Vuosi 1918 – Suomen sisällissotaan osallistuneet sukututkimuksessa

Suomen sisällissota vuonna 1918 oli merkityksellinen maamme historiassa. Silloin taisteltiin ”omien kesken”; osapuolina Suomen senaatin ja sitä vastaan kapinoineen Suomen kansanvaltuuskunnan joukot. Sota kesti 27. tammikuuta – 15. toukokuuta 1918. Senaatin asevoimina olivat valkoiset joukot ja kansanvaltuuskunnan joukkoina Suomen Punainen Kaarti eli punaiset. Sisällissota on Suomen historian ristiriitaisin tapahtuma, jonka vaikutukset suomalaisiin ja suomalaiseen yhteiskuntaan ovat olleet poikkeuksellisen pitkäkestoiset.

Yllä: Porin rautatieaseman palo; Suomen sisällissota. Kuvaaja Kustaa Emil Klint 1918. Satakunnan museo. Kuva on väritetty MyHeritagen In Colorilla

Kriisi kärjistyi sisällissodaksi vuoden 1918 tammikuun lopussa

Kriisi kärjistyi tammikuun lopussa vuonna 1918 sisällissodaksi punaisten ja valkoisten välille. Punaiset hallitsivat Etelä-Suomea, valkoiset Keski- ja Pohjois-Suomea. Molempien osapuolten sotilaallinen vahvuus oli noin 80 000 sotilasta. Valkoisia saapui tukemaan lisäksi Saksan armeijan 13 000 sotilaan vahvuiset joukot. Venäjä tuki punaisia pääosin luovuttamalla punakaarteille aseita.

Sodalle on annettu erilaisia nimiä, jotka heijastelevat eri historiallisten ajankohtien valtapoliittisia ja yhteiskunnallisia suuntauksia sekä ideologisia painotuksia. Tässä suhteessa värittyneimpiä nimiä ovat vapaussota, luokkasota, punakapina ja torpparikapina. Tasapainoisempia nimiä ovat kansalaissota, vallankumous, kapina ja veljessota. Neutraaleimmat ilmaisut ovat vuoden 1918 sota (Suomessa), Suomen sota 1918, vuoden 1918 tapahtumat sekä kevään 1918 tapahtumat.

Sotaa käytiin 27.1. – 15.5.1918 ja se päättyi Suomen hallituksen eli valkoisten joukkojen voittoon. Valkoisten ylipäällikkönä toimi Carl Gustaf Emil Mannerheim, josta tuli myöhemmin Suomen kuudes presidentti. Ennen Suomen itsenäistymistä Mannerheim palveli lähes kolmekymmentä vuotta Venäjän keisarillisessa armeijassa.

Punaisten ylipäällikkö toimi Aleksi ”Ali” Aaltonen, suomalainen toimittaja, joka oli palvellut myös upseerina Venäjän keisarillisessa armeijassa.

Kaikkiaan sisällissota vaati noin 38 000 uhria. Näistä noin 75 prosenttia oli punaisia, joita kuoli eniten teloituksissa sodan aikana ja sodan päätyttyä vankileireillä nälkään ja tauteihin. Varsinaisissa taistelutoimissa kuoli lähes yhtä paljon sekä punaisia että valkoisia.

Sisällissota syvensi Suomen kansan kahtiajakoa. Voittanut osapuoli katsoi yhteiskunnan huonoimman aineksen nousseen Venäjän tuella kapinaan laillista hallitusta vastaan, joten hävinneisiin suhtauduttiin pitkälti rikollisina, jotka menettivät kansalaisluottamuksensa.

Kunniamerkkivaliokunnan arkisto sukututkimuksesi apuna

Vuoden 1918 tapahtumiin Suomessa liittyvät asiat ovat osin vaikeita tutkittavia lähinnä hajanaisten lähdeaineistojen takia. Jos kuitenkin haluat selvittää sisällissotamme syövereihin joutuneiden sukulaisten vaiheita, on se tiettyyn rajaan saakka mahdollista. Ensiksi on tietysti tiedettävä, osallistuiko sukulaisesi taisteluihin punaisten vai valkoisten puolella.

Valkoisen armeijan kohdalla on olemassa eräs merkittävä arkistomateriaalikokonaisuus eli Kunniamerkkivaliokunnan arkisto. Sodan vielä riehuessa alkoi kunniamerkkien myöntäminen. Sodan jälkeen jaettiin muistomitaleita. Kunniamerkkiasioita hoiti vuodesta 1919 lähtien senaatin sota-asiaintoimituskunnan, joka oli nykyisen puolustusministeriömme edeltäjiä, alaisuudessa toiminut valiokunta. Se toimikausi ulottui vuoteen 1928 saakka, mutta eniten merkkejä myönnettiin vuosina 1919-1920. Tärkeimmät kunniamerkit olivat vapaudenristi ja vapaudenmitali. Näiden jakaminen loppui tammikuussa 1919, jonka jälkeen perustettiin Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta. Yhteensä em. mitaleita ja ristejä ehdittiin jakaa tarkalleen 28317 henkilölle. Vapaussodan muistomitali piti periaatteessa antaa jokaiselle sotaan valkoisella puolella osallistuneelle sukupuoleen ja kansallisuuteen katsomatta.

