Suomi ysiysi

Tänä vuonna vietämme vuotta vaille sadatta itsenäisyyspäiväämme. Venäjä myönsi Suomelle itsenäisyyden vuonna 1917 lokakuun vallankumouksen jälkeen. Suomen itsenäisyysjulistus annettiin 4.12.1917 ja eduskunta hyväksyi sen 6.12. äänin 100-88.

Joulukuun kuudetta päivää on vietetty itsenäisyyspäivänä vuodesta 1919 lähtien, tuolloin valtioneuvosto määräsi päivän vapaapäiväksi valtion virastoissa, kouluissa ja tuomioistuimissa.

Vasta vuonna 1929 päivä säädettiin lailla yleiseksi, palkalliseksi vapaapäiväksi.

Itsenäisyyspäivä on liputuspäivä.

Suomen lippu

Itsenäisyyspäivämme vietto on aina ollut hyvin vakavamielistä, harrasta ja valtiojohtoista. Se koostuu perinteistä kuten juhlallinen lipunnosto Helsingin Tähtitorninmäellä kello 9 aamulla vuodesta 1957 lähtien.

Helsingin tuomiokirkossa pidetään juhlajumalanpalvelus, johon osallistuu valtion ylin johto, ylimmät virkamiehet ja kansanedustajat.

Vierailemme sankarihaudoilla muistamassa sodissa kaatuneita.

Presidentti myöntää puolustusvoimien ylennyksiä ja kunniamerkkejä kansalaisille.

Ylioppilaat järjestävät soihtukulkueita omissa yliopistokaupungeissaan.

Joka ikkunalla kaks on kynttilää

Vuonna 1927 kehotti Itsenäisyyden Liitto sytyttämään kaksi kynttilää ikkunalle kello 18-21 väliseksi ajaksi. Muistan itsekin, kuinka lapsena kaikki muut valot sammutettiin ja joka ikkunalle sytytettiin kaksi kynttilää. Sen jälkeen lähdettiin ihastelemaan pienen Joensuun kaupungin kynttiläloistoa.

Kynttilöiden sytyttämisestä tulee myös mieleen Immi Hellénin

Ingeborg ”Immi” Hellén

sanoittama laulu:

Joulukirkkoon

Säveltäjä: R. Raala (Berndt Sarlin)
Sanat: Immi Hellén

Kello löi jo viisi, lapset herätkää!
Juhani ja Liisi – muuten matka jää.

Tässä vesimalja, silmät huuhtokaa!
Lämmin karhuntalja reessä odottaa.

Vasta ruunan reessä silmät aukeaa.
Siin´ on silmäin eessä synkkä metsämaa.

Aisakello helkkää, loistaa tähdet, kuu.
Riemua on pelkkää, hymyyn käypi suu.

Tuossa mökin Miina kulkee kirkolle.
Taavetti ja Tiina, nouskaa kannoille!

Mäenrinteen alla talo törröttää,
joka ikkunalla kaksi kynttilää.

Ruuna, virsta vielä tepsuttele pois!
Tällä kirkkotiellä aina olla vois!

Siinäkin sanotaan, että joka ikkunalla kaks on kynttilää. Miksi juuri kaksi kynttilää. Syy on varmaan hyvin esteettinen; ikkunoissahan oli yleensä kaksi ruutua vierekkäin. Jos kynttilöitä olisi ollut vain yksi tai kolme – se ei olisi näyttänyt hyvältä ulos päin. Neljä kynttilää, kaksi kumpaakin ruutua kohti olisi varmaan luokiteltu pröystäilyksi.

Linnan juhlat 6.12.1953 Juho Kusti Paasikivi ja rva Alli Paasikivi

Presidentti K.J.Ståhlbergin aloittamista linnan juhlista on nykyisin tullut mediatapahtuma. vuonna 2015 juhlavastaanottoa seurasi enimmillään 2,6 miljoonaa katsojaa. Mitä he näkivätkään suurlähettiläitä, sotaveteraaneja, urheilijoita, taiteilijoita, kansanedustajia, pukuloistoa, notkuvia pöytiä ja tanssia kristallikruunujen alla.

Eversti Mandelin katsastamassa joukkoja itsenäisyyspäivänä 1941 Kannaksen rajalla Novajan kylässä.

Eri kaupungit saavat vuosittain kunnian olla itsenäisyyspäivän valtakunnalisen paraatin isäntänä. Yleensä itsenäisyyspäivän paraati myös televisioidaan.

Elokuvasta tuntematon sotilas

Yleisradio on esittänyt itsenäisyyspäivänä vuodesta 2000 lähtien elokuvan Tuntematon sotilas. Kuvan on ohjannut Edvin Laine ja se on valmistunut vuonna 1955. Vuonna 2015 sillä oli 360 000 katselijaa.