Lukkari oli alkujaan seurakunnan kellonsoittaja

Alun perin lukkari oli nimenomaan seurakunnan kellonsoittaja. Sana lukkari tulee ruotsin kielen sanasta klockare, joka viittaa kellojensoittoon. Lukkarin tehtävät olivat käytännön töiden lisäksi valistushenkisiä; pitihän lukkarin toimia myös seurakuntansa lapsien opettajana. Yksi kuuluisimmista lukkareista maassamme lienee Aleksis Kiven fiktiivinen hahmo, joka yrittää saada seitsemää veljestä oppimaan lukutaitoa. Monet lukkarin aikaisemmista tehtävistä kuuluvat nykyään suntiolle.

Nykyajan mittapuun mukaan hieman kovakouraista lukuopetusta 7-veljestä näytelmässä vuonna 1934. Kuvaaja Tyyne Savia / Museoviraston kokoelmat

Vuoden 1686 kirkkolaki määritteli lukkarin tehtäviä mm. seuraavasti

”Luckari pitä samalla muoto Kirckoherrald ja Seuracunnald walittaman; waan ei ilman Tacausmiehiä wastan otettaman. Hänen pitä oleman cunniallisen uscollisen ja wiriän. Kirjantaitawan ja taitaman weisata ja kirjoitta nijn että hän sijnä Seuracunnas Nuorta Cansa opetta taita.

Hänen pitä myös oleman Kircolle uscollisen ja Kirckoherral ja Seuracunnal cuuliaisen murhen pitämän soittamisest ja kläppämisest cullakin ajallans laitta Stundikelloja nijn myös ottaman wisun warin ja hywin tallella pitämän caickia mitä hänen halduns annettu ja uscottu on. Nijn pitä hänen myös Papille Jumalan Palweluxes Rippisialla ja cosca käsketän Pitäjän Asioilla nijn myös muusa Kircon palweluxes käsillä oleman; waan ei millän muoto Kirckoherra oman palweluxen cautta rasitettaman estettämän eli poispidettämän sijtä welwolisudest cuin hänen tule caikel wireydell ja uscollisudella Lasten opettamisen päällä pitä.

Kellonsoittaja Korpilahdella vuonna 1934. Kuvaaja Pietinen, museoviraston kokoelmat. Kuva on väritetty MyHeritagen In Colorilla

Hänen pitä myös edeswiemän Capitluniin Prowastin ja Kirckoherran Kirjoja Prowastin tygö cosca ne tulewat hänen kätens lähimmäisel Luckarille ja jos se wijwytetx tule wastaman sen wahingon edest cuin sijtä tapahtu”.

Lukkarin vastuualue oli laaja

Eräs paljon työllistänyt tehtävä oli lukkarinposti hoitaminen eli papiston kirjeiden ja tuomiokapitulin määräysten kuljettaminen pappilasta toiseen. Lukkari terminä muuntui ajan mittaan ja käytännössä sillä saatettiin tarkoittaa kanttoria vaikka nykyisin, etenkin epävirallisissa yhteyksissä saatetaan puhua kanttorista lukkarina.

Lukkarit toimivat myös opettajina kinkereillä

Kinkerit, lukukinkerit eli lukuset olivat rippikoulua edeltäneitä opetus- ja kuulustelutilaisuuksia Suomen maaseutualueilla. Kinkereillä opeteltiin muun muassa lukemaan ja luettiin katekismusta sekä Raamattua. Opettajana toimi usein pappi, kanttori tai lukkari. Yleisesti kinkereitä järjestettiin kansakoulujen yleistymiseen asti. Nykyään niitä järjestetään edelleen maaseudulla.

Reen kyydissä istuu pappi, mahdollisesti kirkkoherra G.A. Rossander, kinkerimatkallaan. Nurmeksen museo 1920-luku. Väritetty MyHeritagen In Colorilla

Lukkareista tuli kirkkomusiikin viranhaltijoita vuonna 1869

Heidän tehtävänään oli johtaa veisuuta jumalanpalveluksissa ja muissa toimituksissa, opettaa koraalilaulua rippikoululaisille, avustaa lasten lukemaan opettamisessa ja huolehtia joistakin kirkon vahtimestarin tehtävistä. Lukkarin virkaan voitiin yhdistää urkurin virka, jos kirkkoherra ja seurakunta asiasta niin sopivat.

Kuvassa urkuri 1930-luvulta – Satakunnan museo. Väritetty MyHeritagen In Colorilla

Unilukkari herätteli jumalanpalveluksen aikana nukahtaneita

Unilukkari (spögubbe) oli se kirkonpalvelija, joka pitkällä kepillään tuuppi jumalanpalveluksen aikana nukahtaneita talonpoikia hereille.  Ennen unilukkarit olivatkin tarpeen sillä virsiä veisattiin suurella hartaudella, ja papit käsittelivät sunnuntain tekstiä useamman tunnin ajan. Unilukkari oli tarpeen etenkin aikana, jolloin kirkossa käyminen oli jokaisen velvollisuus.

