Suomalainen juusto mainitaan dokumenteissa ensimmäisen kerran jo 1500-luvulla
”Maukkaimmat juustot olivat suomalaisilla. Ne oli tehty vuohenmaidosta ja usein niitä savustettiin, jotta saatiin makua lisää ja ne säilyivät paremmin.” Näin kertoi Olaus Magnus ensimmäisenä maamme juustonvalmistuksesta jo 1500-luvulla!
Juustoja valmistettiin keväästä syksyyn ja osa veroistakin kirkolle ja valtiolle maksettiin juustokymmenyksinä.
Keskiaikaista juuston valmistusta
Olaus Magnus Gothus, joka syntyi lokakuussa 1490 Itä-Götanmaalla ja kuoli 1. elokuuta 1557 Roomassa, oli ruotsalainen historioitsija, kirjailija ja kartografi sekä Strängnäsin tuomiorovasti. Hänet tunnetaan parhaiten ensimmäisen Pohjoismaita kuvaavan kartan, Carta marinan, tekijänä ja Pohjoisten kansojen historian kirjoittajana. Historiateoksessaan, joka perustui suurelta osin kuulopuheisiin, hän kuvaili maatamme sangen mielenkiintoisella tavalla. Hän antoi samalla tietoja monilta elämän osa-alueilta ja yksi niistä oli ruoan valmistaminen mm. juustot.
Vuonna 1915 Suomen Juustonvalmistajayhdistyksen vuosijulkaisussa kerrottiin seuraavasti:
”Vielä nytkin Itä-Suomessa —monin paikoin Savossa ja suurimmassa osassa Karjalaa —niin yleinen hapanjuustovalmiste —kokkeli, kotkeli, jamakka, piimä, uunimaito, rahkamaito on nähtävästi yksi muinaissuomalaisten vanhoista ja ehkäpä alkuperäisimmistäkin ruokalajeista eikä vielä tänäkään päivänä ole menettänyt merkitystään rahvaanravintona”. Edellä mainittuja juustoja pidettiin ns. rahvaan juustoina, sillä meijerijuustojen valmistus alkoi maassamme vasta 1850-luvulla.
Juuston teollinen valmistus alkoi vuonna 1856
Tuolloin sveitsiläinen juustomestari Rudolph Klossner tuli Suomeen erään suomenruotsalaisen sotilaan, kapteeni Alexander von Daehnin kutsumana. Von Daehn oli mieltynyt Sveitsissä käydessään emmentaljuustoon, jota sitten valmistettiin ensimmäinen erä petäjän oksaan ripustetussa kattilassa Sippolan kartanolla nykyisessä Kouvolassa. Herra Klostner ei nimittäin millään jaksanut odottaa kartanojuustolan valmistumista. Sippolan kartanon omisti tuohon aikaan nimenomaan em. kapteeni von Daehm, joka lopulta sai maanviljelysneuvoksen arvonimen.
Juustopata Sippolan kartanolla muistuttamassa teollisesti valmistetun juuston syntysijoista. Museoviraston kokoelmat, väritetty In Colorilla
Rudolf Klossner oli syntynyt 1824 Sveitsin Diemtigenissä ja hän kuoli Raudun Raasulissa vuonna 1915. Elämänsä aikana hän ehti olla kaksi kertaa naimisissa. Ensimmäinen puoliso oli ollut sveitsiläinen Rosina Kröpfli. Leskeksi jäätyään nai Klossner Haminassa syntyneen Anna Sofia Antintyttären. Rudolf Klossnerin kaikki lapset syntyivät ensimmäisestä aviosta ja heidän jälkeläisiään asuu maassamme vielä runsaasti.
Emmental (saks. Emmentaler) on alun perin Sveitsin Emmejoen laakson alueelta peräisin oleva kova tai puolikova, isoreikäinen, kypsytetty juusto. Juusto mainitaan nimeltä ensimmäisen kerran vuonna 1542 ja sen valmistaminen aloitettiin aikanaan etenkin myyntiä varten. Emmejoen juustot Bernin kantonista mainitaan kirjallisissa lähteissä jo 1200-luvulla.
