Perhemallit – Ydinperheestä sateenkaariperheisiin
Perhemallit ovat kulkeneet pitkän tien Suomisen perheen ydinperheestä sateenkaariperheisiin. Isän tiukasta määräysvallasta on siirrytty perheyksiköihin, joissa isovanhempia ei koeta perheeksi, mutta perheen lemmikit kyllä. MyHeritage tutustui perhekäsityksen mielenkiintoiseen historiaan.
Perinteinen perhemalli koki suurimman myllerryksen koko yhteiskunnan muuttuessa rajusti 1960-luvun lopussa. Tuolloinhan maatalousmaa-Suomi muutti kerralla kaupunkeihin. Vanhat perhemallitkin natisivat silloin liitoksistaan. Silti vielä huhtikuussa 1967 lähetetyn Koulu-tv:n ohjelman mukaan perinteinen suomalainen avioliitto oli vielä kristillinen avioliitto.
Kristillisyyteen pohjautuvat ihanteet olivat kuitenkin murroksessa. Aiemmin perheen sisäistä väestön lisäämistä yhteiskunta oli pyrkinyt kannustamaan ja perheen ulkopuolista rajoittamaan. Perheen yksi tärkeä tehtävä liittyi yhteiskunnan jäsenten välisten sukupuolisuhteiden kontrolliin.
Perhe tuotti kunnon kansalaisia
Perhe nähtiin moraalin ylläpitäjänä. Ennen tavallisesta tuvantäyteisesti lapsilaumasta oli siirrytty 1960-luvulla jo pääosin kahden kolmen lapsen perheeseen. Perinteinen uskonnollispohjainen näkemys, että Jumala antaa lapset, oli väestön enemmistön keskuudessa vaihtunut ihmisen itsensä valitsemaksi syntyvyyden tietoiseksi säätelyksi.
Perhe 1960. Kuvaaja Fredrik Runeberg. Helsingin kaupunginmuseo. Alkuperäinen mustavalkea kuva on väritetty MyHeritagen In Colorilla
Sukupuolisuhteista puhumista oli aiemmin häpeilty ja aihetta väistelty kotona ja koulussa. Nyt Suomeenkin virtasi avointa keskustelua seksuaalisuudesta ja aborteista. Koettiin myös tarpeelliseksi, että kouluissa lapsia opetettaisiin sukupuoliasioista jo ennen puberteetin alkua.
Yhteiskunnan odotuksena oli, etteivät perheet vain tuota lapsia, vaan lisäksi tekevät heistä yhteiskuntaan soveltuvia kansalaisia. Isä nähtiin yhä perinteisenä perheen päänä, voimakastahtoisen naisen komennossa oleva ”vässykkämies” oli vitsi. Vain hieman aiemmin oli siirrytty vanhempien teitittelystä sinutteluun. Lapset eivät olleet enää vanhempien alamaisia työvelvoitteineen.
Perheet moraalinvartijoina
Jos palaamme vielä ajassa taaksepäin. Ahkerana yhteiskuntavaikuttajana perheen merkitystä pohti kukapas muukaan kuin filosofi ja valtiomies J.V.Snellman, joka oli 1800-luvulla monessa mukana. Häntä kiinnostivat myös perheet. Hän ei tietenkään ajatellut perhettä nykypäivän henkistä tukea ja turvaa antavana yksikkönä vaan yhteiskunnan taloudellisena ja moraalisena selkärankana. Tuo ajattelutapa säilyikin Suomessa aina 1960-luvulle.
J.V.Snellmanin perhe. Valkeakosken museot. Kuvan laatua on kohennettu MyHeritagen Photo Enhancer -ominaisuudella
Snellman katsoi perheen kuuluvan erottamattomasti ihmisen toimintaan
järjestäytyneessä yhteiskunnassa ja oletti perheen aseman väheksymisen ennen pitkää johtavan moraaliseen rappioon, yhteiskuntaelämän haaksirikkoon ja peräti valtion hajoamiseen.
Nykypäivän kriteereiden valossa monet Snellmanin korostamat seikat näyttävät vanhentuneilta. Esimerkiksi miehen ja naisen roolien jyrkkä erottaminen vaikuttaa nykyisten mittapuiden mukaan vähintäänkin kummalliselta, mutta 1800-luvun agraarisessa sääty-yhteiskunnassa se vain tulkitsi yhteiskunnallista todellisuutta.
Oletko sinä kiinnostunut ottamaan selvää siitä, millä tavalla esivanhempasi elivät ja millaisia perheitä heillä oli? Aloita sukututkimus ilmaiseksi MyHeritagessa – se on helppoa ja hauskaa! Aloita nyt!
Nykyperhe tuottaa läheisyyttä ja turvaa
Perhettä koossa pitävillä taloudellisilla ja moraalisilla siteillä ei ole nykypäivänä enää samaa merkitystä kuin agraarisessa elämänmuodossa. Yhteiskunnallisen muutoksen seurauksena perheen emotionaalinen merkitys, läheisyyden ja kuulumisen tarpeiden tyydytyksestä huolehtiminen on pitkälti syrjäyttänyt muut merkitykset.
Henkilökohtaiset perhekäsitykset muuttuvat nekin yhden ihmiselämän aikana. Monien nykypäivän 40- ja 50-vuotiaiden lapsuudenperheeseen kuului isä, äiti ja sisaruksia. Monien vanhemmat olivat varttuneet maaseudulla. Silloin vielä yleisesti elettiin 1940-luvulla perheissä, joihin kuului vanhempien ja sisarusten lisäksi isovanhempia. Varakkaissa perheissä oli vielä kotiapulaisetkin. Agraari-Suomen perhekokoonpanot ja asumisjärjestelyt olivat huomattavasti nykyistä laajempia.
Millaisia ovat tulevaisuuden perhemallit?
Kuvaaja Volker von Bonin 1960, Helsingin kaupunginmuseo. Kuva on väritetty MyHeritagen In Colorilla
Ehkä ratkaisuja nousee esille viimeistään silloin, kun vaikkapa huoltosuhteen heikkenemisestä aiheutuva kriisi realisoituu ja lapset joutuvat ottamaan jälleen uudelleen iäkkäiden vanhempiensa hoidosta enemmän vastuuta. Ja onko tulevaisuudessa sosiaalinen vanhemmuus yleisin perhemalli, kun yhä harvempi saa omia geenejä kantavan jälkeläisen?
Lähteet: Maailman kuvalehti, Yle, Snellmanin kootut teokset
Artikkelikuva Evelina Stier 1870-1899, Museoviraston kokoelmat. Kuva on väritetty MyHeritagen In Colorilla. Kokeile sinäkin In Coloria vanhoihin mustavalkoisiin kuviisi.
