Sukumysteerit joulukorttien ja kirjeiden paljastamana

Monissa maissa ympäri maailman on tapana lähettää joulukortteja ystäville ja sukulaisille. Yhdysvalloissakin on vahva traditio loppuvuoden kirjeistä, joissa läpikäydään vuoden aikana sattuneet tärkeät tapahtumat. Viimeisen sadan vuoden aikana nämä joulukortit ja kirjeet ovat myös sisältäneet valokuvia ja arvokasta tietoa suvun jäsenistä. Joskus tieto, joka sisältyi korttiin tai valokuvaan saattoi olla arvokasta ja pystyi ratkaisemaan kauan piilossa olleet sukumysteerit. Kortti kaukaiselta sukulaiselta saattoi identifioida jonkun, jonka sukulaisuutta ei tiedetty, eikä edes epäilty.

”Burns Mont. Ayr postikortti 1899” (Credit: Tony Corsini at en.wikipedia. Licensed under Public Domain via Commons)

Kortit sukututkimuslähteenä

Koska nämä kortit ovat henkilökohtaisia dokumenttejä, harvat tämän tyyppiset sukututkimuslähteet ovat päätyneet arkistoihin ja vain harvija on digitoitu. Digitoituja kuvia joulukorteista on kyllä netissä, mutta ne harvoin sisältävät mitään auttavaa sisältöä. Näiden arvokkaiden tietojen saamiseksi sinun täytyisi löytää vainajan sukulaisia ja ystäviä, jotka ovat säilyttäneet kortteja tunnesyistä. Jopa yksinkertainen onnittelukortti  varustettuna vain nimikirjoituksella voi olla avuksi aiemmin tuntemattoman sukulaisen selvittämiseksi, erityisesti mikäli myös postituskuori löytyy leimattuna. Syntymäpäiväkortit saattavat myös paljastaa vastaanottajan iän.

Traditio onnittelukorttien lähettämisestä juontaa alkunsa tuhansien vuosien taakse muinaisiin kiinalaisiin ja egyptiläisiin, jotka lähettivät kortteja juhlistaakseen uutta vuotta. Eurooppassa käsintehdyt onnittelukortit saivat alkunsa niinkin aikaisin kuin 1300-luvulla. Ensimmäiset tunnetut onnittelukortit loi Sir Henry Cole vuonna 1843 Lontoossa, Englannissa. Yhdysvalloissa ensimmäiset painetut kortit teki saksalainen maahanmuuttaja Louis Prang Bostonissa 1856 (Greeting Card Association, Onnittelukorttien historia, http://www.greetingcard.org/abouttheindustry/history/tabid/72/default.aspx, (julkaistu 26.11. 2015).

Korttien ja kirjeiden merkitys sukututkimuksessa

Useat ihmiset säästävät onnittelukorttinsa vuodesta toiseen, mutta harvoja säilytetään kuoleman jälkeen. On aina tärkeää etsiä kodeista kaikkea, mikä saattaa olla yhteydessä sukuun, ml. kirjeet, valokuvat ja postikortit. Leikekirjat ovat yksi lähde. Niistä löytyy kirjeitä, valokuvia ja lomalta lähetettyjä kortteja. Kun käyt läpi vanhoja laatikoita, sinun kannattaa olla yhteydessä perheesi jäseniin, ystäviin, läheisiin sukulaisiin ja vanhempiesi työtovereihin, jotka saattavat vielä olla elossa, kaukaisiin sukulaisiin ja jopa paikkakunnan vanhuksiin. Kaikilla näillä on varteenotettavia muistoja tai jopa todellisia dokumentteja ja valokuvia. He eivät mahdollisesti ole halukkaita luopumaan omistuksestaan, mutta saattavat olla suostuvaisia antamaan sinun skannata tai valokuvata esineitään erityisesti jos kerrot haluavasi säilyttää ne sukusi historiaa varten. Mikäli joku vanha sukulainen kuolee, voi olla mahdollista ottaa yhteyttä hänen lapsiinsa tai muihin läheisiin sukulaisiin nähdäksesi, onko mitään arvokasta sukututkimusaineistoa säilytetty.

Löytyykö sinulta esivanhempiesi osoitekirjoja?

Älä unohda käydä läpi vanhoja vieraslistoja ja osoitekirjoja, mikäli löydät niitä. Useat ihmiset pitivät osoitekirjaa ja tätä voidaan käyttää ystävien ja työtovereiden löytämiseen, joilla voi vielä olla postikortteja tai kirjeitä esivanhemmiltasi. Kaukaisempien esivanhempien ”paperit” saattavat olla säilytettynä erityisissä historiallisen seuran kokoelmakirjastossa. On ehdottomasti hyödyllistä tehdä hakuja esivanhempiesi asuinpaikkojen kirjastoista ja historiallisista seuroista. Löydetyissä korteissa saattaa olla näyte esivanhempiesi käsialasta tai allekirjoituksesta.

Vintage joulukortti (Credit: https://www.flickr.com/photos/vintagehalloweencollector)

Henkilökohtaisemmasta näkökulmasta katsottuna voivat kortit antaa arvokkaan lisän omaan henkilökohtaiseen tai sukusi historiaan. Tämä on erityisen totta mikäli suvullasi on ollut traditiona kirjeiden kirjoittaminen vuoden lopussa, joulun aikaan. Suvussamme on ollut traditio, että jokainen lapsi ja lapsenlapsi kirjoittaa lyhyen kirjeen vanhemmilleen ja isovanhemmilleen joka vuosi. Nämä kirjeet tallennetaan mappiin. Traditiona on ollut avata uudet kirjeet joka vuosi ja lukea vanhat kirjeet uudestaan.. Kaikki nämä kirjeet ovat arvokas lisä sukumme historiaan.

Monet muistot säilyvät korteissa

Monet oman sukuni muistot ovat säilyneet onnittelukorteissa. Tässä on kuva vanhasta sukumme kodista Arizonassa, missä isäni syntyi. Johtuen joulukorttina lähetetyn kuvan merkinnöistä , voimme tarkasti ajoittaa kodin ja kuvan henkilöt. Vaikka paikannus olisi vaikeaa, kaikenlaiset onnittelukortit voivat auttaa lisäämään tärkeitä yksityiskohtia jotka muutoin olisivat kadonneet.

Tervehdys Jamesin isoäidiltä vuonna 1943

Tämä on sukututkija James L. Tannerin vierailijapostaus. Hän on eläkkeelle jäänyt oikeusasiamies Arizonasta ja asuu nyt Utahissa. Hän julkaisee kahta suosittua blogia sukututkimuksesta, Genealogy’s Star ja Rejoice, and be exceeding glad. Yli 30 vuoden sukututkimuskokemuksella,hän vastikään osallistui vapaaehtoistyöhön Utahin Provossa ’Brigham Young University Family History Library’ -kirjastossa.

Joko sinä olet aloittanut sukusi tutkimisen? Rekisteröidy nyt MyHeritageen – suvun tutkiminen on helppoa ja hauskaa!