Vanhat käsialat edellyttävät tutkijalta kärsivällisyyttä

Vanhojen käsialojen opiskelu on sukututkijalle melkeinpä pakollista, jos hän haluaa paneutua alkuperäislähteisiin huolella. Tämä opiskelu ei suju hetkessä, sillä se vaatii runsaasti kärsivällisyyttä ja osin hyvää muistiakin. Asioista tekee lisäksi vaikeampaa vanhoissa dokumenteissa käytetty kieli.

Ennen 1800-luvun loppupuolta lähes kaikki asiakirjat kirjoitettiin ruotsiksi. Tämä koski sekä valtionhallinnon että kirkon piirissä syntyneitä dokumentteja. Keskiajalla käytössä olivat mm. latina ja saksa, jotka vähitellen muuttuivat hallinnollisiin tarpeisiin ruotsiksi. Ruotsi oli myös aateliston, säätyläisten ja porvareitten kotikieli. Tosin nykyruotsi on hieman eri asia kuin vaikkapa 1700-luvun kieli. Nykyiset kielioppisäännöt olivat tuntemattomia, joten internetin käännöskoneiden käyttö vanhojen tekstien kääntämiseen voi tuottaa hyvinkin virheellisen lopputuloksen.

Vanhassa ruotsissa nimet sisälsivät usein ”ylimääräisiä” kirjaimia

Alla muutamia esimerkkejä:

• Erich, Sigfredh, Matz
• Effter = efter ja dess = des jne
• Nainen sana, kvinna, kirjoitettiin Qvinna jne

Vanhoilla käsialoilla kirjoitettujen tekstien tulkinta on haasteellista

Tekstien tulkinnalle on siis paljon haasteita, mutta muutamilla perusneuvoilla niiden lukemista voi harjoitella tehokkaammin. Tähän on koottu niistä eräitä:

Kun saat eteesi tekstin:

• Etsi ensiksi etunimiä ja patronyymejä, sukunimiä näkee harvemmin
• Muista että nimien edessä on yleensä jokin määre; titteli tai asema
• Etsi esim. vuosilukuja, numeroita tai rahamääriä
• Ole selvillä, mikä asiakirja tai teksti on kyseessä – lakiteksti on eri asia kuin esim. kirkonkokouksen pöytäkirja
• Tunnista jo tuttuja ja toistuvia sanoja
• Kun tunnistat yhden kirjaimen, katso missä sama toistuu
• Tutustu siihen aikakauteen, jolta asiakirja on

Aloita tulostamalla teksti paperille

Oiva tapa epäselvän tekstin tulkintaan on tulostaa kyseinen dokumentti paperille. Sen jälkeen voit lähteä kirjain kirjaimelta ja sana sanalta kirjoittamaan tekstiä puhtaaksi sanojen yläpuolella. Sinun ei välttämättä tarvitse tunnistaa jokaista kirjainta, sillä tekstin vähitellen selkeytyessä niidenkin merkitys avautuu.

Ota avuksi MyHeritagen ilmaisessa mobiilisovelluksessa oleva skanneri

Yllä olevat kaksi esimerkkimme on voudintileistä 1500-luvulta ja 1600-luvun alkupuolen tuomiokirjoista. Käsiala on ensimmäisessä suorastaan lennokasta ja sanatkin erottuvat toisistaan melko selkeästi. Tuomiokirjassa vaikeuksia tuottavat usein taiteellisesti kirjoitetut lauseiden alut. Kirjaimet sisältävät paljon ylimääräisiä koukeroita ja henkilöiden nimetkin voivat erityisesti sukunimen osalta tuottaa hankaluuksia.

Käsialoja oppii parhaiten lukemalla niitä uudestaan ja uudestaan

Vaikka esimerkiksi Kansallisarkiston Tuomiokirjahaku osaa jo sujuvasti lukea 1800-luvun kihlakunnanoikeuksien pöytäkirjoja, tulee aina olemaan tarvetta käsialojen tulkitsijoille.

Erinomainen apu aloittelijalle ovat Kansallisarkiston sivuilta ilmaiseksi ladattavissa olevat käsialaoppaat vuodelta 1977. Tässä kaksiosaisessa kirjasarjassa käydään selkein esimerkein läpi tekstejä 1500-luvulta aina 1800-luvun lopulle. Oppaassa on litteroitu eli kirjoitettu puhtaaksi tietty teksti. Se on tämän jälkeen käännetty suomeksi ja mikä parasta, myös selitetty. Löydät oppaat osoitteesta Vanhat käsialat ja asiakirjat.

1700-luvun kirjaimia ja malliteksti

Vanhat mitat vuosisatojen saatossa

Muista myös Wikipedian artikkeli vanhoista mitoista. Tilavuus-, pituus- ja painomitat ovat vaihdelleet vuosisatain mittaan monin tavoin, joten em. artikkelille on tutkijalle jatkuvasti tarvetta, mikäli hän haluaa ymmärtää vaikkapa peltojen vuosittaisen tuoton.

”Aarteiden etsintää” ja aivojumppaa

Vanhoja käsialoja itse lukemalla pääsee useasti kiinni todella uskomattomiin asioihin sukujen ja talojen historiassa. Erityisesti oikeudenkäyntikirjoihin perehtyminen tuo esivanhemmat eloon aivan eri tavalla kuin mekaanisesti kirjatut syntymä- ja kuolinvuodet. Samalla tutkija saa oivallista aivojumppaa, joka omalta osaltaan meidän varttuneiden tutkijoiden piirissä ehkäisee mm. dementoivia sairauksia! Koskaan ei ole liian myöhäistä opetella uusia taitoja, olivat ne sitten mitä tahansa!

Lue MyHeritagen blogista myös muita sukututkimukseen liittyviä artikkeleita