Kirkonkirjat osa 1 – miten kirkonkirjoja luetaan?
Maamme vanhimmat säilyneet kirkonkirjat ovat 1660-luvulta. Kattavammin kirkonkirjoja on olemassa vasta 1700-luvun alkupuolelta, mutta miten kirkonkirjoja luetaan?
Mitä kirkonkirjat ovat?
Kirkonkirjat eli kirkolliset väestörekisteriasiakirjat ovat sukututkimuksen tärkein yksittäinen lähdesarja. Kirkonkirjoilla tarkoitetaan evankelis-luterilaisten seurakuntien arkistoihin kuuluvia rippikirjoja ja historiakirjoja eli luetteloita syntyneistä, vihityistä ja kuolleista. Näiden asiakirjojen lisäksi seurakuntien asiakirjoihin lukeutuu yleensä myös luetteloita muuttaneista, ripillä käymättömien henkilöiden tiedot sisältäviä lastenkirjoja sekä tiliasiakirjoja ja muita luetteloita.
Monien seurakuntien arkistot alkavat 1600-luvun loppupuolelta, mutta esimerkiksi yhtenäiset kirkonkirjasarjat ovat tavallisempia vasta 1700-luvulta lähtien. 1800-luvun puolivälin tienoilta lähtien arkistot ovat varsin kattavia ja monipuolisia. Kirkonarkistojen asiakirjat on 1800-luvun loppupuolelle saakka kirjoitettu pääosin ruotsiksi ja tämän jälkeen suomenkielisillä paikkakunnilla suomeksi, joten sukututkimus vaatii jonkin verran ruotsin kielen taitoa.
Kirkonkirjojen avulla pappi pystyi keräämään tietoja seurakuntalaisten osallistumisesta kirkon tapahtumiin ja seuramaan heidän taitojaan kristinopissa. 1700-luvun kuluessa rippikirjoihin ilmestyivät syntymä- ja kuolinajat sekä esimerkiksi ammatit. Muuttomerkintöjä papit tekivät joskus hyvin niukkasanaisesti, mikä haittaa erityisesti palvelusväestön liikkeiden seuraamista.
MyHeritagessa on digitoituna valtava määrä suomalaisia lasten- ja rippikirjoja. Niistä voit tehdä myös suoraan hakuja selkokielellä, sillä kaikki on kirjoitettu puhtaaksi.
Tee nyt hakuja suomalaisista rippi- ja lastenkirjoista
Siirtyminen 1800-luvulle
1800-luvun kuluessa rippikirjoihin tulivat syntymäpaikkamerkinnät ja pitäjän sisäisten muuttojen tiedot. Lisäksi papin käytännöistä riippuen myös erilaiset rikosten ja rikkeiden sekä elämän laatua koskevien tietojen määrä lisääntyi. Tietojen määrä ja tarkkuus olivat seurakuntakohtaisia.
Rippikirjassa olivat seurakunnan kaikki jäsenet perhekunnittain. Joskus pidettiin myös erillistä lastenkirjaa. Siihen merkittiin rippikirjan tapaan ne (yleensä) alle 15-vuotiaat seurakunnan jäsenet, jotka eivät vielä olleet päässeet ripiltä. Ripille pääsyn jälkeen nuori siirrettiin rippikirjaan.
Rippikirjan rakenne
Rippikirjat tehtiin aluksi kuuden vuoden jaksoissa. Kun tuo kuusi vuotta tuli täyteen, otti kirkkoherra puhtaan niteen, johon tiedot kopioitiin edellisestä kirjasta. Rippikirjassa käytiin läpi koko seurakunta kylittäin, taloittain ja mökeittäin. Kyläjärjestys ei välttämättä ollut aakkosellinen, vaan noudatti esim. kinkerijärjestystä.
Eräissä seurakunnissa sotilaat, rakuunat, irtolaiset tai muut vastaavat yhtenäiset ryhmät saatettiin kirjata erikseen kirjan loppuun. Muonatorpparit, torpparit, rengit ja piiat löytyvät sen talon alta, jonka palveluksessa he olivat. Tästäkin oli poikkeuksia. Välillä torpparit ja palvelusväki kirjattiin omille sivuilleen. Aloittelevan tutkijan kannattaa olla tarkkana, jotta tulee huomioineeksi kaikki tietyn talon väkeen kuuluneet henkilöt.
