Suomalaisen postikortin lyhyt historia 1950-luvulta tähän päivään

Postikortit ovat olleet tärkeä osa suomalaista kulttuuria ja viestintää. Ne ovat tuoneet uutisia ja terveisiä perheelle, läheisille ja ystäville. Vaikka digitaalinen viestintä on yleistynyt, postikortit pitävät edelleen pintansa erityisesti vanhemman väestön keskuudessa sekä juhlapäivinä ja matkamuistoina.

Postikorttien historia Suomessa on pitkä ja monipuolinen. Postikortit menneiltä ajoilta kertovat yhteiskunnan muutoksista ja ihmisten arjesta. Postikorttien kautta on voitu jakaa perheen ja ystävien kesken iloja, suruja ja muistaa tärkeitä hetkiä. Postikortit ovat olleet – ja ovat edelleen – tärkeä osa suomalaista viestintäkulttuuria.

Kotimaanmatkailun ja ulkomaanmatkojen vaikutus

Toisen maailmansodan jälkeen postikortit yleistyivät. 1950-luvulla Suomessa elettiin vahvaa kasvun ja  jälleenrakennuksen vaihetta, ja postikortit vakiintuivat osaksi arkea. Matkailukortit ja onnittelukortit olivat erityisen suosittuja. 

Kotimaan matkailusta oli jo ennen sotaa 1930-luvulla tullut yhä useamman suomalaisen huvia, kun työväestön vuosilomat yleistyivät. Sotien jälkeen myös kotimaan matkailu vilkastui ja maailma alkoi taas avautua suomalaisille matkaajille. Ensimmäiset seuramatkat Suomesta tehtiin 1960-luvulla, ja edulliset matkat etelään alkoivat yleistyä, mikä näkyi Kanarian saarilta ja esimerkiksi Espanjasta lähetettyinä kortteina.

Myös maantieteellinen muutos Suomessa vaikutti postikortiiliikenteen kasvuun. Maatalousvaltainen Suomi alkoi kaupungistua 1960-luvulla, mikä johti postikorttien lähetysmäärän kasvuun ja kuva-aiheiden monipuolistumiseen. Postikortilla haluttiin kertoa kotiväelle millaista kaupunkielämä oli, ja vastavuoroisesti kotoa maalta tuli postikortti-terveisiä kaupunkiasukkaille. 

Vielä 1970-luvulla kun lähdettiin matkaan, saatettiin kertoa postikortilla millä junalla saavutaan perille. Myös monet yritykset –  myös matkailuyritykset – mainostivat palvelujaan ja tavaroitaan sekä esittelivät tarjoamaansa postikorttien avulla.

Katso Postimuseon tuottama video matkailun, maailman avartumisen ja postikorttien yhteyksistä

Kaupungistuminen, siirtolaisuus ja postikortit

Varsinkin 1960–70-luvuilla siirtolaisuus Suomesta suuntautui erityisesti Ruotsiin. Suomeen jääneitä sukulaisia ja ystäviä muistettiin usein postikorteilla. Postikortti oli helppo ja edullinen viestintäväline puhelimeen tai sähkeisiin verrattuna. 

Postikortit muistamisen välineenä

Postikortti on pitkään ollut myös muistamisen ja huomioimisen väline erityisesti syntymä- ja nimipäivinä. Uusia onnitteluperinteitäkin on syntynyt, kun isänpäivää alettiin viettää 1970-luvulla ja ystävänpäivää 1980-luvulla. Äitienpäiväkortit olivat vakiintuneet jokakeväiseksi juhlapäivän muistamiseksi jo paljon aikaisemmin 1930-luvulla.

Postikorttien lähetysmäärät ja postimaksut 

Postikorttien lähetysmäärät kasvoivat merkittävästi 1950–1980-lukujen välissä. Vuonna 1950 lähetettiin Suomessa noin 10 miljoonaa postikorttia. 1970-luvulla määrä oli yli tuplaantunut ja oli jo 22 miljoonaa. Nykyään postikorttien suosituimmat lähetysajankohdat ovat joulu, pääsiäinen ja ystävänpäivä. Pelkästään joulukortteja lähetetään Suomessa vuosittain 40 miljoonaa.

Postimaksut nousivat myös vuosien aikana huomattavasti. Esimerkiksi vuonna 1964 postikortin lähettäminen maksoi 25 penniä, kymmenen vuotta myöhemmin vuonna 1974 se maksoi 50 pennä, ja toiset 10 vuotta myöhemmin vuonna 1984 postikortin postimaksu oli jopa 1,92 markkaa! Tänä päivänä kotimaan kortin postimaksu on 25.4.2024 alkaen 2,50 euroa ja 20 gramman ulkomaan kortin hinta on 2,50-2,75 euroa luokasta riippuen!

Vuonna 1985 postikortit jaettiin 1. ja 2. luokkaan, ja postikortit voitiin lähetettää edullisemmassa 2. luokassa, jos niiden määrä ylitti 20 kappaletta. Poikkeuksena olivat joulukortit, joita pystyi lähettää pienemmän määrän kakkosluokan hintaan.

Postikorttien merkitys ja tulevaisuus

Postikorttien historia Suomessa on rikas ja monipuolinen. Ne ovat omalla tavallaan heijastaneet yhteiskunnan muutoksia ja ihmisten arkea maassamme. Postikorttien kautta on voitu jakaa iloja, suruja ja tärkeitä hetkiä. Ne ovat olleet ja ovat edelleen tärkeä osa suomalaista viestintäkulttuuria. 

Kieltämättä postikortti ei ole yhtä tärkeä tai suosittu tapa viestiä kuin aiemmin, kun lähes poikkeuksetta digitaaliset viestintämuodot tulevat yhä tärkeimmiksi jokapäiväisessä elämässämme. Kuitenkin joka kerta kun postiluukusta tipahtaa tervehdys lomamatkalta tai hyvän onnen toivotus, se tuntuu hyvältä ja arvokkaalta tavalta muistaa ystävää. Vaikka postikorttien määrä vähenee, niiden merkitys ja arvo ei.