Cristina sai tietää, että hänet oli varastettu vauvana Chilessä — hän löysi biologisen äitinsä ja 8 sisarusta

New Yorkissa asuvat italialais-amerikkalaiset vanhemmat adoptoivat Cristina Priscon lapsena Chilestä. Kun hänen isänsä lensi takaisin Chilestä vauvan kanssa vuonna 1980, hänelle kerrottiin, että Cristinan äiti oli ollut liian köyhä pitääkseen hänet ja oli päättänyt antaa hänet adoptioon.

Cristina vauvana

Cristinalle tai kummallekaan hänen adoptiovanhemmistaan ei koskaan tullut mieleen kyseenalaistaa tätä tarinaa – kunnes eräänä päivänä viime huhtikuussa Cristina sattui aamiaista syödessään laittamaan television päälle ja näki Tyler Grafia haastateltavan Good Morning America -ohjelmassa.

Varastetut vauvat

Tyler, kuten Cristinakin, oli adoptoitu vauvana Chilestä ja Cristinan tavoin hänkään ei ollut koskaan tullut ajatelleeksi kyseenalaistaa tarinaa, jonka mukaan hänen vanhempansa olivat antaneet hänet adoptoitavaksi taloudellisten syiden vuoksi. Vasta kun Tyler viime vuonna löysi Chilessä asuvan biologisen äitinsä, otti tähän yhteyttä ja sai tietää karun totuuden: hänet oli varastettu äidiltään syntymähetkellä ja annettu adoptioon monimutkaisen kansainvälisen lapsikauppaverkoston kautta.

Tylerin äiti oli herännyt nukutuksesta sairaalassa ja saanut kuulla, että hänen poikansa oli kuollut syntyessään ja että hän ei saanut nähdä ruumista. Monia tuhansia vauvoja – joidenkin arvioiden mukaan jopa 50 000 – varastettiin chileläisiltä vanhemmiltaan vastaavalla tavalla ja sijoitettiin adoptioon maan ulkopuolelle osana synkkää poliittista kampanjaa väestönkasvun hillitsemiseksi.

Connecting Roots ja Nos Buscamos

Tyler, joka on palomiehenä Houstonissa, Texasissa, perusti Connecting Roots -järjestön, joka auttaa Chilessä adoptoituja saamaan uudelleen yhteyden syntymäperheisiinsä ja joista monille selviää, että heidätkin on varastettu. MyHeritage on ylpeä voidessaan tukea heitä lahjoittamalla ilmaisia DNA-pakkauksia, jotka auttavat todentamaan perhesuhteet.

Toinen voittoa tavoittelematon järjestö on Nos Buscamos. Järjestö toimii Chilessä ja auttaa pakkoadoptioista ja sieppauksista kärsineitä perheitä löytämään lapsensa ulkomailta. Connecting Roots ja Nos Buscamos auttavat toisiaan ja jakavat tietoja. Yhteisten ponnistelujen ansiosta monet perheet on onnistuttu yhdistämään uudelleen.

Tylerin tarina sai Cristinan ihon kananlihalle. Entä jos kertomus hänen alkuperästään olikin väärä? Voisiko olla, että hänkin olisi yksi näistä varastetuista vauvoista?

Hän päätti soittaa Connecting Rootsille ja yllättyi, kun Tyler itse vastasi hänen puheluunsa. He puhuivat pitkään. Heidän tarinoissaan oli paljon yhtäläisyyksiä ja Cristinasta tuntui, että kaikki, mitä hän tiesi itsestään todeksi, mureni hänen ympärillään.

Tyler tarjoutui katsomaan hänen adoptiopapereitaan, ja muutaman päivän kuluessa Connecting Rootsin ja Nos Buscamosin yhteisen työn ansiosta Cristinan biologinen äiti löytyi!

Lapsi oli kadonnut

Kun Laura Rosa Fuentes Caceres synnytti viidennen lapsensa Hospital Regional de Talca -sairaalassa vuonna 1980, hänelle kerrottiin, että vauvalla oli keltatauti ja että hänen pitäisi jäädä sairaalaan. Laura Rosalla, joka oli erittäin köyhä, ei ollut varaa jäädä sairaalaan vielä yhdeksi yöksi, joten hänen oli pakko mennä bussilla kotiin ilman vauvaansa.

Seuraavana päivänä, kun hän palasi imettämään tyttöä – oli lapsi poissa. Vastaanottovirkailija kertoi hänelle, että hänen allekirjoittamansa kotiutuspaperit olivat itse asiassa adoptiopapereita. Laura Rosa oli äärimmäisen järkyttynyt ja hyökkäsi sosiaaliavustajan kimppuun, mutta turvamiehet poistivat hänet sairaalasta. Hänellä ei ollut voimavaroja taistella tai yrittää löytää lastaan.

