100-vuotias oppivelvollisuuslaki

Kommentit

Artikkelikuva: Korisevan koulun oppilaat ja opettajat yhteiskuvassa koulurakennuksen edustalla vuonna 1925. Kuva: Pielisen museo. Kuvan laatua on parannettu ja se on väritetty MyHeritagen kuvatyökaluilla. Kokeile MyHeritagen kuvatyökaluja ilmaiseksi.

Yleinen oppivelvollisuuslaki Suomessa tuli voimaan 15.4.1921. Sen toteutumista ajoivat erityisesti Edistyspuolue ja Sosiaalidemokraattinen puolue, joiden kaikki kansanedustajat olivat oppivelvollisuuslain kannalla. Merkittävä osa muiden puolueiden kansanedustajista oli oppivelvollisuuslakia vastaan.

Lakia vastustettiin, koska sen pelättiin tulevan veronmaksajille liian kalliiksi ja tuottavan huonoja työntekijöitä. Viimeisissä syrjäisissä Lapin kylissä laki tuli käytäntöön vasta 1950-luvulla.

Oppivelvollisuuslain sanottiin merkitsevän suurta sivistyksellistä ja yhteiskunnallista edistysaskelta. Oppivelvollisuus alkoi 7- ja päättyi 13-vuotiaana.

Oppivelvollisuudesta vapautettiin toistaiseksi mm.

Lähimmästä kansakoulusta viittä kilometriä kauempana asuvat lapset niissä kunnissä, joiden keskimääräinen asukasluku neliökilometriä kohden nouse kolmeen

Tylsämieliset lapset, joista säädetään erikseen

Ruumiinvian tai heikon terveyden vuoksi (yleensä lääkärintodistuksella)

Alla kuva oppivelvollisuuslain ensimmäisestä sivusta. Voit lukea koko lain täältä.

Lain mukaan tuli jokaisessa kunnassa olla riittävä määrä kansakouluja, jotta jokaisella oppivelvollisella olisi kouluun matkaa korkeintaan 5 kilometriä. Kansakoulu saattoi lain mukaan toimia täydellisenä, jakautuen ala- ja yläkouluun tai supistettuna. Kaksi alinta luokka-astetta muodosti alakoulun ja 4 ylempää yläkoulun.

Oppivelvollisuuden laiminlyönnistä määrättiin kovat seuraamukset:

Alla oleva kuva: Ulkona otettu luokkakuva 1920-luvulla, Pielisen museo. Kuvan laatua on parannettu ja se on väritetty MyHeritagen kuvatyökaluilla. Kokeile MyHeritagen kuvatyökaluja ilmaiseksi.

Maksimi luokkakoot siihen aikaan olivat aika suuret:

Alla kuva vuodelta 1939, Thérése Bonney, Museovirasto. Kuvan laatua on parannettu ja se on väritetty MyHeritagen kuvatyökaluilla. Kokeile MyHeritagen kuvatyökaluja ilmaiseksi.

Äitini s. 1925 muisteli aikaa, jolloin hänen kotitalossaan, Markkulassa pidettiin koulua:

Minulla oli veli Martti (s. 1919) ja sisko Aila. Martin kouluun menon aika lähestyi, eikä koulua ollut. Lähin koulu olisi ollut Porokylässä. Talvella koulumatka olisi ollut Nurmesjärven yli jäätä myöten, mutta kelirikkokautena olisi ollut kierrettävä huonoa kärritietä järven ympäri ja läpi Nurmeksen kauppalan. Niinpä äiti ja isä tarjosivat taloamme kouluksi jos maalaiskunta tekisi remontin.
Ja niin tapahtui; se olikin melkoinen mullistus, mutta tarpeellinen, sillä Puirookankaalla ympäristöineen sekä naapurissa Tiirikkalaan päin oli koululaisia tulossa monta kymmentä.
Tällä tapahtumalla oli elämälleni melkoinen merkitys myöhemmin.

Opettajaksi tuli joensuulainen Ina Halonen suoraan seminaarista. Hän kotiutui niin, että oli koko opettajauransa ajan puiroolaisten opettajana; toki uusikin koulu saatiin muutamien vuosien kuluttua. Se muuttui 2-opettajaiseksi, mutta kotonani Markkulassa se toimi supistettuna, niin että opettaja opetti kaikkia luokka-asteita; yksi luokka luki ääneen – toiset tekivät hiljaisia töitä, laskentoa ja kirjoitusta.Piirustustunnit olivat yhteiset eri aihein, samoin laulutunnit. Poikien käsitöitä opetti isä- Eemeli, hän oli käynyt Niittylahden kansanopiston ja tentti taitonsa opettaa koulujen tarkastajalle. Markkulan pirtissä oli 2 höyläpenkkiä seinälle ”lukittuna” ja sieltä ne laskettiin alas kerran viikossa. Tuli siinä hyviä sytykkeitä.

Silloin minäkin touhusin toisten mukana – muuten istuin luokassa takimmaisessa pulpetissa, jonka penkillä pidin välillä ”ettoneet”. Niinpä opin 6-vuotiaana lukemaan ja laskemaan ihan kuin vahingossa ja juuri se ”vahinko” oli tarpeen myöhemmin. Lähde: Inkeri Rotkon muistelmat

Alla kuvakaappaus Puirookankaan koulun osuudesta Mauno Martikaisen kirjoittamasta kirjasta ”Hiljentyneet koulut”. Julkaisija Nurmes-seura 2002 ISBN 9529144342 sid.

Oppivelvollisuuslain vahvisti presidentti K.J.Ståhlberg

Jätä kommentti

Sähköposti pidetään yksityisenä eikä tule näkyviin