Maassamme yhä ahkerasti toimiva Suomen Talousseura aloitti toimintansa jo vuonna 1797. Alkuperäiseltä nimeltään se oli Kuningallinen Suomalainen Huonenhallituxen Seura kotipaikkanaan maamme silloinen pääkaupunki Turku.
Kuvassa yllä 1800-luvun alun näkymä pitkin Isoa Kirkkokatua Brikkalan talon ikkunoista, etualalla Suurtori ja päävartio. Vasemmalla Talousseuran rakennus ja tuomiokirkko. oikealla Ruiskuhuone. Bruno Aspelin 1931 / Museoviraston kokoelmat
Talousseuran perustamisen taustalla oli moninainen joukko sivistyneistön edustajia Turun Akatemiasta, papistosta, kauppiaista, upseereista ja mm. oikeuslaitoksen virkamiehistä. Mahtui mukaan pari talollistakin. Virallinen tavoite oli ”levittää hyödyllisiä tietoja taloudesta ja varsinkin elähyttää rahvasta suurempaan toimeen ja ahkeruuteen”. Autonomian vuosina otettiin käyttöön nimi Keisarillinen Suomen Talousseura.
Seuran asiamiehet raportoivat alueensa oloista
Toiminta perustui pitkään asiamiesten hyödyntämiseen. Useimmat seuran asiamiehet olivat alkujaan pappeja. He raportoivat alueensa oloista ja kehitystarpeista Turkuun. Toisaalta he myös levittivät tietoja mm. uusista viljelykasveista sekä menetelmistä.
Erityisen ansiokkaasti seura työskenteli perunanviljelyksen laajentamisen suhteen. Seura jakoikin mm. ilmaisia siemenperunoita. Tosin vastustakin ilmaantui, talolliset haukkuivat perunoita maanmuniksi ja epäilivät jäsenten koukistuvan ja silmien puhkeavan niiden syönnistä.
Talousseura oli myös erittäin merkittävässä roolissa, kun maassamme toteutettiin suuri isorokkorokotuskampanja. Se osoittautui menestykseksi ja vuodesta 1825 rokotukset siirtyivät lääkintäviranomaisten hoidettaviksi. Esivanhempiemme elämän kannalta nämä rokotukset olivat todella tervetulleita, sillä suurin piirtein joka kymmenes kuolema 1800-luvun alussa oli isorokon aiheuttama.
Seuran aloitteesta perustettiin vuonna 1806 myös Suomen alueen ensimmäinen pankki, Turun diskonttauslaitos.
Maatalouden kehittämisessä ansioituneita palkittiin mitaleilla
Erityisen mielenkiintoisia nimenomaan henkilöhistorian kannalta ovat Talousseuran jakamat palkkiot ja palkinnot. Niitä annettiin esimerkiksi maatalouden kehittämisessä ansioituneille kansalaisille sekä muutoin seuran toimintaa edesauttaneille henkilöille. Samoin palkittiin mm. renkejä, piikoja ja työmiehiä pitkistä palvelusurista.
Talousseuran palkitsemia nimitettiin ”Vihreän nauhan ritaristoksi”, sillä kunniamerkki oli kiinnitetty vihreään nauhaan. Ensimmäinen kunniamerkin saanut oli Ruotsin kuningas Kustaa IV Aadolf, jolle se myönnettiin vuonna 1800.
Yllä olevassa kuvassa Suomen talousseuran palkintomitali, joka lyötiin seuran muistoksi ja jaettavaksi talouden alalla erityisesti kunnostautuneille henkilöille kansan keskuudessa. Etupuolella seuran kuninkaallisen suojelijan Kustaa IV Aadolfin muotokuva. Mitalia kiertää teksti GUSTAF IV ADOLPH SV G OCH W KONUNG. Takapuolella kukkakranssi, jonka sisäpuolella on teksti TAITO JA TOIMI. Mitalia kiertää teksti K SUOMALAINEN HUONENHALLITUXEN SEURA. Suomen kansallismuseon kokoelmat. Mitalin tekijä Carl Enhöring 1799.
