Nicoletta löysi isänsä kadonneen suvun MyHeritagen Smart Match -osuman avulla

Nicoletta löysi isänsä kadonneen suvun MyHeritagen Smart Match -osuman avulla

Giovannin tytär Nicoletta auttoi isäänsä löytämään ja saamaan uudelleen yhteyden isänsä perheeseen MyHeritagen Smart Match –osuman avulla. Italian Lodista kotoisin oleva Nicolettan isä, Giovanni Wojciechowski kasvoi tuntematta isäänsä, puolalaista sotilasta, joka menetti yhteyden häneen sodan jälkeen.

Oletko sinäkin tehnyt mahtavia löytöjä MyHeritagen avulla? Klikkaa tästä ja kerro meille!

Tämä on Nicolettan tarina:

Nicoletta Wojciechowski

Nicoletta Wojciechowski

Isoisäni Zdzisław Wojciechowski oli puolalainen sotilas Puolan II armeijakunnassa, joka auttoi vapauttamaan Italian vuonna 1944.

Sotilasyksikkönsä mukana hän oli kulkenut pitkän matkan ennen Italiaan saapumistaan: Iran, Irak, Palestiina, Egypti…

Puolan II armeijakunnan historia ei ole kovin tunnettu. Kun Neuvostoliitto joutui entisen liittolaisensa – natsi-Saksan – hyökkäyksen kohteeksi ja vaihtoi liittolaisuuttaan, suostui Stalin vuonna 1941 kokoamaan puolalaisen armeijan, joka koostui syyskuussa 1939 vangituista puolalaisista sotavangeista. Puolan II armeijakunta, jota kutsuttiin myös Länsi-Puolan armeijaksi, liittyi lopulta Britannian armeijaan.

Zdzisław Wojciechowski, Nicolettan isoisä taisteli II maailmansodan aikaan Puolan II armeijakunnassa. Kuvan laatua on kohennettu MyHeritagessa.

Zdzisław Wojciechowski, Nicolettan isoisä taisteli II maailmansodan aikaan Puolan II armeijakunnassa. Kuvan laatua on kohennettu MyHeritagessa.

Länsi-Puolan armeija Italiassa

Saavuttuaan Italiaan puolalaiset sotilaat osallistuivat mm. kuuluisaan Monte Cassinon taisteluun, josta Zdzisław sai urhoollisuusmitalinkin.

Sieltä he etenivät Italian läpi pohjoiseen ja saapuivat Romagnaan. Puolalaiset taistelivat muun muassa Forlissa, joka vapautettiin 9. marraskuuta 1944, ja Bolognassa, joka vapautettiin huhtikuussa 1945. He olivat alueella yli vuoden.

Isoäitini Lina oli kotoisin Forlista. Hänen vanhempansa asuivat suuressa talossa San Lorenzo in Nocetossa, jonka miehitti ensin britit ja sitten Puolan II armeijakunta.

Näin Lina ja Zdzisław tapasivat, ja 2. toukokuuta 1946 syntyi isäni. Hän sai nimekseen Giovanni isänsä isoisän Janin mukaan. Zdzisław oli hyvin uskonnollinen, joten hän pyysi rykmenttinsä papilta lupaa olla isoäitini kanssa. Tutustuttuaan olosuhteisiin kappalainen antoi luvan. Isoisäni oli hyvin avokätinen ensin tunnustamalla isäni (mikä ei ollut mikään pikkujuttu tuohon aikaan), sitten tuomalla ruokaa ja myymällä savukkeitaan auttaakseen tyttärensä uuden perheen elättämisessä.

Zdzisław oli ollut naimisissa lähtiessään Puolasta sodan syttyessä, ja hänellä oli Krzysztof-niminen poika. Puola oli kuitenkin tuhoutunut sodassa niin pahoin, että isoisäni oli varma, että hänen puolalainen vaimonsa ja poikansa olivat kuolleet.

Pitkän Romagnassa oleskelun ja vain muutama kuukausi isäni syntymän jälkeen Zdzisław siirrettiin Englantiin. Isoäitini ja isäni oli tarkoitus lähteä hänen mukaansa, mutta isoisoäitini mielestä matka oli liian riskialtis vauvalle, ja he jäivät kotiin.

