Cristina sai selville, että hänet varastettiin vauvana – ja löysi biologisen äitinsä ja 8 sisarusta

Cristina Prisco adoptoitiin vauvana New Yorkissa asuvaab italialais-amerikkalaisperheeseen. Cristinalle kerrottiin, että hänen äitinsä oli ollut liian köyhä elättääkseen lasta, ja oli päättänyt antaa hänet adoptoitavaksi.

Cristina vauvana

Cristinalle tai hänen adoptiovanhemmilleen ei koskaan tullut mieleen kyseenalaistaa tätä tarinaa – kunnes hän eräänä aamuna satui näkemään Tyler Graf -nimisen miehen olevan haastateltavana Good Morning America -ohjelmassa.

Tyler, kuten Cristina, oli adoptoitu vauvana Chilestä, eikä Cristinan tavoin hänkään ollut koskaan tullut ajatelleeksi kyseenalaistaa kertomusta, jonka mukaan hänen vanhempansa olivat antaneet hänet adoptoitavaksi köyhyyden vuoksi. Vasta kun Tyler löysi viime vuonna Chilessä asuvan biologisen äitinsä ja otti häneen yhteyttä, hän sai tietää kauhean totuuden: hänet oli varastettu äidiltään syntymähetkellä ja annettu adoptoitavaksi monimutkaisen kansainvälisen lapsikauppaverkoston toimesta. Äiti oli herännyt nukutuksesta sairaalassa ja saanut kuulla, että hänen poikansa oli kuollut syntyessään ja että hän ei saanut nähdä ruumista. Monia tuhansia vauvoja – joidenkin arvioiden mukaan jopa 50 000 – varastettiin chileläisiltä vanhemmiltaan vastaavalla tavalla ja sijoitettiin adoptioon maan ulkopuolelle osana synkkää poliittista kampanjaa väestönkasvun hallitsemiseksi.

Tyler, joka työskentelee palomiehenä Houstonissa, Texasissa, perusti Connecting Roots -järjestön. Järjestö auttaa Chilessä adoptoituja saamaan uudelleen yhteyden syntymäperheisiinsä, joista monet huomaavat, että heidätkin on viety väkisin. MyHeritage tukee heitä lahjoittamalla edunsaajille ilmaisia DNA-pakkauksia, jotka auttavat vahvistamaan perhesuhteet. Toinen voittoa tavoittelematon järjestö Nos Buscamos, jota MyHeritage myös tukee, toimii Chilessä ja auttaa pakkoadoptioista ja kidnappauksista kärsineitä perheitä yhdistämään rakkaansa ulkomailla. Nämä kaksi järjestöä auttavat toisiaan ja jakavat tietoja, ja monet perheet on onnistuttu yhdistämään niiden yhteisten ponnistelujen ansiosta.

Tylerin tarina sai Cristinan kananlihalle. Mitä jos kertomus hänen alkuperästään olikin väärä? Voisiko olla, että hänkin oli yksi näistä varastetuista vauvoista?.

Hän päätti soittaa Connecting Rootsille ja yllättyi, kun Tyler itse vastasi hänen puheluunsa. He puhuivat pitkään. Heidän tarinoissaan oli paljon yhtäläisyyksiä. Hänestä tuntui, että kaikki, mitä hän tiesi itsestään todeksi, mureni hänen ympärillään.

Tyler tarjoutui katsomaan hänen adoptiopapereitaan, ja muutaman päivän kuluessa Connecting Rootsin ja Nos Buscamosin yhteisen työn ansiosta Cristinan biologinen äiti löytyi!.

Lapsi oli poissa

Kun Laura Rosa Fuentes Caceres synnytti viidennen lapsensa Hospital Regional de Talca -sairaalassa vuonna 1980, hänelle kerrottiin, että vauvalla oli keltatauti ja että hänen piti jäädä sairaalaan. Köyhällä Laura Rosalla ei ollut varaa jäädä sairaalaan vielä yhdeksi yöksi, joten hänen oli pakko lähteä bussilla kotiin ilman tyttövauvaansa. Seuraavana päivänä hän palasi imettämään tyttöä – mutta lapsi oli poissa. Vastaanottovirkailija kertoi hänelle, että hänen allekirjoittamansa kotiutuspaperit olivat itse asiassa adoptiopapereita. Laura Rosa oli äärimmäisen järkyttynyt ja hyökkäsi sosiaaliavustajan kimppuun, mutta turvamiehet poistivat hänet sairaalasta. Hänellä ei ollut voimavaroja taistella tai yrittää löytää lastaan.