Vanhat sanomalehdet kertovat palkituista kansalaisista
Näistä palkinnoista ja huomionosoituksista löytää tietoa vanhoista sanomalehdistä. Esimerkkimme tulee Turun läheltä, silloisesta Nummen eli Kaarinan pitäjästä. Siellä Frans Wilhelm Juhanpoika oli palvellut peräti 17 vuotta samaa taloutta. Kyseessä oli majuri Alexander Jackin perhe. Majurin kuoltua Frans Wilhelm jatkoi työtään tämän lesken, Rosalien palveluksessa. Tästä kaikesta hän sai vihreässä nauhassa pronssisen mitalin, johon oli kaiverrettu teksti ”taito ja toimi”. Mitalit jaettiin pääsääntöisesti sunnuntaisin kirkonmenojen jälkeen, joten koko seurakunta sai osallistua ansioituneen kansalaisen palkitsemiseen.
Sanomia Turusta, 16.08.1883, nro 125, s. 1. /kansalliskirjasto.fi
Onko sinun sukupuussasi mitalilla palkittuja esivanhempia?
Seuran sääntöjen mukaan pronssinen mitali voitiin isännän pyynnöstä jakaa jokaiselle, joka on vähintään 10 vuotta palvellut samassa paikassa.
Hopeisen merkin saadakseen palvelusvuosia piti olla 15 ”itsellisessä ja vastuunalaisessa” työssä.
Poikkeustapauksissa voitiin tavalliselle palkolliselle tai työmiehelle jakaa hopeinen mitali, jos työvuosia oli kertynyt 25!
Kunniamerkkejä asianmukaisen diplomin kera jaettiin myös mallikelpoisia ojia kaivaneille tai esimerkiksi suuria peltoaloja uudisviljelykseen raivanneille talollisille. Edelleen taitavia käsityöläisiä ja teollisuudenharjoittajia saatettiin palkita.
Kuokkatalkoot Möttösessä. Kuvaaja Samuli Paulaharju 1928 / Museoviraston kokoelmat, väritetty MyHeritagen In Colorilla
Kokeile sinäkin MyHeritagen In Coloria omiin historiallisiin kuviisi.
Talousseuran arkisto hyväksyttiin Unescon Maailman muisti -rekisteriin
Suomen Talousseuraan liittyy eräs mielenkiintoinen ja lähes ainutlaatuinen asia. Sen arkisto säilyi Turun palossa 1827 käytännössä vahingoitta ja on nyt tutkijoiden käytettävissä Åbo Akademissa. Pelkkä arkistoluettelo on 35 sivua pitkä! Eipä ihme, että vuodesta 1797 alkava arkisto hyväksyttiin Unescon kansalliseen Maailman muisti -rekisteriin 2017. Unescon maailman muisti -ohjelma suojelee asiakirjallista ja kirjallista kulttuuriperintöä Suomessa ja ulkomailla.
Suomen talousseuran toiminta nykyisin
Talousseura on muun muassa maaseudun maatalousyrittämiseen, tuotantoon ja ympäristönhoidon sekä maiseman- ja luonnon hoidon neuvontaan erikoistunut kaksikielinen asiantuntijaorganisaatio. Talousseuran päätoiminta-alue on kaksikielinen Turunmaan saaristo, Salon Särkisalosta- Paraisten Iniöön. Toki neuvontaa tehdään tarvittaessa laajemmalti: itäiseltä Uudeltamaalta Pohjanmaalle ja Ahvenanmaallekin.
Lue valokuviin liittyviä kirjoituksia MyHeritagen blogista.
Artikkelikuvassa istutetaan perunaa 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa, Museoviraston kokoelmat, väritetty MyHeritagen In Colorilla.