Kotimainen juustonvalmistus lähti kunnolla käyntiin vasta ensimmäisen maailmansodan jälkeen
Sippolassa Klossner johti juustolaa vuoteen 1874, jolloin hänet kutsuttiin maamme ensimmäiseksi valtion meijerikonsulentiksi. Suuremmissa määrin kotimainen juustonvalmistus lähti käyntiin vasta ensimmäisen maailmansodan jälkeen osuusmeijereissä eri puolilla maatamme. Emmentaljuusto muodosti alkuun pääosan tuotannosta. Koko Suomessa valmistettiin esimerkiksi vuonna 1905 noin 100 000 kiloa juustoa, mistä tuli juustoa 36 g per henkilö. Vertailun vuoksi todettakaan, että vuonna 2021 me suomalaiset söimme juustoa henkilöä kohti keskimäärin 25,5 kg!
Kartanojuustoloita eteläisessä Suomessa
Sippolan kartano v. 1916. Museovirasto
Sippolan kartanon lisäksi varhaisia juustoloita oli Uudellamaalla Perheniemessä, Moisiolla, Kinttulassa, Sjökullassa ja Peippolassa. Hämeen puolella ensimmäisiä olivat Jokioisten kartanomeijeri ja Mustialan meijeri Tammelassa. Satakunnassa Anolan, Kokemäen ja Vuojoen kartanoiden yhteyteen rakennettiin juustomeijereitä. Kaikki ensimmäiset juustolat olivat siis kartanomeijereiden yhteydessä, kunnes erityisesti Uudellemaalle perustettiin osakeyhtiöpohjaisia laitoksia. Ennen viime sotia oli Suomen suurin emmentaljuustoa valmistava osuusmeijeri Elimäellä ollut Kymenlaakson osuusmeijerin sivumeijeri Koskisto. Suurin yksityismeijeri sijaitsi taasen Länsi-Uudenmaan Tenholassa. Tässä vaiheessa emmentalin rinnalle oli tullut jo monia muita juustoja, niistä merkittävimpänä edam.
Sotien aikaan juustoakin säännösteltiin
Lähes kaikkia elintarvikkeiden hintoja säännösteltiin ankarasti viime sotien aikaan. Juusto kuului muiden maitotuotteiden ohella sääntelyn piiriin. Esimerkiksi Maarian (nyk. Turkua) Kansanhuoltolautakunta julkaisi ylimmän vähittäismyyntihinnan määrittelevän hinnaston, joka tuli voimaan 5.9.1941. Kahvin ja sokerin säännöstely oli aloitettu jo syksyllä 1939. Niiden jälkeen säännöstelyn kohteiksi joutuivat leipä, viljatuotteet, maito, juusto, liha ja voi. Pahin tilanne oli talvella 1942, jolloin jopa peruna ja juurekset joutuivat säännösteltäviksi. Säännöstely loppui kokonaan vasta vuonna 1953.
Juusto näkyy myös taiteessa
Mm. taiteilija Ville Vallgren muotoili oheisen patsaan 1890-luvulla. Tämä Ateneumin taidemuseon kokoelmiin kuuluva teos on nimeltään ”Bretagnelainen tyttö juusto kainalossa”.
Juusto suomalaisessa nimistössä
Sana ”Juusto” nimistössä tuntuu äkikseltään aika harvinaiselta, mutta MyHeritage-tiimi löysi Suomesta yhden paikkakunnan, jonka nimessä esiintyy sana ”juusto”.
Juustovaara kartalla
Juustovaara löytyy myös sukunimenä ja on Suomessa aika harvinainen. MyHeritagen historiallisten tietojen kokoelmasta löytyi kuitenkin useita Juustovaara-nimisiä mm. tämä Stina Kaisa, joka on syntynyt Kemijärvellä 11.11.1833 Tee sinäkin hakuja MyHeritagen suomalaisista kokoelmista:
Tutustu myös muihin hisoriallisiin artikkeleihin MyHeritagen blogissa.
Artikkelikuva on Viipurista 1890-luvulla Aleneffin talosta, jossa myytiin maitoa, voita, juustoa ja munia.
