Janika etsimässä sukujuuria – yllätyin sukupuun rakentamisen helppoutta
MyHeritage-käyttäjä Janika Suhonen kertoo: ”Olen aina ollut mummin tyttö ja kasvanut aikuisuuteen eniten molempien mummieni kasvattamana. Äidin äiti menehtyi jo vuonna 1998 ja isän äiti 2015, jolloin huomasin jääneeni todella tyhjän päälle.” Tilanteen ollessa tämä, Janika aloitti sukupuun rakentamisen.
Tärkeimmät suvun ihmiset olivat poissa.
Mummit kertoivat suvun tarinoita omalta puoleltaan ja minä välillä hieman pyörittelin silmiänikin, että ”kuultu on! Taasko sinä mummi näitä kertoilet!” Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos… leikit jatkui. Nyt toivon, että olisin kuunnellut paremmin.
He tekivät tärkeää tiedonsiirtoa, jota nyt ymmärrän paremmin ja olen siitä kiitollinen, että minulle niitä kerrottiin. Muistaisinpa vain kaikki mitä olen kuullut; kuka, kenen, mitä ja missä?
Isän äiti oli hyvin kiinnostunut omista sukujuuristaan. Muistelen, että enemmän varsinkin viimeisten 10 elinvuotensa aikana ja kuuluikin Sairasten sukuseuraan. Välillä hän kävi sukukokouksissa ja seurasi mielenkiinnolla löydettyjä tietoja ja kertoi niitä meille eteenpäin.
Isän puolelta vaarikin minulla toki on, mutta häneen en ole saanut koskaan mitään erityistä yhteyttä, enkä hänen nykytilanteensa vuoksi tule saamaankaan.
Sukupuun rakentamisen helppous
Nyt tilanne on kuitenkin se ettei meillä ole ketään kertomassa näitä kallisarvoisia tarinoita sukujuuristamme omille lapsilleni. Mistä he nyt saisivat tietää myöhemmin juuristaan? Tämä ajatus edellä reilu vuosi sitten, keväällä 2020 päätin alkaa rakentamaan MyHeritagessa sukupuuta.
Yllätyin miten sukupuun rakentamisen helppoudesta, sillä isän äidin nimen laitettuani, sain puuta yht’äkkiä rakentumaan pitkälle jopa 1790 luvulle saakka. Kiitos Sairanen-suvun, joka ilmeisesti myös käyttää MyHeritagen palveluita ja sinne lisätty myös mummini tiedot, jotka yhdistyivät omaan puuhuni.
Tästä se riemu sitten alkoi, kun aloin ihastelemaan upeita vanhoja nimiä ja tietoja näistä kaukaisista sukulaisista.
Harmikseni samaa ei tapahtunut äidin puolella. Omat tietoni ylsivät äidin äidin ja äidin isän nimiin. Rakas mummini (äidin äiti) kertoili kyllä aikanaan asioita, mutta olin niin nuori, etten millään muista mitään ihmeellistä ja äidin isästä, ukistani, minulla oli vain nimi tiedossa. Mummi ja ukki olivat eronneet jo ennen syntymääni.
Äitini ei taas asioita muista tai halunnut muistaa, joten siihen tyssäsi tuo haara puustani ja asia jäi siihen.
Viesti toiselta MyHeritage-käyttäjältä
20.4.2021 kävin pitkästä aikaa lisäilemässä puuhuni hetki sitten syntynyttä siskontyttöä, kun huomasin postilaatikossa viestin: KYSELY SUHONEN SUVUSTA
Mitä mitä mitä?!? Olin saanut viestin äitini isän puolen serkuilta, jotka olivat yrittäneet löytää äitini ja enoni yhteystietoja. Viesti oli saapunut 16.4.2020 ja lojunut postilaatikossa nyt jo vuoden!!!!!
Otin yhteyttä tähän henkilöön ja sain nopeasti viestiä takaisin, jossa kerrottiin ukistani ”Tasista” ja hänen vanhemmistaan, sisaruksistaan, että äidin serkut tutkivat Suhonen– sukua ja pitäisi saada yhteys äitiini ja enooni.
Koska äitini on sairas, eikä pysty tulemaan Helsinkiin, sovimme tapaamisen ensin keskenämme ja jäin odottamaan sitä äärettömän malttamattomana. Tästä innostuneena päädyin myös tekemään DNA testin MyHeritagen kautta. Lähinnä minua kiinnostaa mistä päin karttaa juureni ovat, löytyykö yllätyksiä ja ehkäpä lisää uusia sukulaisia. Halutessa sitä kautta saisin tietää myös riskit erilaisiin sairauksiin yms. Testi ei ole vielä valmistunut ja mietin vielä haluanko lisätiedot, mutta jännittävää tämä kyllä joka tapauksessa on!
Tapaaminen äidin serkkujen kanssa
Kun sitten vihdoin tavattiin kaiken korona-ajan rokote odottelun jälkeen, vastapäätäni kahvilassa istui kaksi aivan upeaa (ja niin nuorekasta) naista, joilla oli paljon tietoa ja kerrottavaa. Sain heiltä kopion virkatodistuksesta, josta löytyy iso-iso-vanhempieni ja heidän 10 lapsensa tiedot, joista yksi oli ukkini Valmis Taisto Valdemar tai ”Tasi”, kuten hänet yhdeltä nimeltä tunnettiin. Sain myös valokuvan ukista ja se on nyt minun aarteeni… minun juureni <3
Tapaaminen meni hyvin ja saimme päivitettyä tietojamme. Näin kuvia ukista ja muista sukulaisista. Pikkuserkkuni asuu minusta vain kiven heiton päässä!
Myöhemmin äidin serkut saivat soiteltua äidillenikin ja jälleen tieto vaihtoi omistajaa. Hitaasti, mutta vahvana sukupuumme jatkaa kasvuaan MyHeritagessa ja minulla on helppo tapa myöhemmin siirtää tieto omille lapsilleni.
Kirjoittaja on MyHeritage-käyttäjä Janika Suhonen