Vapaussodan muistomitali. Suunnittelija Akseli Gallen-Kallela, 1918–1937. Turun museokeskus

Mitali on hopeaa. Pyöreään mitaliin kuvattuna yrjönristi, jonka päällä kannallaan seisova hakaristi, jonka keskellä ruusuke. Ristin yläosan toisella puolella haarniskoitu käsi pitelemässä suoraa miekkaa, ja toisella puolella rengassuojaan puettu käsi pitelemässä käyrää miekkaa. Ristin alaosan sivuilla vuosiluku 1918. Kääntöpuolella Suomen vaakunaleijona. Nauhassa mustia ja purppuranpunaisia nauhoja. Mitalia myönnettiin kaikille vuoden 1918 hallituksen puolella sotaan osallistuneille

Kunniamerkkivaliokunnan arkisto sisältää esimerkiksi todistuksia ja valtakirjoja sekä diaareja. Niiden avulla voi sukututkija selvittää yksittäisen henkilön vaiheita sodassa.  Näitä aineistoja ei ole toistaiseksi olemassa digitaalisena, joten tutkija joutuu jalkautumaan Kansallisarkiston Helsingin toimipaikkaan. Kannattaa muistaa, että yksittäiselle henkilölle on voitu jakaa sekä kunniamerkki että muistomitali. Tietoja voi hakea henkilön sukunimellä kunniamerkin saajien hakukortistosta. Tarkempia ohjeita saa Kansallisarkiston asiakaspalvelutiskiltä.

Osa Suomen tasavallan sotajoukkojen ylipäällikön G. Mannerheimin päiväkäskystä no. 41. Lähde: Kansalliskirjasto Doria

Valtiorikosoikeuden asiakirjoissa on paljon tietoa punaisten puolella taistelleista

Punaisten puolella sotaan osallistuneiden elämästä löytyy tietoja runsaasti valtiorikos- ja valtiorikosylioikeuden asiakirjoista. Valtiorikosoikeudessa saatuun tuomioon saattoi hakea muutosta valtiorikosylioikeudesta. Näistä molemmista löytyy digitaalista materiaalia, joista voi hakea myös henkilön sukunimellä.

Sotavankilaitoksen arkistosta löytyy tietoja vankileireille joutuneista

Vankileireille joutuneiden tietoja voi hakea Sotavankilaitoksen arkistosta. Vaikka kaikkea materiaalia ei ole säilynyt nykypolville, on Kansallisarkiston eri toimipaikoissa tietoja mm. kuolleiden vankien hautapaikoista. Helsingin Santahaminaan ja Isosaaren haudatuista löytyy erilliset tietokannat sähköisesti. Tärkein tietolähde kaatuneiden ja vankileireillä kuolleiden osalta on kuitenkin Sotasurmaprojektin puitteissa tehty tietokanta, jota laajennettiin viimeksi pari vuotta sitten. Tietokanta ei ole täydellinen, sillä sodassa kadonneiden vaiheita ei ole vielä tutkittu loppuun saakka.

Yllä oleva kuva: Helsingin poliisilaitoksen III piiri (Hietaniemi), Eerikinkatu 10, vangittuja rautatieläisiä sellissä. Alhaalla keskellä ylikonduktööri Gunnar Saikko, vasemmalla Riska ja oikealla alhaalla rautatiekirjuri Anian Ferdinand Allas ja ylhäällä oikealla Nyholm. Kuvassa lisäksi maalarimestari Helle, poliisikonstaapeli Mattson, liikemies Kalske, pollisikonstaapeli Lönnroth sekä rautatievirkamies Sihvonen. Tuntematon kuvaaja 1918, Helsingin kaupunginmuseo. Kuva on väritetty MyHeritagen In Colorilla

Vapaussodan arkistosta löydät sodanaikaisia dokumenttejä

Hieman laajempaa kuvaa etsivä voi lisäksi tutustua Vapaussodan arkistoon Kansallisarkistossa. Siihen sisältyy mm. lentolehtisiä, työväenyhdistysten materiaalia ja takavarikoituja kirjeitä. Niiden avulla voi yrittää selvittää paikallisten punakaartien liikkeitä.

Toki aivan ensimmäiseksi kannattaa vierailla kirjastossa. Reilun sadan vuoden takaisista tapahtumista on olemassa runsaasti kirjallisuutta, jonka avulla voi paikallistaa yksittäisen henkilön reittiä sodan tiimellyksessä. Valokuvia etsivä voi tutustua Museoviraston historian kuva-arkistoon ja Sotamuseon vuoden 1918 tapahtumiin liittyviin kuviin.

Rekisteröidy nyt MyHeritage-käyttäjäksi ja kirjaa sukusi tietoja tuleville sukupolville!

MyHeritageen voi sitten kirjata henkilöiden elämäntarinoita mahdollisimman realistisin ottein. Sukututkijan on syytä pitäytyä tutkijan roolissaan ja toimia sen edellyttämällä tavalla. Muistathan, että MyHeritageen voi lisätä kuvia. Tarkista aina, antavatko netistä löytyneen kuvan lisenssiehdot kuvan tallentamisen julkiseen käyttöön. Omia kuviasi tai perheesi sukualbumin kuvia voit toki käyttää vapaasti, mutta silloinkin on tärkeää mainita kuvaaja ja kuvausaika.

Artikkelikuva: Kenttäsairaala N:o 16. Kolme naista ja viisi miestä sekä hevonen rekineen talon edustalla. Jokaisella punaisen ristin nauha käsivarressaan. Kuvaaja: Ivar Aleksander Veckström 1918, Varkauden museot. Kuvan laatua on kohennettu MyHeritagen Photo Enhancerilla