Suvun lasten leikit ja lelut talteen omalle MyHeritage-perhesivustollesi!

”Leikit ovat lasten työtä” on vanha sanonta. Suurelta osin sanonta on täyttä totta. Mielikuvitus kehittyy leikkimällä, mutta vaikka joskus riitti pelkät käpylehmät, niin hyvin usein lelut olivat arkielämästä tuttujen esineiden tai asioiden pienoiskokoisia jäljitelmiä. Tyypillisiä leluja ovat esimerkiksi pehmoeläimet, nuket, leikkiastiat ja leikkiautot.

Tallenna leikkimuistojasi MyHeritageen omalle yksityiselle perhesivustollesi

Oliko sinulla joku lempinukke tai -auto lapsena? Muistatko sen vielä tarkkaan tai onko se jopa edelleen tallessa? Millaisia muistoja sinulle tulee mieleen, kun ajattelet tuota nukkea/autoa?

• Leikitkö yksin, kaverisi kanssa vai oliko teitä isompi piiri yhtä aikaa koolla?
• Missä leikitte; ulkona/sisällä, leikkimökissä, hiekkalaatikolla?
• Entäpä nuken vaatteet? Ompeliko äitisi niitä, ostettiinko ne kaupasta vai teitkö peräti itse?
• Millaista remonttia leikkiautoon täytyi tehdä, ajoitteko kilpaa?

Näitä kaikkia ja monia muita leikkeihin ja leluihin liittyviä asioita voi miettiä ja kirjata ylös, sillä lapsuuteen liittyvät asiat unohtuvat usein meiltä sukututkijoilta. Keräämme kyllä synnyin- ja kuolinaikoja, kirjaamme avioliittoja, ammatteja ja paikkakuntia, mutta itse lapsuuden aika tuntuu monesti jäävän myöhemmin tapahtuneiden asioiden jalkoihin.

Ethän unohda haastatella suvun vanhimpia heidän leikeistään?

Alla oleva kuva Martta Nukketeollisuuden messuosastolta tallennettuna Myheritagen perhesivustolle. Kuvaaja A. Pietinen 1929–1930 /Museovirasto. Väritetty In Colorilla

MyHeritagen avulla sinun on helppo tallentaa lapsuusmuistoja, vaikkapa nukkesi vaiheita tai omia leikkejäsi. Muistiinpanoihin voit tehdä sanallisen osion leikkimuistoista ja lisätä samalla kuvan ao. henkilön profiiliin ja jos ne ovat omia leikkimuistojasi, lisää ihmeessä vaikka kuinka monta kuvaa itsellesi rakkaista leluista ja leikeistä lahjaksi omille jälkipolvillesi.

Rekisteröidy MyHeritage-käyttäjäksi täällä!

Leikkikaluja on luultavasti ollut yhtä kauan kuin ollut nykyihmisiä.

Varhaisimpia arkeologisia löytöjä ovat Indusjoen laaksosta ja Egyptistä esiin kaivetut lelut. Myöhempinä aikoina myös Kreikan ja Rooman valtakuntien alueilta niitä on löydetty. Lelut ovat aina heijastaneet jollain tapaa aikaansa. Historioitsijat ovat tulkinneet yhdeksi lelujen tarkoitukseksi aikuiselämän realiteettien opettelemisen: miten töitä tehdään ja millä tavoin eletään. Leluja on valmistettu kivestä, metallista ja tietenkin myös puusta sekä monista muistakin materiaaleista.

Yllä valikoima antiikin roomalaisia leluja Museu Nacional Arqueològic de Tarragonassa, Kataloniassa, Espanjassa. Näyttelyssä on useita lapsille nykyään tuttuja leluja, kuten nukke, helistimiä, noppia ja pieniä astioita kotileikkejä varten. CC BY 2.5. Kuvaa on rajattu.

Suomalaisia, arkeologien löytämiä leluja

Turussa tehdyissä kaivauksissa on löydetty aikanaan kaksi puunukkea, jotka on ajoitettu 1400- ja 1500-luvuille. Myös Porvoosta on saatu talteen osa keskiaikaisesta puunukesta. Muita saman ajan löytöjä ovat esimerkiksi kaarnaveneet tai vaikkapa puiset miekat. Moninaisia löytöjä voit ihastella vaikkapa Kalmistopiiri -blogista parin vuoden takaa.

