Ystävänpäivän eriskummallinen historia

Helmikuun 14. päivä vietettävän ystävänpäivän historia ei ole Suomessa pitkä. Suomeen se rantautui vasta 1980-luvulla. Nyt se on yksi suosituimmista juhlapäivistä ja ystävänpäivänä sydämet täyttävät maan.

Poiketen muista maista Suomessa ystävänpäivä ei ole vain rakastavaisten juhla vaan silloin muistetaan myös ystäviä. Syynä saattaa olla se, että suomalaisille avoimet rakkaudentunnukset eivät ole kovin luontaista toimintaa.

Kalentereissa ystävänpäivä on ollut virallisesti vuodesta 1996, mutta se merkittiin erehdyksessä kalenteriin ilman virallista päätöstä jo vuosina 1990 ja 1991.Se on muodostunut toiseksi suosituimmaksi korttipäiväksi joulun jälkeen.

Ystävänpäivä on nykyään kaupallinen ja globaali juhlapäivä, mutta alkunsa se sai antiikin Roomasta. Lupercalia-juhlaa vietettiin 15. helmikuuta. Juhlalla kunnioitettiin Junoa, roomalaista naisten ja avioliiton jumalatarta, sekä Pania, luonnon jumalaa.

Juno, antiikinaikainen fresko Pompeijissa. Kuvalähde: Napoli, Museo Archeologico Nazionale

Silloin nuoret miehet kokoontuivat Palatinus-kukkulalla olevaan luolaan ja uhrasivat vuohia ja koiran. Juhlan jälkeen nuoret miehet kulkivat ympäriinsä vuohennahkoihin pukeutuneina ja läiskivät vastaantulijoita vuohennahkaisilla remmeillä. Sen uskottiin lisäävän hedelmällisyyttä. Outoa, mutta totta.

Ystävänpäivä nimettiin marttyyrin mukaan

Rooman valtakunnan siirryttyä kristinuskoon, kristityt yrittivät päästä eroon vulgaarina pitämästään juhlasta 400-luvun lopussa. Siihen kuuluneita perinnäistapoja siirtyi kuitenkin edellisenä päivänä vietettyyn kristittyjen omaan pyhän Valentinuksen päivään.

Kristityillä juhla on ollut kahden Valentinus-nimisen kristityn pyhimyksen päivä, mutta ei tiedetä tarkkaan kumpaa Valentinusta on tarkoitettu. Toinen näistä henkilöistä oli roomalainen pappi ja toinen Ternin piispa.

Useimmat Valentinus-legendat kertovat 200-luvulla eläneestä piispa Valentinuksesta, joka koki marttyyrikuoleman helmikuun 14. päivänä vuonna 269.

Pyhä Valentinus polvistuneena, David Teniers III:n maalaus 1600-luvulta.

Yhden tarinan mukaan Valentinuksesta tuli rakastavaisten nimikkopyhimys siksi, että hän neuvoi Rooman nuorukaisia kieltäytymään sotapalveluksesta ja kehotti heitä pysyttelemään mieluummin rakkaittensa luona kuin lähtemään sotaan.

Niinpä nuoret miehet, jotka halusivat naimisiin, mutta eivät halunneet menettää mainettaan urheina sotureina, vihityttivät itsensä salaa avioliittoon. Piispa Valentinus suostui vihkijäksi, mistä syystä keisari tuomitsi hänet kuolemaan.

Joka tapauksessa Pyhää Valentinusta on pidetty rakastavaisten ja kihlautuneiden suojelijana. Päivä omistettiin Valentinukselle vuonna 350, ja nykyäänkin se on myös Valentinin nimipäivä.

Romantiikka astuu kuvaan keskiajalla

Romanttiseen rakkauteen liittyvillä tavoilla ja uskomuksilla on pitkä historia etenkin Englannissa ja Ranskassa, jossa vietettiin 1300-luvulla ystävänpäivän juhlia ja rusettiluistelun kaltaisia lemmenarpajaisia alun perin hoveissa, mutta sitten myös kansan keskuudessa.

Lopulta Englannissa kuningas Henrik VIII julisti helmikuun 14. päivän kuninkaan kirjeellä viralliseksi juhlapäiväksi jo vuonna 1537. Sopii lukuisia surullisenkuuluisia avioliittoja solmineelle kuninkaalle.

Englantilainen viktoriaanisen ajan ystävänpäiväkortti,

Lemmenarpajaiset muistuttivat hiukan rusettiluisteluja, mutta ne vihjasivat selkeämmin rakkauteen, kuin meidän nykyiset rusettiluistelumme. Tytöt ja pojat nostivat vuoron perään arpoja ja etsivät saman numeron omistajan parikseen.

Onneksi valinnanvaraa sentään oli. Jos numero sattui kuitenkin olemaan ”väärä” eikä löydetty kumppani miellyttänyt, sai nostaa uusia arpoja niin pitkään, että kohtasi kaipaamansa rakkaan. Näin muodostuneita pareja kutsuttiin seuraavaan Valentinuksen päivään asti kihlapareiksi.

Alla oleva kuva luistelijoista on väritetty MyHeritagen In Colorilla – kokeile sinäkin!

Kuvalähde: Public domain Wikimedia

Ystävänpäivänä amerikkalaiset muistavat myös salarakkaitaan

Kaupalliseksi juhlaksi ystävänpäivä aloitti tiensä mistäpä muualtakaan kuin Yhdysvalloista. Siirtolaisten mukana 1800-luvun alussa Valentinuksen perinne siirtyi Atlantin yli Yhdysvaltoihin.

Siitä kasvoi nopeasti suuri kansanjuhla kortteineen ja lahjoineen. Samaan aikaan päivän vietto oli jo unohtunut monissa Euroopan maissa.

Yhdysvalloissa on muun muassa tytöillä sellaisia uskomuksia, että ensimmäinen mies, joka kävelee heitä vastaan ystävänpäivänä, on Valentine, eli se heidän oikeansa. Lisäksi uskotaan, että ystävänpäivänä omenan halkaiseminen ja siementen lukumäärän laskeminen todistaa sen, kuinka monta lasta kyseinen tyttö saa. Yhdysvalloissa rusettiluistelu kuuluu ystävänpäivän perinteisiin.

Amerikkalaiset eivät ystävänpäivänä muista vain ystäviään, vaan myös rakkaitaan ja salarakkaitaan. Amerikassa lähetetään ystävänpäivänä myös nimettömiä rakkausviestejä ihastuksen kohteille.

Katso myös ystävänpäivän tarjous MyHeritagelta!

Artikkelikuva  Central Park, talvi: Charles Parsonsin (1821-1910) tekemä litografia vuodelta 1862, joka kuvaa luistelua 1800-luvulla.

Lähteet: Wikipedia, tunturisusi.com