Kuvassa suomalaisen unilukkarin ”virkaveli” spögubbe muotinvalaja Gerhard Meijerin näkemyksen mukaan vuonna 1648. Tukholman raatihuone. Väritetty MyHeritagen In Colorilla.

Mutta tiesitkö, että lukkari saattoi toimia myös rokottajana?

Lukkareille kuului 1800-luvun alkupuoliskolla myös eräs hieman unohtunut tehtävä eli rokottajana toimiminen. Suomessa Turun piirilääkäri antoi ensimmäisen isorokkorokotuksen vuonna 1754, mutta rokotukset yleistyivät vasta 1800-luvun alkuvuosina. Aluksi niistä huolehti Suomen Talousseura, kunnes vuonna 1825 rokottaminen siirtyi lääkintöhallituksen toimialaan ja rokottajana toimi usein seurakunnan lukkari. Vuonna 1859 rokottaminen siirrettiin kätilöille, mutta näin lukkareiden toimikenttään kuului jonkin aikaa myös terveydenhoidollisia tehtäviä.

Kirkonkokous päätti lukkarin valinnasta

Kirkonkokouksissa päätettiin lukkarin valinnasta ja valintakriteerinä olivat tehtävästä kiinnostuneiden hakemukset. Niistä löydät tietoja kirkonarkistoista. Monet hakemuksista ovat melko veikeitä, sillä käytännössä kirkkoraadin jäsenet tunsivat hakijat usein ennestään. Aina näin ei ollut ja silti hakija saattoi tulla valituksi.

Sammatin pitäjään valittiin vuoden 1876 tienoilla kanttoriksi Kuopion maaseurakunnassa 1839 syntynyt Juho Heiskanen, joka kirjoitti hakemukseensa: ”Tuntee tuurit ja mollit ja on hyvä suutari.” Tällä perusteella Juho valittiin viiden ehdokkaan joukosta tehtävään ja samalla hän muutti Sammattiin. Paikkakuntalaiset kertovat Juhon äänen olleen ”huikjaa” (huikea). Tällä tarkoitettiin erityisen voimakasta lauluääntä, joka kuulemma täytti Sammatin puukirkon laidasta laitaan.

Lyijykynäpiirros Sammatin kirkosta samalta ajalta. Museoviraston kokoelmat

Palkkauksesta sekä muista työhön liittyvistä seikoista saattoi joskus syntyä kiistaa

Esimerkkimme on vuoden 1903 lokakuulta Vaasan seudulta. Tiedettiin kertoa erään lukkarin jättäneen konsistoriumille (tuomiokapitulille) seuraavanlaisen anomuksen; ”Minä olen naimisen kautta saanut lehmän, mutta seurakunta ei tahdo rakentaa sille asuinsijaa. Pyydän sen tähden nöyrimmästi, että korkeasti kunnioitettava konsistoriumi ottaisi minun lehmäni suosiolliseen huomioonsa.” Tämän anomuksen perusteella voisi päätellä tuomiokapitulin joutuneen selvittelemään hyvinkin erilaisia työsuhteiden ongelmia

Lukkariin liitettyjä sanontoja

”Valmis kuin lukkari sotaan” on vanha sanonta entisiltä ajoilta. Lukkarit olivat puolisäätyläisiä, joiden arvoa nosti se, että heidät oli vapautettu sotaväenotosta. Joidenkin keskuudessa tämä herätti kateutta, minkä vallassa aikanaan kehitettiin kyseinen laiskaa ihmistä pilkkaava sanonta.

”Tuntea lukkarinrakkautta”. Lukkarinrakkaudesta puhutaan, kun tarkoitetaan erityistä, usein liiallista kiintymystä johonkin asiaan.

• Ei oo kiirettä kirkkoon, pappi on vielä paitasillaan ja lukkari lusikka kourasa. (Oulu)
• Ei ouk akkalukkaria eikä ukkokupparia. (Kivennapa)
• Jo on aika joutavassa, kun on pappi soutamassa, lukkar peränpijossa. (Ilomantsi)

Nykypäivän lukkari voi olla:

• nuorten puheissa koulun lukujärjestys
• pesäpallopelin syöttäjä
• seurakuntien verkkosivujen julkaisujärjestelmä

Tutustu muihinkin maamme historiaan liittyviin artikkeleihin MyHeritagen blogissa

Artikkelikuva: Yrjö Yli-Vakkuri 1938, museoviraston kokoelmat. Väritetty MyHeritagen In Colorilla

Kokeile sinäkin omiin historiallisiin kuviisi!