Sata vuotta sitten vuonna 1924 Pariisin Olympialaisissa Maamme laulu soi monta kertaa
Olympialaisten kesäkisoissa Suomi on vuosien aikana kokenut sekä suuria menestyksiä että kirveleviä pettymyksiä. Suomi on kaikista kesäkirojen osallistujamaista edelleen neljänneksitoista menestynein maa. Suomi on voittanut kesäolympialaisissa yli 100 kultamitalia. Ylen Elävässä arkistossa voit tutustua monien Suomen olympiavoittajien tarinoihin.
Suomi on osallistunut kaikkiin kesäolympialaisiin lukuun ottamatta kolmea ensimmäistä kertaa ja on mitalisijoitusten mukaan neljänneksitoista menestynein maa. Historiallisesti parhaiten Suomi menestyi 1920-luvulla, erityisesti sata vuotta sitten Pariisin kesäkisoissa vuonna 1924, jolloin se saavutti 37 mitalia ja oli peräti toisena sijoituksissa. Mitalisaalis oli 14 oli kultaa, 13 hopeaa ja 10 pronssia.
Osa Suomen vuoden 1924 Olympiajoukkuetta astumassa laivaan. Kisoihin matkattiin tyylikkäästi laivalla. Kuva: Helsingin Kaupunginmuseo. Kuva paranneltu ja väritetty MyHeritagen sovelluksessa
Pariisin kisoissa sata vuotta sitten Suomi pärjäsi hyvin erityisesti kestävyysjuoksussa, kun ”Lentävät Suomalaiset” Paavo Nurmi ja Viklle Ritola toivat voittoja toisensa perään. Kultaa tuli paitsi juoksulajeista myös painista ja keihäänheitosta. Muita mitaleja tuli juoksulajien lisäksi painista ja ammuntalajeista.
Vuoden 1924 kisoissa Pariisissa soitettiin voittajamaiden kansallishymnit palkintojenjaon yhteydessä ensimmäistä kertaa. Silloin Maamme Laulu tuli tutuksi maailman urheilukansalle. Vuonna 1924 kun voittoisa urheilijajoukko saapui takaisin Suomeen, järjestettiin Helsingissä suuri paraati voittajien kunniaksi.
Torilla tavataan! Jo vuonna 1924 kokoonnuttiin Helsingin Kauppatorille juhlimaan Suomen voittajia. Kuva: Helsingin Kaupunginmuseo. Kuva paranneltu ja väritetty MyHeritagen sovelluksessa
Paraati kulkee Etelärantaa pitkin. Kuva: Helsingin Kaupunginmuseo
Suomalaisten vahvimmat lajit Pariisin kisoissa 1924
Suomen menestys-lajeja kautta aikojen ovat olleet kestävyysjuoksu, keihäänheitto ja paini. Menestynein suomalainen urheilija on ollut Paavo Nurmi, joka voitti kolmissa olympialaisissa eri kestävyysjuoksu-lajeissa yhdeksän kultamitalia ja kolme hopeaa. Ensimmäinen suomalaisvoitto virallisissa olympiakisoissa tuli vuoden 1908 Verner Weckmanin painikulta.
Suomen kultamitaleista suurin osa on tullut kestävyysjuoksusta, painista ja maastojuoksusta.
- Kestävyysjuoksu: Suomalaiset ovat menestyneet erityisesti kestävyysjuoksussa, kuten 1500 metrillä, 5000 metrillä ja 10 000 metrillä.
- Paini: Painissa Suomi on saavuttanut useita kultamitaleja eri painoluokissa.
- Maastojuoksu: Maastojuoksussa Suomi on myös menestynyt hyvin, erityisesti joukkuekilpailuissa.
Lentävät Suomalaiset, eli “Flying Finns”
Suomen kaikkien aikojen menestyksekkäimmät kesäkisoissa kilpailleet urheilijat ovat olleet kestävyysjuoksijoita ja varsinkin Pariisin kisoissa 1924 menestys oli huimaa..
