Sukututkijan loppuvuosi alkaa kesäisissä merkeissä

Postannut annikka

9 kesäkuun, 2023

Sukututkijan loppuvuosi alkaa kesäisissä merkeissä, sillä todellinen sukututkija jatkaa harrastuksensa parissa myös kesäkuukausina, mutta ehkä hieman vapaamuotoisemmin. Talven ja kevään erilaiset koulutukset etänä sekä opistoissa ovat kirjaimellisesti menneen talven lumia. Kesän tullen voi vaikka etsiä kirkonkirjoista ja muista dokumenteista jotain hieman erikoisempia merkintöjä. Papit ovat saattaneet kirjoitella esimerkiksi rippikirjoihin koko lailla arveluttaviakin asioita ja onpa kirkonkirjoja jäänyt myös heitteille. Silloin niihin ovat päässeet käsiksi vaikkapa pappilassa tai pappilan tienoilla asuneet lapset. Kokosimme tähän postaukseen muutamia löytöjä eri aikakausien asiakirjoista.

Tiesithän, että MyHeritagessa olevat suomalaiset kirkon- ja lastenkirjat sisältävät digitoitujen tietojen lisäksi myös kuvat alkuperäisistä dokumenteista – kätevästi kaikki samassa paikassa! Tee nyt hakuja suomalaisista kirkon- ja lastekirjoista.

Linnansaarnaajan kuva-arvoitus

Ensimmäinen on Turun linnan seurakunnasta. Tämä seurakunta perustettiin jo keskiajalla ja oli Juhana Herttuan aikana hoviseurakunta, johon kuului linnan asukkaat sekä Vähä-Heikkilän kuninkaankartanon ja Ruissalon asukkaat, sotaväki ja vangit. Kirkkoherran virka lakkautettiin vuonna 1779 ja linnansaarnaajan virka vuonna 1852. Vuonna 1819 silloinen linnansaarnaajana Johan Lönnmark menehtyi hukkumalla ja ilmeisesti rippikirjat jäivät Selman, Valduzin ja Eliksen saataville – kuka tietää?

Kuvalähde: Turun linnan seurakunnan arkisto

Napoleonin seikkailut Tarvasjoen rippikirjoissa

Turun lähellä, nykyisellä Liedon Tarvasjoella katsoi pappi aiheelliseksi merkitä muistiin suuren maailman tapahtumia 1790-luvulla. Vuodesta 1788 alkavan rippikirjan ensimmäisellä aukeamalla tuntuisi olevan jonkinlainen selostus erään ranskalaisen kenraalin seikkailuista Egyptissä!

Kuvalähde: Tarvasjoen seurakunnan arkisto

Pikkuruinen poikalapsi

Siirrytäänpä sitten Pohjois-Karjalan suunnalle. Siellä syntyivät vuonna 1875 kaksoset Otto ja Juho. Ikävä kyllä Otto menehtyi aivan pienenä Juhon jäädessä henkiin. Seurakunnan lastenkirjaan on pappi tehnyt merkinnän siitä, kuinka pieni tämä poikalapsi oli.

Kuvalähde: Kiihtelysvaaran seurakunnan arkisto

Petteri oli elänyt kuuden kuninkaan aikana

Savonmaan sydämessä, Kuopiossa vuonna 1733 kuollut sotilas Petteri Tolvanen eli haudattujen luettelon mukaan todella pitkän elämän, peräti 107 vuotta. Hautausmerkintään on lisätty teksti ”Född i Raumo Stad, var under Gustaf Adolfs tid sld i Polen, under Karl X Regering, lefvat under 6 Konungars tid.” Hän olisi siis elänyt kuuden eri kuninkaan aikana ja ollut sodassa Puolassa Kaarle X:n ollessa hallitsijana. Tämä oli Ruotsin kuningas vuosina 1654–1660. Hän kävi Pohjan sotaa Puola-Liettuan ja Venäjän johtamaa liittoumaa vastaan, tavoitteena luoda Pohjois-Eurooppaan mahtivaltio.

Kuvalähde: Kuopion maaseurakunnan arkisto

Björnbolstan tiluskartta yllättää

Tilus- ja isojakokarttojen tekijät eli maanmittarit olivat todellisia taiteilijoita. He tekivät itse värinsä ja kolmiomittauksen menetelmin tekivät hämmästyttävän korkealaatuisia karttoja jo 1600-luvulla. Joihinkin karttoihin sisältyy yllättäviä lisäelementtejä, kuten tähän Länsi-Uudenmaan nykyiseen Raaseporin kaupunkiin kuuluvan Björnbolstan tiluskarttaan vuodelta 1705.

Kuvalähde: Maanmittaushallituksen uudistusarkisto

Rajoja ja rajariitoja

Päätämme tämän pienen esittelykierroksen karttaan, mutta tällä kertaa kyseinen piirros löytyykin tuomiokirjoista. Tarkemmin sanottuna Pien-Savon tuomiokunnan renovoiduista eli puhtaaksi kirjoitetuista käräjäkirjoista. Kansallisarkisto on viime vuosina digitoinut nämä asiakirjasarjat uudelleen, tällä kertaa alkuperäisistä, paperisista kirjoista. Näin jälki on suorastaan erinomaista. Käräjillä käsiteltiin runsaasti mm. rajariitoja. Viitteen avulla voit itse lähteä selvittämään tätä Kuopion käräjillä vuonna 1783 käsiteltyä asiaa.