Suomalaisena pelimannina Ameriikassa
Suomalaisen kansanmusiikin esittäjä, pelimanni, lauluntekijä ja kuplettilaulaja Arthur Arkadius Kylander syntyi Suomen suuriruhtinaskunnan Liedossa 1892. Hän toimi palomiehenä Turussa, kunnes muutti Ameriikkaan 22-vuotiaana vuonna 1914.
Arthur Kylanderin nimihaulla löytyy 4784 tietoa MyHeritagen historiallisten tietojen tietokannassa; mm. alla olevat tiedot Liedon lastenkirjasta – käyhän tutustumassa kokoelmiimme!
Kuvalähde: MyHeritagen historiallisten tietojen kokoelmat
Elämä Ameriikassa alkoi metsurina
Arthurin ura alkoi metsurina ja kirvesmiehenä Mainessa, New Yorkissa, Pennsylvaniassa, Ohiossa ja Minnesotassa.
Vuonna 1927 hän avioitui suomalaistaustaisen Julia Varilan kanssa ja samana vuonna pariskunta lähti kaksivuotiselle esiintymiskiertueelle amerikansuomalaisten asuttamille paikkakunnille. 1920–1930-luvuilla Arthur ja Julia kiertelivät esiintymässä amerikansuomalaisten parissa. Myös useimmat lauluista syntyivät tällöin. Vaimo Julia osallistui lauluntekoon ja esityksiin sovittajana, pianistina ja harmonikansoittajana.
Arthur mandoliininsa kanssa. Kuvalähde: Wikipedia / Public domain. Kuva on väritetty MyHeritagen In Colorilla
Alla Arthurin sanoittaman laulun, ’Lumber Jäkki’ sanat:
Terveisiä korvesta, sydänmaalta salolta, villin luonnon laitumilta metsän polvesta.
Missä riemut kaupunkin poissa on ja muutenkin, pojat siellä elää saa kuin munkit luostarin.
Niinpä kärsivällisyys se yli kuohahti, lumperjäkki kämpän jätti sekä päätteli:
Yksi elo elettävä meillä onpi vaan, siis nyt pojat kaupunkissa hiukan juhlitaan.
Tunnelmasta korpien herrat laulaa ihaillen, kuinka kaiku runollista alla honkien.
Lumperjäkki eikös vaan, onnenpoika tosiaan, kun saa siellä honkain alla elää eloaan.
Ruokana, no tietysti, on tuore liha ain, säilytetty Chicagossa vuosikymmen vain.
Siellä marjat makiat, on eessä mansikat, vinssiksi tok’ kaupunkissa niitä haukkuvat.
Siellä iltamyöhällä pojat kunnon pieetillä, silloin tällön kajahtavi kumma sävelmä.
Äänen sen jos kuulisi, herrat varmaan luulisi, että pojil kämpässä on iltakonsertti.
Mutta unen helmoissa jo pojat uinahtaa, ja iltaseksi syödyt vinssit ne ne soinahtaa.
Honkat säestää huminallaan, paistaa täysi kuu.
Runollista totta mor se onkin, eikös juu.
Kyllä on siel korvessa kyl runollinen tunnelma, että kaupunkiinkin vielä sieltä tultuaan
Silmissä on neitonen, herran jee niin suloinen, olkoon iältänsä vaikka kuudenkymmenen.
Oikeinpa se mieli oisi suukko suikata, halata ja kiikutella hiukan polvella.
Kun on täynnä runollista korven tunnelmaa, pojan siinä muutenkin viel’ hiukan hairahtaa.
Meillä metsän pojilla ei oo toki hienoja vaatteita ja muitakaan, ei herrastapoja.
Myös ei sanahelinä käytä lumperjäkkiitä: ”perkele”, on tervehdys kun tuttu yllättää.
Kumarrukset, hienot vaatteet, helske sanojen, peittona vaan voipi olla häijyn sydämen.
Mennä sopii ruhtinaalle, diplomaatille, vaan ei meille lokareille korvenpojille.
Vaan ei meille lokareille korvenpojille.
Lähde: https://lyricstranslate.com
Elämä ei aina ollut helppoa, mutta vaikeudet olivat voitettavissa
1930-luvun lamavuosina Kylanderit toimivat vauraan hollywoodilaisen perheen hovimestari-autonkuljettajana ja kokkina. Myöhemmin he päätyivät puunkasvattajiksi El Doradon piirikuntaan Kaliforniassa.
Kuva USA:n 1930-luvun väestölaskennasta / MyHeritagen historiallisten tietojen kokoelmat
Arthur ja Julia ostivat Mäntyharjuksi nimeämänsä metsätilan. Siitä tuli amerikansuomalaisten ystävien suosima lomailupaikka, ja Kylanderit aikoivat laajentaa paikan lomakyläksi, mutta hanke jäi toteutumatta Arthur Kylanderin heikentyneen terveyden takia. Viimeisen kiertueensa pariskunta teki vuosina 1952–1953, mutta Mäntyharjussa he esiintyivät vierailleen vielä 1960-luvulla.
Mistä Arthur lauloi?
Kylanderin laulut olivat humoristisia mutta samalla usein piikikkään työväenhenkisiä. Lauluissa kuvataan siirtolaiseksi saapuvan suomalaisen vaikeuksia työnsaannissa ja elämässä uudessa maassa. Niissä satirisoitiin myös monia Yhdysvaltain ja taakse jääneen Suomen tapoja, kuten uskonnollisuutta ja suojeluskunta-aatetta.
Arthur levytti 20 kappaletta
Levy-yhtiöiden kykyjenetsijöinä toimivat levykauppiaat eri puolilla Yhdysvaltoja, ja näin maan suurin levy-yhtiö Victor Talking Machine Company kiinnitti Kylanderin tekemään levyjä. Victor Talking Machine Companyn levymerkki Victor Records tuotti lukuisia levytyksiä vuodesta 1901 alkaen. Vuodesta 1902 lähtien His Master’s Voice -levymerkin levyetikeissä oli Nipper-terrieri.
His Master’s voice, public domain. Kuvalähde Wikipedia
Ne saavuttivat kohtalaisen menestyksen, ja kolmen vuoden aikana hän sai levyttää 20 kappaletta New Yorkissa, aluksi pianon ja hanurin ja lopulta Alfredo Cibellin johtaman kuuden soittajan studioyhtyeen säestyksellä. Levytysversioista kovin työväenaatteelliset säkeistöt jätettiin yleensä pois, mutta ne löytyvät painetuista nuottijulkaisuista. Täältä voit kuunnella Arthurin levytyksen ”Suomalainen ja sauna” vuodelta 1929.
Arthur kuoli vuonna 1968 ja hänet on haudattu West Wood Hills Memorial -puistoon Placervillessä, Kaliforniassa.
MyHeritagen historiallisten tietojen kokoelmat
Lue muitakin historiallisiin tietoihin liittyviä artikkeleita MyHeritagen blogista ja tee hakuja tietokannastamme!
Artikkelikuva: Arthur Kylander. Public domain – väritetty MyHeritagen In Colorilla