Valitettavasti Laura Rosa tiesi paremmin eikä uskonut, että kyseessä oli tahaton sekaannus. Yksi hänen lapsistaan, Marcela, oli viety häneltä samankaltaisissa olosuhteissa muutama vuosi aiemmin. Marcela oli syntynyt kotona, eikä hänen syntymäänsä oltu koskaan rekisteröity. Kun Marcelassa ilmeni merkkejä kehitysviiveestä, Laura Rosa vei hänet paikalliseen sairaalaan tutkittavaksi, ja hänelle sanottiin, että lapsi oli sairas ja hänet piti ottaa hoitoon. Kun lapsen isä tuli katsomaan lasta, hänelle kerrottiin, että lapsi oli kuollut ja hänen ruumiinsa oli lahjoitettu lääketieteelliseen tutkimukseen.

Laura Rosa jatkoi 8 muun lapsen kasvattamista – hän ei koskaan uskonut näkevänsä varastettuja tyttäriään enää koskaan.

Cristinan äiti Cristinan lähettämän äitienpäiväkukan kanssa

Viimeinkin yhdessä

Ja yhtäkkiä, vain muutama päivä sen jälkeen, kun Cristina oli keskustellut ensimmäisen kerran Tylerin kanssa, Laura Rosa ja Cristina puhuivat toisilleen videopuhelun välityksellä. Cristina oli liikuttunut nähdessään, miten samankaltaisia hän ja näytöllä näkyvätt ihmiset olivat. Koska hän oli kasvanut ainoana lapsena, ajatuksessa siitä, että hänellä olisi kahdeksan täyssisarusta, oli paljon käsiteltävää!

Cristina keskellä, hänen biologinen ja adoptioäitinsä sekä kaikki 8 sisarusta

Seuraavaksi sukulaisuussuhde piti vahvistaa DNA-testillä. MyHeritagessa oltiin iloisia voidessamme tukea Connecting Rootsia lahjoittamalla ilmaiset DNA-pakkaukset, jotka lähetettiin Cristinalle ja hänen äidilleen. DNA ei valehtele: heillä oli yhteistä DNA:ta 50%, mikä osoittaa selkeää vanhempi-lapsi-suhdetta.

”Asian selviäminen tällä tavoin oli järkytys”, Cristina kertoi New York Postin julkaisemassa artikkelissa, ”mutta olen iloinen, että tiedän nyt todellisen tarinan, ja olen hieman vihainen kaikesta siitä, mitä äitini joutui kokemaan. Asianosaiset olivat pahoja ihmisiä, ja he veivät minulta perheeni.”

Heinäkuussa Cristina matkusti adoptioäitinsä kanssa Chileen tapaamaan biologista perhettään ensimmäistä kertaa. Hänen biologinen äitinsä ja sisaruksensa odottivat Cristinaa kylttien kanssa, joissa hänet toivotettiin tervetulleeksi takaisin. Cristina meni suoraan äitinsä luo pitkään ja tunteikkaaseen halaukseen.

Adoptioäidin huoli

Cristinan vanhemmat tukivat häntä koko prosessin ajan – vaikka hänen adoptioäitinsä Ann Marie Zagaglia myöntääkin olleensa hieman huolissaan siitä, miten Cristinan syntymäperhe ottaisi hänet vastaan. ”Olin hermostunut, koska en tiennyt, mikä asemani olisi”, hän kertoi People-lehdelle antamassaan haastattelussa. ”Olenko minä se henkilö, joka vei tämän lapsen pois? En tiennyt, paheksuisivatko he sitä, että Cristina oli minulla 42 vuotta, vai olisiko se ok.” Mutta hänen ei olisi tarvinnut olla huolissaan: perhe otti hänet lämpimästi vastaan ja halasi häntä, kun hän saapui. ”Oli ihmeellistä, että minusta tuli heti osa heidän perhettään.”

Cristina (keskellä), biologinen äiti (vasemmalla) ja adoptioäiti (oikealla)

Cristina kertoi People-lehdelle, että tuo hetki tuntui kuin olisi syntynyt uudelleen. ”Se oli hienoin päivä”, hän sanoi.

Se, että Cristina palasi perheen luo niin monen vuoden jälkeen, antaa heille toivoa siitä, että myös Marcela, joka olisi nyt 48-vuotias, saattaisi joskus löytyä.

Cristina on nyt myös Connecting Rootsin hallituksen jäsen ja hallinnollinen avustaja.

Jos sinä tai joku tuntemasi henkilö on saattanut joutua Chilessä pakkoadoptioon tai lapsikauppaan, rohkaisemme sinua ottamaan yhteyttä Connecting Rootsiin tai Nos Buscamosiin. Voit myös kirjoittaa meille osoitteella stories@myheritage.com, niin autamme sinua mielellämme.

Lue muita käyttäjäkertomuksia täältä