Suomi on kesäkisoissa saanut kestävyysjuoksu-lajeista kymmeniä kulta-, hopea- ja pronssimitaleja. Suuri osa palkintopallin ykkössijoista on mennyt kolmelle legendaariselle juoksutähdelle. Ensin Hannes Kolehmainen, ja myöhemmin Paavo Nurmi ja Ville Ritola olivat “Lentävät Suomalaiset” joiden mitalisaalis Olympialaisten kesäkisoista on edelleen Suomen huippua.
Juoksijoita Pariisin Olympialaisissa – Lentävät suomalaiset taitavat olla johdossa! Kuva: Helsingin kaupunginmuseo. Kuva paranneltu ja väritetty MyHeritagen sovelluksesssa
Paavo Nurmi (1897-1973)
Kestävyysjuoksija Paavo Nurmi on suomalaisen urheilun legenda. Hän voitti yhdeksän kultamitalia kolmissa olympialaisissa (Antwerpenissä 1920, Pariisissa 1924 ja Amsterdamissa 1928). Nurmi oli mestari sekä 1500 metrillä, 5000 metrillä että 10 000 metrillä. Hän oli myös maailmanennätysten murskaaja, ja hän pysyi 14 vuoden ajan voittamattomana maastojuoksuissa ja 10 000 metrillä.
Hänen tyylikäs juoksutyyli ja tinkimätön asenne tekivät hänestä yhden kaikkien aikojen suurimmista kestävyysjuoksijoista.
Ville Ritola (1896-1982)
Kestävyysjuoksija ja estejuoksija Ville Ritola oli toinen suuri suomalainen kestävyysjuoksija. Hän voitti viisi kultamitalia olympialaisissa (Pariisissa 1924 ja Amsterdamissa 1928). Ritola oli mestari 3000 metrin estejuoksussa ja 10 000 metrillä. Hänen voimakas loppukiri ja kilpailuhenki tekivät Ritolasta unohtumattoman urheilijan.
“Ottaa ritolat” on hauska suomenkielinen ilmaus, joka tarkoittaa karata tai paeta paikalta. Se juontaa juurensa juuri juoksija Ville Ritolaan. Ritola voitti 5 000 metrin kilpailun Amsterdamin kesäkisoissa vuonna 1928. Sanonta syntyi Ritolan taktisesta vastauksesta kilpakumppani Paavo Nurmen irtiotto-yritykseen loppusuoran alussa. Nurmen aikomus oli ohittaa Ritola kovalla loppukirillä, mutta Ritola iski ensin ja vei voiton. Ilmaus ”ottaa ritolat” on peräisin tästä legendaarisesta tilanteesta!
Hannes Kolehmainen (1889-1966)
Kestävyysjuoksija ja painija Hannes Kolehmainen oli ensimmäinen suomalainen olympiavoittaja. Hän voitti kolme kultamitalia vuoden 1912 olympialaisissa Tukholmassa. Kolehmainen oli mestari 5000 metrillä ja 10 000 metrillä. Lisäksi hän voitti kultamitalin maratonilla ensimmäisissä ensimmäisen maailmansodan jälkeisissä olympialaisissa Antwerpenissä.
Hannes Kolehmainen oli taitava pitkien matkojen juoksija mutta hän oli sen lisäksi myös taitava painija.
Nämä kolme urheilijaa ovat jättäneet pysyvän jäljen Suomen urheiluhistoriaan ja ovat esimerkkejä päättäväisyydestä, lahjakkuudesta ja sitkeydestä.
Tämän vuoden Olympialaisiin Pariisiin 33. Olympialaisten kesäkisoihin Suomi lähettää 57 urheilija 14 eri lajeissa. Nähtäväksi jää, millainen Suomen menestys on tällä kertaa. Voimme jo aika varmasti sanoa, että samanlaisiin tuloksiin kuin sata vuotta sitten emme yllä!
