Kuka oli mies Yhdysvaltain suursinetin taustalla?

Kuka oli mies Yhdysvaltain suursinetin taustalla?

Suursinetti – Se on yhden dollarin setelissä ja jokaisen Yhdysvaltain passin kannessa. Se on Yhdysvaltain suurlähetystöjen ja konsulaattien sisäänkäyntien yläpuolella olevissa laatoissa kaikkialla maailmassa ja tärkeimmissä virallisissa asiakirjoissa, kuten presidentin julistuksissa, valtakirjoissa, sopimuksissa ja kirjeenvaihdossa ulkomaisten valtioiden päämiesten kanssa. Se esiintyy jopa Yhdysvaltain armeijan univormunapeissa.

Yhdysvaltain suursinetti on kaikkialla Yhdysvaltain dollarista virallisiin asiakirjoihin

Yhdysvaltain suursinetti on kaikkialla Yhdysvaltain dollarista virallisiin asiakirjoihin

Yhdysvaltain suursinetti on kaikkialla Yhdysvaltain dollarista virallisiin asiakirjoihin, mutta vain harvat ovat kuulleet Charles Thomsonista, miehestä, joka on kansallisen tunnuksen takana – suursinetin, joka otettiin virallisesti käyttöön 240 vuotta sitten, kesäkuussa 1782. Edes hänen omalla jälkeläisellään ei ollut siitä aavistusta.

MyHeritage auttoi selvittämään suursinetin taustalla olevan henkilön sukua

Tämän vuosipäivän ja Yhdysvaltain itsenäisyyspäivän kunniaksi MyHeritagen sukututkimustiimi selvitti Charles Thomsonin sukuhistoriaa, joka ulottuu Irlantiin 1700-luvun alkuun, ja löysi elossa olevan jälkeläisen: Michael Holmesin, New Jerseystä. Michael ei ollut itse tähän mennessä kuullutkaan Thomsonista, ja hän oli hämmästynyt löytäessään tuntemattoman aarteen sukunsa historiasta – ”jonka osana oleminen on minulle kunnia”, hän sanoo. Michael Holmes oli niin vaikuttunut äskettäin löydetyn sukulaisensa saavutuksista, että hän päätti omistaa Thomsonille olohuoneessa oman nurkkauksen, jossa on valokuvia, kirjoja ja tärkeitä asiakirjoja hänen esi-isästään.

”Viime vuosina tehdyn sukututkimuksen ansiosta sain tietää, että olen Charles Thomsonin jälkeläinen, ja rehellisesti sanottuna sain silloin myös tietää, kuka Thomson oli ja miten tärkeä rooli hänellä oli kansakuntamme alkuaikoina”, Michael myöntää.

Michael Holmes lukee Charles Thomsonista

Michael Holmes lukee Charles Thomsonista

Yhdysvaltain kansallisen vaakunan – suursinetin synty

Heinäkuun 4. päivänä 1776, juuri sen jälkeen kun Yhdysvaltain itsenäisyysjulistus oli annettu, päätti siirtokuntien kongressi seuraavasta vaiheesta: Yhdysvaltojen kansallisen sinetin luomisesta.

Tämän tärkeän tehtävän toteuttamiseen valittiin kansakunnan johtohenkilöitä, kuten perustajat Thomas Jefferson, Benjamin Franklin ja John Adams. Kuusi vuotta ja kolme komiteaa myöhemmin olivat tulokset kuitenkin olemattomia ja tämä kansallinen vastuu annettiin Charles Thomsonille, Siirtokuntien kongressin ensimmäiselle ja ainoalle sihteerille (vuodet 1774-1789).

Thomsonilta kului vain viikko lopullisen sinetin suunnitteluun (yhteistyössä muotoilija William Bartonin kanssa), ja kongressi hyväksyi sen kesäkuussa 1782 – tasan 240 vuotta sitten.

