Vuoden 1686 kirkkolaki on kiitoksen aihe kaikille sukututkijoille!

Vuoden 1686 kirkkolaki on kiitoksen aihe kaikille sukututkijoille!

Vuonna 1686 säädettiin Ruotsin valtakuntaan uusi kirkkolaki. Ennestään oli olemassa mm. vuoden 1571 kirkkojärjestys, mutta nyt saatiin moniin asioihin enemmän selkeyttä. Erityisesti me sukututkijat saamme olla vuonna 1687 julkaistusta laista iloisia. Kaikista tärkeimpiä sukututkijan kannalta ovat kyseisen lain 24 luvun kahdeksannen pykälän kohdat 9–12:

Kirkkolain suomennoksen nimiö vuodelta 1686. Public domain

Kirkkolain suomennoksen nimiö vuodelta 1686. Public domain

Kirkkolain 24 luvun kahdeksannen pykälän kohdat 9–12

  1. Caicki Morsianwäki, heidän ja Wanhimmittens Nimen canssa, niin myös tiedon, custa he owat tullet ja mitä Todistusta heillä on ollut.
  2. Caickein, niin Awio- cuin Äpärä Lasten ynnä heidän Wanhimbains ja Cummain nimet, Syndymä ja Casten Päiwä, niin myös paicka, josa he syndynet owat.
  3. Cuoluitten Nimet, jotca Kirckoon eli Kirckoaitaan haudatut owat, lyhykäisen ilmoituxen canssa heidän Hautasioistans, Säädyistäns, Tiloistans, Elämäkerrastans ja Ijästäns.
  4. Nijden nimet, jotca ajan toisen jälken sijrtäwät sisäl Seurakundaan eli sijtä ulos, tiedon canssa, custa he tullet owat, cuinga he itzens käyttänet, ja cuhunga he menewät. Rippikirja toimitetans erinäns, josa Pitäjän Wäki kirjoitettu on Kylä- ja Taloi lugun jälken, jaettu cukin erinomaisen Pladin päälle, johon kirjoitetan, kuinga cukin joca lukea taita, on Catechismuxen opis harjoitetux tullut ja se pitä Papilda lucuin Nimen alla selkiäxi laitettaman.

Pyhäinpäivä on kristillinen pyhimysten, marttyyrien ja vainajien muistopäivä

Marraskuun ensimmäisenä lauantaina vietettävän Pyhäinmiesten päivän eli nykyisen Pyhäinpäivän kunniaksi poimimme yllä olevasta kirkkolaista kohdan yksitoista:

Cuoluitten Nimet, jotca Kirckoon eli Kirckoaitaan haudatut owat, lyhykäisen ilmoituxen canssa heidän Hautasioistans, Säädyistäns, Tiloistans, Elämäkerrastans ja Ijästäns.

Mainittakoon kuitenkin, että Pyhäinpäivässä yhdistyy kaksi katolisen ajan juhlaa. Marraskuun ensimmäisenä päivänä vietetty kaikkien pyhien päivä ja marraskuun toisena ollut kaikkien uskovien vainajien muistopäivä. Vähitellen tästä syksyn päivästä on tullut meille vainajien muistopäivä. Viime sotien jälkeen yleistyi tapa käydä läheisten haudalla viemässä kukkia tai kynttilöitä heidän muistolleen.

Pyhäinpäivä Helsingin pitäjän kirkon hautausmaalla. Antti Yrjönen 2017 / Vantaan kaupunginmuseo. Kuvan värit on entisäity In Colorilla

Pyhäinpäivä Helsingin pitäjän kirkon hautausmaalla. Antti Yrjönen 2017 / Vantaan kaupunginmuseo. Kuvan värit on entisäity In Colorilla

Kirkkolain mukaan myös jokaisen sääty, ikä ja elämäntarina olisi pitänyt tallentaa.

Vuoden 1686 kirkkolaista saamme tässä yhteydessä olla tyytyväisiä siinä mielessä, että kaikki haudatut piti kirjata ylös.

Otsikossa mainitut asiat olisivatkin olleet mitä mainioin tieto meille sukututkijajälkipolville, mutta vain ani harvoin näitä tietoja oikeasti löytää haudattujen luetteloista. Yksi erinomainen seurakunta on kuitenkin olemassa 1600-luvun lopulta. Piskuinen, luostarin ympärille perustettu Naantalin kaupunki tarjoaa meille välähdyksen kirkkolain syvimmästä olemuksesta mm. tällä Petteri Johanssonia koskevalla kirjauksella.

Petteri Johanssonin syntymä, elämä ja kuolema pähkinänkuoressa

 Kuvalähde: Naantalin seurakunnan arkisto:

Kuvalähde: Naantalin seurakunnan arkisto:

Saamme yllä olevasta dokumentista tietää hänen syntyneen Rymättylässä 9.2.1642. Jo 11 vuoden iässä hän tuli palvelukseen Inkisiin, opiskeli sepäksi ja oli palveluksessa 20 vuotta. Avioitui Liisa Yrjöntyttären kanssa 1669 ja pääsi Naantalin porvariksi 1672. Sellaisena hän sitten eli 24 vuoden ajan kuolemaansa saakka. Petteri haudattiin Haijaisten penkin alle.

Naantalin haudattujen luetteloista 1690-luvulta löydät muitakin esimerkkejä, mutta seuraavan vuosisadan alussa ne katoavat kokonaan.

Entäpä sinä?

Oletko sinä löytänyt vastaavia elämäkertoja jonkun muun seurakunnan haudattujen luetteloista? Tai oletko huomannut muita mielenkiintoisia merkintöjä ”säädyn, iän tai tilojensa” suhteen? Kerrohan meille kommenteissa ja muista myös tilaisuuden tullen kirjata nämä lähdetietojen kera omaan sukupuuhusi.

Lue myös muita historiallisten tietojen kokoelmiin liittyviä artikkeleita täältä.

Artikkelikuva: Hautamuistomerkki Kuvalähde: Sven Raita / Satakunnan museo. Väritetty In Colorilla