Lina, Nicolettan isoäiti pikkuveljensä ja serkkunsa kanssa. Kuva on väritetty MyHeritagen In Colorilla

Lina, Nicolettan isoäiti pikkuveljensä ja serkkunsa kanssa. Kuva on väritetty MyHeritagen In Colorilla

Kokeile MyHeritagen In Coloria omiin sukukuviisi!

Kadoksissa ollut puolalainen isoisä

Zdzisław kirjoitti Linalle ja Giovannille seitsemän kuukauden ajan ja sitten hänen kirjeensä loppuivat. Vuosia myöhemmin hänen komentajansa, Italiaan jäänyt puolalainen upseeri, tunnusti isoäidilleni, että hän oli erehdyksessä kertonut Zdzisławille, että isoäitini oli mennyt naimisiin toisen miehen kanssa. Hän oli itse asiassa sekoittanut Linan johonkin toiseen italialaiseen naiseen, joka oli myös saanut lapsen puolalaisen sotilaan kanssa ja mennyt sitten naimisiin italialaisen miehen kanssa.

Monet näistä puolalaisista sotilaista eivät voineet palata kotimaahansa, joka oli tuolloin neuvostomiehityksen alaisena, mutta isoisäni onnistui palaamaan Varsovaan oltuaan poissa kahdeksan vuotta. Hän sai vihdoin takaisin vaimonsa ja poikansa, jotka olivat selvinneet hengissä. Hänen perheensä kasvoi vuonna 1949, kun tytär Renata syntyi.

Isäni kasvoi siis äitinsä ja isoäitinsä luona tuntematta koskaan isäänsä.

Kiinnostus omiin juuriin ja Smart Match -osuma

Vuonna 1970 Puolan konsulaatissa tehtyjen tutkimusten jälkeen isäni sai tietää, että hänen isänsä oli kuollut vuonna 1963. Hän oli pyytänyt isoisäni entistä komentajaa (samaa, joka oli erehdyksessä kertonut Zdzislawille, että Lina meni naimisiin) lähettämään kirjeen Varsovaan. Hänen veljensä Krzysztof vastasi, ja isäni päätti lähteä sinne viipymättä, mutta kun hän sai tietää, että äitini oli raskaana – odotti minua – hän lykkäsi matkaansa. Yhteydenpito ja uuden yhteyden alku kariutuivat.

Kului lähes 50 vuotta. Sitten eräänä päivänä tyttäreni sai tehtäväkseen sukututkimusprojektin koulua varten. Se herätti isäni halun tietää enemmän juuristaan, ja hän päätti ottaa yhteyttä puolalaiseen sukuumme. Tiesimme isoisäni ja hänen vanhempiensa nimet. Etsiessäni näitä nimiä Internetistä ponnahti MyHeritagen mainos näytölle. Rekisteröidyin käyttäjäksi ja kun aloin rakentaa sukupuutani, sain Smart Match™ -osuman puolalaiseen sukupuuhun, jossa olivat etsimäni nimet.

Nimi Wojciechowski on hyvin yleinen Puolassa, mutta se, että isoisäni nimi näkyi yhdessä isoisovanhempieni nimien kanssa, vahvisti, että kyseessä oli todellakin hän.

Ensimmäinen tapaaminen; Giovanni, Renata ja Krzysztof isän haudalla toukokuussa 2022

Ensimmäinen tapaaminen; Giovanni, Renata ja Krzysztof isän haudalla toukokuussa 2022

Zdzisławin jäljittäminen sukupuun avulla

Otin yhteyttä sukupuun omistajaan, Tomekiin MyHeritagen sisäisen viestijärjestelmän kautta, ja kun hän vastasi, pystyimme määrittelemään sukulaisuussuhteemme. Hän on isoisäni veljen lapsenlapsenlapsi. Tomek ja hänen perheensä olivat täysin tietämättömiä italialaisen haaramme olemassaolosta.