Tietyn talon tai mökin etsiminen on sangen helppoa, jos jaksaa vain hieman perehtyä tutkimaansa seurakuntaan. Kannattaa esimerkiksi muistaa se, että kylien nimiä on kirjoitettu monissa eri muodoissa. Toisaalta taloja ja kyliäkin on yhdistetty toisiinsa, joten nimet ovat hävinneet käytöstä aikain saatossa. Joskus kyliä tai taloryhmiä on siirretty seurakunnasta toiseen.
Rippikirjojen merkinnät
Yllä olevassa kuvassa on aukeama varsinaissuomalaisen Kiskon pitäjän ensimmäisestä säilyneestä rippikirjasta vuosilta 1746-1753. Tällä sivulla mainitaan Leilän rusthollin silloinen isäntäpari Abraham Abrahamsson ja vaimonsa Anna Tötterman. Huomio kiinnittyy välittömästi sarakkeisiin ja niiden otsikoihin. Löydät selitykset näihin otsikoihin alla olevasta luettelosta.
- Obiit kuollut
- Natus syntynyt
- Ln sisäluku
- Tab oe huoneentaulu
- Quast pyhät kirjoitukset
- Orat ruokoukset /aamu- ja iltarukous
- Mens pöytärukoukset/ennen ja jälkeen aterian
- Coen D pyhä ehtoollinen/Lutherin selitys- Vähä Katekismuksen teksti
- Conf synnintunnustukset
- Abs rippi/ Lutherin selitys- Vähä Katekismuksen teksti
- Bapt kaste/ Lutherin selitys- Vähä Katekismuksen teksti
- Or D Herran rukous/ Lutherin selitys- Vähä Katekismuksen teksti
- Symb uskontunnustukset/athanasius – Lutherin selitys- Vähä Katekismuksen teksti
- DEC 10 käskyä/ Lutherin selitys- Vähä Katekismuksen teksti
Lukusilla pappi kyseli rippikoulun käyneiltä heidän kristinopin tietojaan tehden taitoja vastaavat merkinnät jokaisen kohdalle. Tosin tässäkin saattoi olla vaihtelua eri seurakunnissa pappismiesten huolellisuuden mukaan.
Alla olevassa Pietarsaaren rippikirjassa vuosilta 1828 – 1839, on kolmannella rivillä kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runeberg (s. 5.4.1804 Pietarsaaressa). Hänen yläpuolellaan ovat vanhemmat, merikapteeni Lorens Ulrik Runeberg ja Anna Maria Malm. Lorens Ulrik oli muuttanut Suomeen Ruotsista, ja Anna Maria Malm kuului pietarsaarelaiseen Malmin kauppiassukuun, jonka juuret niin ikään lienevät olleet Ruotsista. Tämän rippikirjan viimeinen sarake on nimeltään ”Afgått” eli lähtö, mikä saattoi tarkoittaa, siirtymistä seuraavan rippikirjan sivulle, muuttoa tai kuolemaa. Tämän rippikirjan ko. sarakkeeseen on merkitty vanhempien kuolinvuodet ja Johan Ludvigin muutto Helsinkiin. Johan Ludvigin alapuolelle on listattu hänen sisäruksensa,
Elämäntapahtumiin liittyvät merkinnät kirkonkirjoissa
Merkintöjä syntymäajoista ja -paikoista ei vanhemmista rippikirjoista löydy tai merkinnät ovat hyvin puutteellisia. Henkilöiden muuttomerkintöjä ja vastaavia löytyy satunnaisesti sinne tänne kirjoitettuna. Tutkijan on myös syytä olla tarkkana henkilöiden sukulaisuussuhteista. Perheen jäseniä ei välttämättä ole kirjattu peräkkäin, joten jokainen sivu on käytävä huolellisesti lävitse.
Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää päivämääriin ja vuosilukuihin. Syntymä- ja kuolinajat ovat voineet lähteä elämään omaan elämäänsä. Tarkista siis henkilöiden syntymäaika kastettujen luetteloista, kuolinaika haudatuista ja mahdollisesti rippikirjaan merkitty vihkiaika vihittyjen luetteloista.
Seuraa blogiamme, tähän kirjoitukseen on tulossa jatkoa.
