Kotiseutu ja sen tutkiminen, tie omille juurille

Kotiseutu ja sen tutkiminen on innostava ja monipuolinen tiedonala, joka vie meidät syvälle omien juuriemme ja kotiseutumme ymmärtämiseen. Se on kuin aikamatka menneisyyteen ja samalla ikkuna nykypäivän elämään omalla alueellamme. Kotiseutututkimus kutsuu meitä tutkimaan paikkoja, tarinoita ja ihmisiä, jotka muodostavat kotiseutumme ainutlaatuisen kudelman.

Kotiseutututkimuksen ytimessä on ao. paikan historia

Se kutsuu meidät sukeltamaan menneisyyteen, jotta voimme ymmärtää, miten alueemme on kehittynyt ja muuttunut vuosisatojen aikana. Tutkimalla paikallisia arkistoja, vanhoja valokuvia ja muistitietoa voimme palauttaa mieleen unohtuneita tarinoita ja tapahtumia, jotka ovat vaikuttaneet kotiseutumme kehitykseen.

Kuva Ahlaisista – yksityinen kokoelma

Edellä mainittuja tietoja voit etsiä esimerkiksi vanhoista sanomalehdistä, kartoista tai vaikka käräjäkirjoista. Kuitenkin arkistomateriaaliakin olennaisempaa on yrittää tallentaa muistitietoa. Vähäisetkin tiedonmuruset ovat tärkeitä, koska niiden pohjalta voi selvitä jotain aivan uuttakin.

Karttoja ja valokuvia maisemista voi käyttää myös rinnakkain

Näin pystyy paremmin hahmottamaan hitaita ja nopeita muutoksia kulttuuriympäristössämme. Museovirasto määrittelee tuon käsitteen seuraavasti:
”Kaupunkien, kuntakeskusten ja maaseudun eri ikäiset rakennukset ja rakennetut alueet, niitä yhdistävät liikenneväylät ja energiaverkot ovat rakennettua kulttuuriympäristöä. Rakennettu ympäristö on kehittynyt vaiheittain esihistorialliselta ajalta ja keskiajalta lähtien ja jatkunut Ruotsin kuningaskunnan, Venäjän keisarikunnan sekä itsenäisen tasavallan aikana.”

Alla Kuopion kaupungin kartta ”Charta öfver Cuopio Stads Plan”. Barsokevitsch, Victor, kuvaaja ; Hall, Daniel, alkuperäisen kuvan tekijä 1893–1927. Kuopion kulttuurihistoriallinen museo

Ja Malmbergin talo Kuopion Eteläiseltä Vuorikadulta 1880–1895 – helppo sijoittaa kartalle. Kuopion kulttuurihistoriallinen museo

Oletko löytänyt luonnosta vanhoissa kartoissa olevia teitä?

Pyri itse havaitsemaan eri aikakerrostumia tuossa ympäristössä ja kohdista perimätieto sen pohjalta oikeaan aikaan sekä paikkaan. Ehkä löydät yllättäen merkkejä jopa Ruotsin vallan ajalta, vaikka nopeasti katsottuna maisema näyttäisi koskemattomalta tai uuden rakentamisen kohteelta. Kartoista löytyvien teiden ja polkujen löytäminen luonnosta on paitsi äärimmäisen jännittävää, niin myös sukututkijalle tervetullutta ulkoilua!

Alla: Merijärven Ilvessalonmäen röykkiötä kohti johtavaa kivirivein reunustettua polkua, kaakosta. Ranta, Helena, kuvaaja 2009. Museovirasto

Perimätiedon tallentamisen tärkeys

Kotiseutututkimus laajenee kuitenkin pelkän historian ulkopuolelle. Se kutsuu meitä tarkastelemaan myös kulttuuria, perinnettä ja paikallista elämää. Kielen, ruoan, musiikin ja taiteen kautta voimme saada syvemmän käsityksen siitä, mitä kotiseutumme merkitsee meille ja muille sen asukkaille. Näissäkin korostuu perimätiedon tallentamisen tärkeys.

Lisäksi kotiseutututkimus on ikkuna ympäristöön, jossa elämme. Se auttaa meitä ymmärtämään luonnon monimuotoisuutta ja sen haasteita. Voimme tarkastella ympäristönmuutoksia ja pohtia, miten voimme säilyttää ja suojella kotiseutumme ainutlaatuista luontoa tuleville sukupolville.

Alla Monrepos’ta esittävä näkymä Suomenlahteen kurkottavalta niemeltä kohti kartanoa ja puistoa. Kuvan keskellä näkyvät kartanon päärakennus ja kirjastorakennus. Vasemmalla olevilla kallioilla pieni nelikulmainen huvimaja. Taustalla oikealla Paulsteinin rakennus. Mettenleiter, Johann Jacob, tekijä 1796. Suomen kansallismuseo

Kotiseutu – kotiseutututkimuksen äänenkannattaja

Kimmokkeena ja innostuksen lähteenä voit käyttää vaikkapa Kansalliskirjaston digitaalisesta arkistosta löytyvää aikakauslehteä Kotiseutu: Suomen kotiseutututkimuksen äänenkannattaja. Sen numeroita on vapaasti luettavissa vuosilta 1909-1923 ja edelleen 1929-1939. Vuosina 1924–1928 tätä lehteä ei nimittäin julkaistu. Lehti sisältää valtavan määrän eri alojen perimätietoa lähes koko silloisesta Suomesta. Monet lehdessä julkaistuista tarinoista ovat vuosikymmenien mittaan unohtuneet, joten me sukututkijat voimme ajatella jopa velvollisuudeksemme tuoda niitä uudelleen esille.

KOTISEUTU : SUOMEN KOTISEUTUTUTKIMUKSEN ÄÄNENKANNATTAJA193101.01.1931 NO 1VARSTA

Kuva Karjaan Grabbackasta, Grotenfelt, Gösta, kuvaaja 1916, Museoviraston kokoelmat

Kotiseutututkimus ei ole vain tiedettä vaan myös intohimoa ja omistautumista

Se innostaa meitä tutkimaan ja vaalimaan kotiseutuamme sekä jakamaan tietoa ja tarinoita muiden kanssa. Se luo yhteyksiä ihmisten välille ja vahvistaa paikallista yhteenkuuluvuutta. Muistathan, että MyHeritageen voit tallentaa valokuvia ja myös parantaa niiden laatua. Uutena ominaisuutena on myös mahdollisuus ajoittaa kuvia. Kun vielä merkitset kuvat tietylle henkilölle tai henkilöille, saat omasta sukupuustasi aina vain informatiivisemman.

Kannattaa myös muistaa, että kotiseutututkimus ei ole sidottu aikaan. Sitä voi tehdä vuodet ympäriinsä ja itseasiassa silloin saa myös monipuolisempia näkökulmia omiin kotikulmiin!

Artikkelikuva Ahlaisista – yksityinen kokoelma