Adoptio: MyHeritagen avulla löysin parhaan ystäväni biologisen isän

Adoptio: MyHeritagen avulla löysin parhaan ystäväni biologisen isän

Englannissa asuva Jane Nicholson tiesi, että hänen paras ystävänsä Tony Wood oli adoptio -lapsi, ja hän oli jo vuosia kannustanut Tonya tekemään DNA-testin, jotta hänellä olisi mahdollisuus selvittää, ketkä olivat hänen syntymävanhempansa. Viime vuonna Isossa-Britanniassa olleen koronasulun aikana Tony lopulta suostui, ja kun hän latasi tuloksensa MyHeritageen, Jane onnistui selvittämään tapauksen ja auttamaan Tonya yhteyden saamisessa biologiseen serkkuunsa ja setäänsä.

Parhaan ystävän apu

Täällä MyHeritagessa juhlitaan aina perheyhteyksiä, jotka ylittävät ajan ja paikan ja ulottuvat yli sukupolvien. Rakastamme tässä tarinassa kuitenkin sitä, että vaikka se kertoo adoptiolapsesta, joka löytää syntymäperheensä, se kertoo myös valitsemastamme yhteisöstä – ystävistämme. Tässä on tarina Janesta ja Tonysta ja siitä, miten paras ystävä voi auttaa sinua tekemään elämäsi löydön.

Taustaa

Tony Woodista ja minusta tuli parhaat ystävät Tapaninpäivänä 1998. Tapasimme paikallisessa kerhossa, ja hän kysyi minulta röyhkeästi, lähtisinkö hänen avecikseen työpaikkatilaisuuteen Royal Lancaster -hotelliin Lontoossa. Menin sinne ja seuraavana päivänä minulla oli kauhea kankkunen! Meillä on samanikäisiä lapsia, ja Tony jopa luovutti minut häissäni. Olemme molemmat onnellisia siitä, että olemme nyt sinkkuja, ja olemme enemmän sisaruksia kuin ystäviä. Lapseni tajusivat vasta hiljattain, ettei Tony ollutkaan heidän oikea setänsä, kun kerroin heille hänen DNA:nsa jäljittämisestä… Itse asiassa, he olivat järkyttyneitä, ja se on lievästi sanottu!

Adoptio

Tony adoptoitiin vauvana, ja hän oli aina kiinnostunut biologisesta perheestään. Kunnioituksesta adoptioäitiään kohtaan hän kuitenkin odotti tämän kuolemaan asti ennen biologisten vanhempien etsimistä. Tony onnistui jäljittämään biologisen äitinsä, joka on nyt 90-vuotias, mutta valitettavasti hän ei muistanut paljoakaan Tonyn isästä. Tonyn äidin perhe oli irlantilaiskatolinen. Kirjeessä, jonka hän kirjoitti Tonylle ja jätti tämän adoptiokansioon, hän totesi, ettei hän voisi pilata hyvän miehen mainetta paljastamalla tämän henkilöllisyyden. Tony syntyi 1950-luvun puolivälissä, joten voitte ymmärtää, ettei Tonyn äidillä ollut paljon vaihtoehtoja! Ilmeisesti hän ei voinut kertoa mitään perheelleenkään! Äiti muisti vain, että miehen nimi oli Bernard. Hän kuvaili, miltä mies oli näyttänyt, miten he tapasivat ja missä ja kenen kanssa mies oli asunut. Siinä kaikki, mitä Tonylla oli käytettävissään.

Sukupuun rakentaminen

Sukuhistoria on minulle harrastus ja olen rakentanut omaa ja usean ystävän sukupuuta. Olin tarjoutunut auttamaan Tonya hänen oman puunsa kanssa ja rohkaissut tekemään DNA-testin, mutta vasta tämän vuoden tammikuussa, koronasulun aikana, hän päätti kokeilla sitä.

