MyHeritage-käyttäjä: ”Löysin lopulta biologisen isäni, enkä voisi olla onnellisempi”

MyHeritage-käyttäjä: ”Löysin lopulta biologisen isäni, enkä voisi olla onnellisempi”

MyHeritage-käyttäjä Inez Tjarda Engelbosch Belgiasta ei koskaan tuntenut kuuluvansa perheeseen. Kun hänet kasvattanut mies myönsi lopulta, ettei hän ollut Inezin biologinen isä, päätti Inez tehdä MyHeritagen DNA-testin saadakseen tietää jotain biologisen isänsä henkilöllisyydestä … ja sitten hän sai viestin DNA-osumasta, jonka arvioitu sukulaisuussuhde oli ”isä”. Tämä on hänen tarinansa:

”Hei, olen isäsi.”

Se oli ensimmäinen asia, jonka hän sanoi minulle ensimmäisessä videopuhelussamme.

Aloin itkeä.

Katsoin miestä ruudulla. Oli kuin olisin katsonut itseäni peilistä. Samat kasvot, samat kiharat hiukset, sama nenä. Minulla oli tunne, että tunnen hänet, vaikka puhuimme toisillemme vasta ensimmäistä kertaa. Olin vihdoin löytänyt biologisen isäni, enkä olisi voinut olla onnellisempi.

Nimeni on Inez, mutta tämän nimen olen ottanut itselleni myöhemmin elämässäni. Alkuperäinen nimeni on Tjarda, ja asun Belgiassa. Koko lapsuuteni mietin, miksi äitini päätti antaa minulle tällaisen nimen. Oliko se rangaistus? Kaikilla perheeni jäsenillä oli eurooppalaiset nimet. He kaikki näyttivät myös eurooppalaisilta. Kaikki paitsi minä.

En näytä belgialaiselta, ja ihmiset kysyivät minulta aina, mistä olin kotoisin. Kerran kävin yökerhossa ja siellä kieltäydyttiin uskomasta, että olen belgialainen. Kärsin paljon lapsuudessani. Äitini kohteli minua kuin minua ei olisikaan. En koskaan tuntenut olevani rakastettu.

Vuosien ajan minulla oli kysymyksiä henkilöllisyydestäni. Minulla oli tunne, että mies, joka kasvatti minut, ei ollut biologinen isäni. Kerran, kun äitini oli sairaalassa, päätin kysyä häneltä: ”Onko ”isä” oikea isäni?” ”Kyllä”, äiti vastasi. ”Hän on sinun isäsi.”

Joten kysyin samaa isältäni. ”Ollakseni rehellinen”, hän sanoi, ”olen 80%:n varma, ettet ole tyttäreni.”

Kun hän sanoi nuo sanat, tunsin, että en voinut hengittää.

Joten päätin tehdä DNA-testin. Kävin MyHeritagen verkkosivustolla ja tilasin pakkauksen. Kun tulokset saapuivat, tarkistin heti etnisen taustani: 40% pohjoisafrikkalaista. Mitä? Kuinka se on edes mahdollista? Se oli täydellinen shokki. Sain DNA-osuman kaukaiseen serkkuu, joten lähetin hänelle viestin, mutta hän ei vastannut. En voinut tehdä mitään saadakseni hänet vastaamaan, joten päätin antaa asian olla.

Siitä oli kulunut 3 vuotta. Vanhempani kieltäytyivät kertomasta minulle totuutta – oli ajanhukkaa yrittää saada heidät puhumaan. Puolitoista kuukautta sitten päätin lopettaa etsinnän ja asian ajattelemisen.

Silloin se tapahtui.

Mieheni sai sähköpostia MyHeritagesta: ”Yves, sinulla on osuma.” Hän tarkisti tilin ja sanoi minulle: ”Sinun täytyy nähdä tämä”. Katsoin hänen näyttöään ja siinä se oli:

 ”ISÄ”

Sinä iltana minulla oli yövuoro töissä, ja muistan, että se oli painajaista. En voinut ajatella mitään muuta kuin tätä hämmästyttävää löytöä kaikkien niiden vuosien jälkeen, joiden aikana olin etsinyt ja rukoillut vastauksia.

En onnistunut löytämään häntä Facebookista. Menin nukkumaan, mutta en voinut nukkua. Aamulla näin, että mies, jolla oli outo nimi, lähetti minulle viestin Messengerissä.

Tämä mies etsii Yves Tjardaa (nimeni MyHeritagessa), mutta löysi Yves Innesin (nimeni Facebookissa). Hän oli nähnyt valokuvani ja huomannut yhdennäköisyyden, joten hän päätti ottaa yhteyttä. ”Käytätkö MyHeritagea?” hän kirjoitti. ”Teitkö DNA-testin?”

Näin viestin ja tiesin, että se oli hän. Joten soitin hänelle heti videopuhelun. Katsoimme toisiamme muutaman sekunnin.

”Hei, olen isäsi”, hän sanoi.

Hän ei ollut edes tiennyt, että olen olemassa. Hänellä oli menestyvä ravintola, ja äitini oli mennyt sinne yhtenä iltana syömään. Heillä oli ollut yhden yön romanssi. Kun kerroin hänelle äidistä, hän ei edes muistanut tätä – hän sanoi noihin aikoihin seurustelleensa monien naisten kanssa.

Hän oli hyvin surullinen kuullessaan, että olin kärsinyt koko lapsuuteni. ”Toivon, että olisin tiennyt”, hän sanoi. ”Olisin tullut hakemaan sinut!” Hän ei tarvinnut vakuuttelua siitä, että olen hänen tyttärensä, eikä ainoastaan DNA-osuman takia: olemme todella samannäköisiä. Isäni sanoo, että näytän täsmälleen hänen vanhimmalta tyttäreltään.

Minulla on ollut vain yksi veli, ja olin aina halunnut siskon. Nyt minulla on 4 uutta veljeä ja 4 sisarta! Olen niin onnellinen ja kiitollinen siitä. Isäni kertoi, että myös hän on iloinen ja kiitollinen löytymisestäni. Hän pyysi lapsiani kutsumaan häntä ”isoisäksi”.

Tapaaminen

Siitä lähtien kun löysimme toisemme, isäni ja minä olemme jutelleet joka päivä, nauraneet toistemme vitseille ja jakaneet tarinoita. Hän asuu Brysselissä, tunnin matkan päässä kotoani, ja hän kävi vähän aikaa sitten luonamme, jotta pääsimme tapaamaan ensimmäistä kertaa. Se oli vähän monimutkaista: hän on 75-vuotias ja hänen COVID-riskinsä on suuri, joten en voinut halata häntä ja meidän oli pidettävä rajoitusten mukaista turvaväliä. Hän on myös muslimi, ja Ramadanin takia en voinut tarjota hänelle edes juomista!

Lue täältä muita MyHeritage-käyttäjäkertomuksia

Tilaa oma DNA-pakkauksesi nyt tästä linkistä!