Hän tiesi että kyseessä ei ollut tahaton sekaannus. Hänen toinen lapsensa, Marcela, oli viety häneltä samankaltaisissa olosuhteissa muutama vuosi aiemmin. Marcela oli syntynyt kotona, eikä häntä ollut koskaan rekisteröity viranomaisille. Kun Marcelassa ilmeni merkkejä kehitysviiveestä, Laura Rosa vei hänet paikalliseen sairaalaan tutkittavaksi, ja hänelle sanottiin, että lapsi oli sairas ja hänet piti ottaa hoitoon. Kun vauvan isä tuli tarkistamaan, hänelle kerrottiin, että lapsi oli kuollut ja hänen ruumiinsa oli lahjoitettu lääketieteelliseen tutkimukseen.

Laura Rosa jatkoi kahdeksan muun lapsen kasvattamista, eikä koskaan uskonut näkevänsä varastettuja tyttäriään enää.

Cristinan biologinen äiti Laura Rosa äitienpäiväkortin ja kukkien kanssa.

Vihdoin yhdessä!

Yhtäkkiä, vain muutaman päivän kuluttua Cristinan ensimmäisestä puhelusta Tylerin kanssa, Laura Rosa ja Cristina puhuivat toisilleen videopuhelussa. Cristina oli liikuttunut nähdessään, kuinka paljon hän ja näytöllä olevat ihmiset muistuttivat toisiaan. Koska hän oli kasvanut ainoana lapsena, ajatus siitä, että hänellä olisi kahdeksan täyssisarusta, oli paljon käsiteltävää!.

Cristina (keskellä) syntymäkotiäitinsä, adoptioäitinsä ja kaikkien kahdeksan sisaruksensa kanssa

Seuraavana askeleena oli sukulaisuuden varmistaminen DNA-testillä. MyHeritage on ylpeä voidessaan tukea Connecting Rootsia lahjoittamalla ilmaisia DNA-pakkauksia, jotka lähetettiin Cristinalle ja hänen äidilleen. DNA ei valehtele: tulokset vastasivat 50-prosenttisesti, mikä osoittaa selkeää vanhempi-lapsi-suhdetta.

”Oli hieman järkyttävää saada selville asiasta näin”, Cristina kertoi The New York Postillelehdessä artikkelissa, jossa käsiteltiin hänen tarinaansa, ”Olen iloinen, että tiedän nyt todellisen tarinan, ja olen vihainen kaikesta siitä, mitä äitini joutui kokemaan.”. Osalliset olivat pahoja ihmisiä, ja he ryöstivät minulta perheeni.”.

Heinäkuussa Cristina matkusti adoptioäitinsä kanssa Chileen tapaamaan ensimmäistä kertaa syntymäperhettään. Hänen biologinen äitinsä ja sisaruksensa odottivat häntä kylttien kanssa, joissa toivotettiin hänet tervetulleeksi takaisin, ja hän meni suoraan äitinsä luo pitkään ja tunteikkaaseen syleilyyn. Katso hetki heidän jälleennäkemisestään täältä:

Cristinan syntymävanhemmat tukivat häntä koko prosessin ajan – vaikka hänen adoptioäitinsä Ann Marie Zagaglia myöntääkin olleensa hieman huolissaan siitä, miten Cristinan syntymäperhe ottaisi hänet vastaan. ”Olin hermostunut, koska en tiennyt minkälainen vastaanotto olisi”, hän kertoi People-lehdelle tulevassa haastattelussa. ”Olenko minä se henkilö, joka vei lapsen pois perheelstään? En tiennyt, paheksuisivatko he sitä, että minulla oli hänet 42 vuotta.” Mutta hänen ei olisi tarvinnut olla huolissaan: perhe otti hänet lämpimästi vastaan ja halasi häntä, kun hän saapui. ”Minulle se oli toinen ihme, että minusta tuli osa heidän perhettään heti, kun he näkivät minut.”

Cristina (keskellä) syntymässä syntyneen äitinsä (vasemmalla) ja adoptioäidin (oikealla) kanssa

Cristina kertoi People-lehdelle, että tuo hetki tuntui kuin olisi syntynyt uudelleen. ”Se oli mahtava päivä”, hän sanoi.

Se, että Cristina palasi perheeseen niin monen vuoden jälkeen, antaa heille toivoa siitä, että Marcela, joka olisi nyt 48-vuotias, saattaisi myös joskus löytyä.

Cristina on nyt myös Connecting Rootsin hallituksen jäsen ja hallinnollinen avustaja..

Jos sinä tai joku tuntemasi henkilö on saattanut joutua Chilessä pakkoadoptioon tai lapsikauppaan, kehotamme sinua ottamaan yhteyttä Connecting Roots tai Nos Buscamos.

Voit myös kirjoittaa meille osoitteeseen stories@myheritage.fi, ja autamme sinua mielellämme.