Thomson, joka oli tuolloin 53-vuotias, kokosi yhteen omasta mielestään parhaat elementit aiempien komiteoiden kongressille jo esittämistä malleista. Vaikka hän teki useita luonnoksia, hän ei liittänyt niitä tai muitakaan kuvia lopulliseen raporttiinsa. vaan toimitti ainoastaan kirjallisen kuvauksen sinetistä ja käytti teknistä kieltä selittäessään tarkasti suunnitelmaansa.

Yksi Thomsonin tärkeimmistä ideoista oli kaljuuntuneen kotkan sijoittaminen sinetin keskipisteeksi, mikä teki kotkasta yhden merkittävimmistä amerikkalaisista symboleista tähän päivään asti.

Charles Thomsonin luonnos Yhdysvaltain suursinettiä varten, 1782; Yhdysvaltain kansallisarkisto.

Charles Thomsonin luonnos Yhdysvaltain suursinettiä varten, 1782; Yhdysvaltain kansallisarkisto.

Charles Thomson oli monessa mukana

Suursinetin suunnittelu oli vain yksi Thomsonin, Yhdysvaltojen perustamisvuosina suorittamista tehtävistä. Hän oli itsenäisyysjulistuksen ensimmäisen julkaistun version allekirjoittajien joukossa. Siirtokuntien kongressin päiväkirjojen käsikirjoitukset ovat hänen käsialaansa, ja hänen viimeinen virallinen toimensa kongressin sihteerinä oli ilmoittaa George Washingtonille tämän valinnasta presidentiksi. Thomson esiintyy myös kuuluisassa, kahden dollarin setelissä olevassa maalauksessa itsenäisyysjulistuksesta.

Kukaan suvussa ei ollut ilmeisesti koskaan kuullutkaan Thomsonista

Michael kertoo: ”Ex-vaimoni löysi isoisäni kirjeitä 1900-luvun alkupuolelta, ja ne kiehtoivat häntä”. ”Hän jatkoi sukuni tutkimista ja juuri hän törmäsi tähän merkittävään löytöön.”

”Koulussa ei koskaan kerrottu Thomsonista, enkä ollut kuullut hänestä mitään ennen tätä sukututkimuslöytöä”, Michael sanoo. ”Se on todella väärin, sillä hän oli tärkeä henkilö ja erikoinen ihminen. En muista isäni koskaan maininneen Thomsonia. Hän ei luultavasti myöskään tiennyt kaikkea tätä – kukaan perheessäni ei koskaan tiennyt asiasta. Kun aloin lukea ja tutkia lisää, olin yllättynyt siitä, että häntä ei oltu koskaan mainittu?”

”Mitä enemmän löysin tietoa Thomsonista, sitä vaikuttuneempi olin”, Michael sanoo. ”Ostin Thomsonista ja hänen saavutuksistaan kertovia kirjoja sekä julisteen ensimmäisen itsenäisyysjulistuksen ensimmäisestä painoksesta, jonka kehystin ja ripustin olohuoneeni seinälle Thomsonin kehystettyjen postikorttien viereen. Olen vieraillut useita kertoja Philadelphiassa sijaitsevassa Harriton Housessa, jossa Thomson kuoli vuonna 1824. Oli hienoa kuulla, että hän oli rehellinen mies, lahjakas, erittäin tarkka kirjanpidossa ja aina totuudenmukainen siitä, mitä hallituksessa tapahtui. Minuun teki vaikutuksen myös se, että hän oli ensimmäinen, joka käänsi kreikankielisen Raamatun englanniksi. Suursinetin lopullinen suunnittelu oli tietenkin valtava panostus, josta toivoisin useampien ihmisten tietävän.”

Michael sanoo miettineensä Thomsonin panosta maansa hyväksi ja olevansa ylpeä siitä, että on hänen jälkeläisensä.

Charles Thomson nurkkaus Michaelin olohuoneessa

Charles Thomson nurkkaus Michaelin olohuoneessa