Suomalainen Martta -nukke syntyi Turussa

Vuonna 1908, muutamaa vuotta aikaisemmin perustetun Martta-järjestön Turun yhdistyksen piirissä, mietittiin varainhankintaa. Ideoita oli useita, aina olkihatuista alkaen. Yksi paikallisyhdistyksen innokkaimmista jäsenistä, Aurora Jansson toi sitten esiin ajatuksen nukkejen valmistamisesta myyntiin. Näin sai alkunsa Turun Martta Nukketeollisuus.

Alla Silmänsä sulkeva, kiharatukkainen tyttönukke. Turun Martta Nukketeollisuus 1911 / Helsingin kaupunginmuseo, Kuva on värientisöity MyHeritagen valokuvatyökaluilla.

Nuken pää ja kädet selluloidia, vartalo puuvillakangasta. Puolipitkä vaalea peruukki. Muotoillut, maalatut kasvot; lasisilmät, maalatut kulmakarvat, silmäripset ja puoliavoin suu.

Martta-nuken valmistuksen vaiheita eri vuosikymmeniltä

Vaikka nukkejen osat tehtiin ensi alkuun kotona, järjestettiin niiden vaatetusta ja myyntiä varten erityinen työtila, Nukkela. Työ oli alusta alkaen hyvin tarkkaan kontrolloitua, sillä tekijä sai palkkansa vasta nuken hyväksymisen jälkeen.

Vuosien mittaan kohdattiin monia haasteita, esimerkiksi pula-aikana. Posliinisia päitä tuotettiin Saksasta, ja kun posliinipäiden hankinta Saksasta estyi, keksi leikkikaluliikkeen omistaja, maalarimestari Nurmi nerokkaan kipsimassaseoksen. Tämä posliinia muistuttava massa olikin eräs Martta Nukketeollisuuden suurimpia innovaatioita

Nuken täyttöön käytettiin sahajauhoja ja sen vartalo ommeltiin joko puuvillasta tai pellavakankaasta, kun taas hiukset olivat pellavaa; myöhemmin saatiin käyttöön myös paikallisen köysitehtaan manillaa.

Turun Martta Nukketeollisuus toimi aina vuoteen 1974 saakka. Tuolloin se myytiin yksityisomistukseen ja kotimaiset nuket korvautuivat pitkälti ulkomaisella halpatuotannolla.

Mikäli haluat tutustua nukkeperinteeseen, suosittelemme Turun museokeskuksen näyttelyitä. Heillä lienee maamme laajin kokoelma.

Yllä oleva nukke on jo parhaat päivänsä nähnyt, mutta onneksi maassamme toimii lukuisia konservoinnin harrastajia sekä pieniä käsityöpajoja, jotka auttavat tarvittaessa.

Jaa kanssamme kuvia ja tarinoita rakkaimmista leluista ja leikeistäsi. Voit lähettää niitä osoitteella annikka.heikura@myheritage.com. Palkitsemme parhaan ja teemme koosteen meille tulevista lelukuvista ja tarinoista blogiin. Lähettämällä meille kuvan esim. nukestasi tai leluautostasi annat meille oikeuden julkaista sen blogiin tulevassa koosteessa (yhden kerran). Aikaa sinulla on 30.11.2022 saakka, joten panepa töpinäksi ennen kuin joulukiireet alkavat!

Muista myös kirjata lapsuutesi leikkejä ja leluja omaan MyHeritage-profiiliisi. Ne ovat omaa henkilöhistoriaasi ja erittäin arvokas lahja tuleville sukupolville.

Rekisteröidy nyt MyHeritage-käyttäjäksi täällä!

Lue myös muita sukututkimukseen liittyviä artikkeleita MyHeritagen blogista

Artikkelikuva: Turun Martta Nukketeollisuuden työntekijättäriä 1916 pakkaamassa nukkeja: vasemmalla johtajatar Maria Weissman, kauppamatkustaja Martta Lehtovaara, Aurora Jansson, Ellen Törnqvist ja nti Tuominen. Kuvalähde: Turun museokeskus, väritetty In Colorilla