Aloitimme kirjoittamalla ylös kaikki tiedot, jotka meillä oli. Jätimme pois huhut ja hänen äitinsä puolen sukulaisten antamat tiedot, koska tiesimme, etteivät ne pitäneet paikkaansa. Kun Tonyn tulokset tulivat, hän kirjautui tililleen joka päivä, ja puhuimme videopuhelun välityksellä kaikista edistysaskeleista, joita olimme tehneet. Loimme kaksi sukupuuta hänen DNA-osumiensa perusteella, mutta emme päässeet 2.-3. serkkuja lähemmäksi. Otimme yhteyttä hänen osumiinsa katsoaksemme, voisimmeko saada heiltä lisää tietoja. Vain muutama heistä kirjoitti takaisin, mutta he olivat hyvin avuliaita.

Pieni onnistuminen ja epävarmuus

Onnistuimme avioliiton kautta yhdistämään Owen William Waiten ja Florence Ellen Walkerin sukupuut. Yksi tämän pariskunnan monista lapsista oli nimeltään Bernard. Hän oli hyvin paljon Tonyn näköinen, mutta meillä ei ollut vankkaa näyttöä siitä, että hän olisi Tonyn isä, joten jatkoimme etsimistä.

Jane teki kuvayhdistelmän, josta näkyy Tonyn (vasemmalla) ja Bernardin (oikealla) huomattava yhdennäköisyys

Jane teki kuvayhdistelmän, josta näkyy Tonyn (vasemmalla) ja Bernardin (oikealla) huomattava yhdennäköisyys

Tulosten lataaminen MyHeritageen

Eräänä aamuna Tony soitti ja kertoi ladanneensa DNA-tulokset MyHeritageen. Kun katsoin hänen DNA-osumiaan MyHeritagessa, huomasin, että hänellä oli kaksi läheistä osumaa, joiden nimet jo olivat DNA-puussamme: Rodney, jonka arvioitiin olevan isosetä tai ensimmäinen serkku, ja Owen, jonka arvioitiin olevan isosetä, ensimmäinen serkku tai ensimmäinen serkku yhden polven takaa. Lähetimme molemmille viestiä, mutta he eivät vastanneet. Lopulta otimme rajun askeleen ja yritimme löytää elossa olevia sukulaisia Internetistä. Löysimme hänen serkkunsa Rodneyn osoitteen ja Peter-sedän. Kirjoitimme kummallekin kirjeen ja lähetimme ne postitse… ja molemmat ottivat meihin yhteyttä 48 tunnin kuluessa.

Adoptio – poikamiehen ainoa lapsi

Rodney ja Peter olivat järkyttyneitä ja yllättyneitä kuullessaan, että Bernardilla oli lapsi – hän ei ollut koskaan mennyt naimisiin, eikä hän, heidän tietojensa mukaan ollut koskaan saanut lapsia. Mutta he molemmat olivat hyvin myönteisiä ja Tonyn serkku, Rodney vahvisti, että Bernard oli todellakin seurustellut irlantilaisen sairaanhoitajan kanssa. Pikkuhiljaa kaikki puuttuvat palaset loksahtelivat paikoilleen.

Vierailu suunnitteilla ja muuta mukavaa

Tony suunnittelee vierailua heidän luokseen vielä tänä kesänä! En voisi olla enempää innoissani Tonyn puolesta. Meillä on ollut hauskaa tutkiessamme tätä juuri löydettyä sukuhaaraa. Esimerkiksi tässä kuvassa on Tonyn iso-iso-isoisä, Arthur Holloway, joka oli melko kuuluisa seppä ja syntyi Beenhamissa, Berkshiressä:

MyHeritagen ratkaiseva rooli

Rodney muuten kertoi meille, että hän sai MyHeritage DNA-pakkauksen joululahjaksi, ja näin hänen DNA-tuloksensa päätyivät MyHeritagen tietokantaan. MyHeritagella oli siis useammalla kuin yhdellä tavalla aivan ratkaiseva rooli, ja rehellisesti sanottuna, jos olisimme aloittaneet täältä, olisimme molemmat säästyneet paljolta vaivalta!

Lue täältä lisää onnistumiskertomuksia

Tilaa DNA-testisi jo tänään!