Wojtek, Tomekin veli, sanoo, että oli itse asiassa Tomekin idea luoda MyHeritage-tili. Tomek on sivuston virallinen omistaja, mutta Wojtek hallinnoi sivustoa. Hän oli lapsena kerännyt isovanhempiensa tietoja, mutta ei ollut tehnyt syvällisempää tutkimusta; syy tilin luomiseen oli se, että Tomek halusi tallentaa perustietojen, kuten nimien, syntymäaikojen ja sukulaisuussuhteiden, lisäksi myös sukulaistensa elämäntapahtumia, jotka olivat hänen mielestään hyvin mielenkiintoisia.

Wojtek lisäsi sukupuuhun kaikki tiedot, jotka hänellä oli isovanhemmistaan, ja seurasi sitten jatkuvasti, mitä osumia alkoi ilmaantua. Hän oli itse asiassa melko yllättynyt siitä, kuinka paljon niitä oli. Minun tapaukseni ei ollut ensimmäinen, mutta toistaiseksi se oli ensimmäinen, joka johti henkilökohtaiseen yhteydenottoon.

Wojek kertoi Tomekille ja heidän isälleen seuraavana päivänä melko yllättyneenä minun olemassaolostani. Heidän isänsä – Zdzisławin veljen pojanpoika – oli vielä yllättyneempi kuin Wojtek, mutta hänen reaktionsa oli hyvin myönteinen. Seuraava askel oli kertoa asiasta isoäidille, Zdzisławin veljentyttärelle. Tomek ja Wojtek kävivät hänen luonaan kolme päivää myöhemmin. Kävi ilmi, ettei hänkään tiennyt italialaisen perheen olemassaolosta. Koska Wojtek tiesi, että äiti oli hyvin kiintynyt setäänsä, hän oli hieman huolissaan siitä, miten äiti reagoisi saadessaan kuulla tämän uuden tiedon sedästään. Hänen reaktionsa oli kuitenkin varsin myönteinen.

Julkaisin Zdzisławin valokuvan MyHeritagessa, ja Wojtekin isoäiti tunnisti hänet heti – mikä vahvisti yhteyden.

Tapaamisia ja tutustumista – viimeinkin yhdessä

Tomekin ja Wojtekin vanhemmat, Wojciech (Wojtekin aikaisempi versio) ja Barbara, olivat sattumalta samaan aikaan lomalla Milanossa. Vaihdoimme puhelinnumeroita ja päätimme tavata Milanossa Puolan konsulaatissa.

Ensimmäinen tapaaminen Puolan konsulaatissa Milanossa

Ensimmäinen tapaaminen Puolan konsulaatissa Milanossa

Oli kaunis toukokuinen päivä. Toukokuu on perheeni lempikuukausi!

Sieltä Wojciech ja Barbara ilmoittivat Krzysztofin ja Renatan perheille, että haluamme tavata myös heidät. Tapasimme ensin Renatan, joka asuu Etelä-Ranskassa, jonne myös Wojtekin ja Tomekin vanhemmat matkasivat.

Toinen tapaaminen Ranskassa Renatan luona

Toinen tapaaminen Ranskassa Renatan luona

Zdzisławin 3 lasta tapaavat viimein

Tämä tapahtui juuri ennen pandemiaa, ja meidän oli silloin lykättävä matkaa Puolaan. Viime huhtikuussa menimme Varsovaan ja tapasimme viimein Krzysztofin. Huolimatta siitä, että Ukrainan sota oli niin lähellä, olin päättänyt olla odottamatta enää. Myös Renata tuli ja isäni pääsi käymään oman isänsä haudalla veljensä ja siskonsa kanssa.

Voit katsoa isääni kertomassa tarinaansa tällä italialaisen sanomalehden Il Cittadinon julkaisemalla videolla.

Ensimmäistä kertaa Zdzisławin kolme lasta olivat jälleen yhdessä! Kuinka jännittävää se olikaan meille kaikille, mutta erityisesti isälleni!

Suuret kiitokset Nicolettalle tarinansa kertomisesta! Jos olet tehnyt hienoja löytöjä MyHeritagen kautta, jaa ne kanssamme. Lähetä tarinasi tällä lomakkeella tai sähköpostilla osoitteeseen stories@myheritage.com.

Lue myös muita käyttäjäkertomuksia MyHeritagen blogista