat, joista kyseiset miehet löytyvät. Vain näin voit rakentaa kattavan tarinan hänen sotilaallisesta taipaleestaan.

Neljä Suomen Rakuunarykmentin nuorta upseeria ryhmäkuvassa. Kuvaaja: Indurski, Jakob, 1889–1892. Luutnantti Alfred Lucander seisomassa vasemmalla. Museovirasto

Neljä Suomen Rakuunarykmentin nuorta upseeria ryhmäkuvassa. Kuvaaja: Indurski, Jakob, 1889–1892. Luutnantti Alfred Lucander seisomassa vasemmalla. Museovirasto

Animoimme kuvasta Alfred Lucanderin MyHeritagen Deep Nostalgia -ominaisuudella ja tulosta voit ihailla alla. Kokeile sinäkin!

Jako rykmentteihin ja komppanioihin

Suomen sotaväki oli Ruotsin vallan aikaisen ruotuväkilaitoksen myötä jaettu seitsemään rykmenttiin, jotka taasen jakautuivat kahdeksaan eri komppaniaan. Kun haluat tutkia tietyn miehen vaiheita, on ensin selvitettävä mihin rykmenttiin ja komppaniaan hän kuului. Tätä varten on olemassa mm. Eino Jutikkalan Suomen historian kartasto vuodelta 1959. Sitä saattaa löytyä hyvin varustetuista antikvariaateista. Tietty komppania sai nimittäin miehistönsä etukäteen määritellyltä, maantieteelliseltä alueelta. Rakuunoiden ja ratsumiesten komppanian saa helpoiten selville käyttämällä luetteloa Suomen rusthollit 1884. Sen löytää Suomen Sukututkimusseuran internetsivuilta. www.genealogia.fi

Lisää suomalaiseen sukututkimukseen liittyviä artikkeleita löydät täältä.

Artikkelikuvassa: Lappeenranta, Suomen Rakuunarykmentin (SRR) soittokunta, valkoiset hevoset maneesin edessä; kuvattu varuskunnan keskusaukiolla, taustalla puinen maneesirakennus. Ratsuväkimuseo