Milloin oli syntynyt vanhin esivanhempasi, josta sinulla on valokuva? Monet meistä ovat olleet onnekkaita saadessaan esivanhemmistaan valokuvia 1900-luvun alkupuolelta tai jopa 1800-luvun lopulta. Se tarkoittaa, että meidän on ollut mahdollisuus tutustua esivanhempiimme, jotka ovat syntyneet 1800-luvun alkupuolella. Valokuvaus keksittiin 1830-luvun lopulla, ja siitä tuli suosittua kaikkialla Euroopassa. Esittelemme tässä ensimmäisiä Suomessa valokuvattuja henkilöitä.
Valokuvauksen alkuajat Suomessa
Valokuvaus Suomessa alkoi 1840-luvulla alun perin yläluokkaa ilahduttaneena erikoisuutena. Se esiteltiin suomalaisille jo ennen kuin Henrik Cajander kuvasi Turussa 3. marraskuuta 1842 ensimmäisen suomalaisen dagerrotyypin.
1850-luvulla suurimmissa kaupungeissa toimi jo ammattivalokuvaajia. Heitä olivat esimerkiksi P. C. Liebert Helsingissä, J. J. Reinberg Turussa ja C. E. Elfström Viipurissa.
Johan Jakob Reinberg, Public domain
1860-luvulla valokuvaus yleistyi ja muoto- sekä kaupunkikuvia voitiin vedostaa negatiivista paperipositiiveiksi. Kauden merkittäviä kuvaajia olivat Eugen Hoffers, C. A. Hårdh ja Charles Riis.
Eugen Hoffers oli yksi aikakautensa merkittävimmistä valokuvaajista Suomessa. Hän perusti valokuvaamon Helsingin keskustaan 1860-luvun alussa ja saavutti runsaasti mainetta ympäri Suomen dokumentti- ja maisemakuvillaan. Hän kuvasi muun muassa keisari Aleksanteri II:n Helsingin vierailun valmisteluja vuonna 1863, ja vuodesta 1868 eteenpäin hän käytti keisarin suostumuksella hovikuvaajan titteliä ja vuonna 1873 hän muutti valokuvaamonsa Pietariin, missä saavutti kuvaajana suurta suosiota.
Alla yksi hänen kuvistaan kohennettuna ja väritettynä MyHeritagen kuvatyökaluilla.
Tanskalainen operettiseurue valokuvattuna studiossa mahdollisesti Pietarissa Kuvaaja: Hoffers Eugen, 1873–1893 Helsingin kaupunginmuseon kokoelmat.
Tärkeitä tapahtumia, kuten keisarin vierailuja alettiin tallentaa 1860-luvulta lähtien, kansallisten suurmiesten kasvoja ikuistettiin ja tavallisen kansan perhetapahtumat tulivat valokuvauksen piiriin 1800-luvun lopulla, jolloin valokuvauksesta tuli yleisempää Oli ateljeekuvaajia, harrastajakuvaajia ja sekä kiertäviä kuvaajia. Valokuvasta tuli näin osa arkipäivää. Valokuvaajan ammatti oli kunniallinen myös naisille. Kuopiossa toimineen Victor Barsokevitschin kaltaiset moniosaajat tuottivat kuvia kaikkiin tarpeisiin.
Victor. Barsokevitsch ateljeessaan
Ensimmäisiä Suomessa valokuvattuja henkilöitä
Alla muutamia varhaisimpia valokuvia kohennettuna ja väritettynä MyHeritagen kuvatyökaluilla Photo Enhancerilla ja MyHeritage In Color™ -ominaisuudella:
Kuvaaja: Schoulz Atelier, 1851, Helsingin kaupunginmuseo" width="766" height="472" />Dagerrotyyppi Edla Jansson-Blommérista
Kuvaaja: Schoulz Atelier, 1851, Helsingin kaupunginmuseo
Valokuvaaja Tuntematon, 1840–1860, Helsingin kaupunginmuseo" width="837" height="472" />Perämies Johan Levander
Valokuvaaja Tuntematon, 1840–1860, Helsingin kaupunginmuseo
Evert Josef Engström (1834 – 1911) tullivahtimestari. Uusikaarlepyy. Kuvassa 16-17 vuotiaana Tuntematon, Valokuvaaja 1850, Dagerrotyyppi. Helsingin kaupunginmuseo
Onko sinulla kallisarvoisia historiallisia valokuvia esivanhemmistasi? Herätä ne eloon MyHeritagen uskomattomilla kuvatyökaluilla! Väritä kuvia MyHeritage In Color™ -ominaisuudella, kohenna käyttämällä Photo Enhanceria, ja animoi kuvan kasvoja Deep Nostalgia™:n avulla
Artikkelikuva: Tuntemattoman nuoren naisen rintakuva
Valokuvaaja Victor Barsokevitsch, 1890–1893
Pielisen museo
