Millä tavalla kinkerit ja rippikirjat ovat yhteydessä toisiinsa?
Rippikirjat ja kinkerit – kun piispa Gezelius 1660-luvulla ryhtyi suunnittelemaan rippikirjoja, oli taustalla halu seurata seurakuntalaisten kristinopin osaamista ja heidän kinkereillä käyntejään.
Vanhimpien eli 1600- ja 1700-lukujen alkupuolen rippikirjoissa näkyy valtava määrä pieniä rasteja jaettuna useaan eri sarakkeeseen. Oikeastaan nämä rastit ovat syy koko rippikirjojen pidolle tai toisin päin olennaisin osa niiden sisältöä.
Reformaation aikana 1600-luvulla tarvittiin sisälukutaitoa ulkolukutaidon lisäksi
Taustalla oli reformaation aika eli Lutherin tuoman uskonpuhdistuksen ajatus. Jokaisella uskovaisella piti olla mahdollisuus itse tutkia Jumalan sanaa. Tämän takia opeteltiin ulkoa katekismuksesta kuusi pääkappaletta, aamu-, ilta- ja pöytärukoukset sekä synnintunnustus. Reformaation aikana 1600-luvulla mukaan tuli lisäksi Lutherin selitysten osaaminen. Tähän tarvittiin myös sisälukutaitoa, enää ei pelkkä sanojen ulkoa oppiminen riittänyt.
”Alcu opista uskoon” ja kinkerikuulustelut
Gezeliuksen ohjeistuksen mukaisesti valmiiksi painettuihin rippikirjoihin oli merkitty sarakkeet peräti 12 eri osaamisalueelle. Niiden järjestys rippikirjassa oli sama kuin katekismuksessa. Kyse oli ns. Lutherin Vähä katekismuksesta, jonka hän laati jo 1529.
Samaan aikaan Luther teki myös Ison katekismuksen papistoa ja opettajia varten. Mikael Agricola teki vuonna 1543 ensimmäisen suomenkielisen katekismuksen ”Alcu opista uskoon”.
Muita merkittäviä katekismuksen versioita
Häntä seurasi Paavali Juusten, mutta hänen versiotaan ei ole säilynyt jälkipolville. Vanhin tunnettu suomennos Lutherin kirjasta on vuodelta 1607.
Kuva: Catechismus, se on christilisen opin pääcappaleet, d. Martinus Lutherin vlostoimituxen cansa, soomen kielen tulkitut, Tekijä: Simon Johannis Carelius, Painettu: Rostock; Stephan Möllemann; 1607. Doria.fi
Meidän esivanhempiamme kuulusteltiin valtaosin Uppsalan arkkipiispan, Olav Svebeliuksen vuoden 1689 laatiman laitoksen perusteella. Mikäli näet rippikirjassa epämääräisen merkinnän ”Sveb”, tarkoittaa se kinkerikuulustelua nimenomaan tämän katekismuksen pohjalta.
Rippikirjoissa olevien sarakkeiden selitykset
Kuva: Tarvasjoki rippikirja 1774-1787 (AP I Aa:1) Sivu 1 Seppälä Jusela ; SSHY http://sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=26715&pnum=4 / Viitattu 09.07.2022
Tutustu MyHeritagen historiallisen tietojen kokoelmiin. MyHeritagen kokoelmien suomalaisissa rippi- ja lastenkirjoissa on myös skannatut kuvat myös alkuperäisiin dokumentteihin.
| 1 | (DEC) | 10 käskyä, joka jakautui tekstiosaan ja selitykseen |
| 2 | (Symb) | uskontunnustus, joka taasen jakautui apostoliseen ja Athaniuksen uskontunnustukseen. Apostolinen tunnus jakautui kahteen osaan eli teksti ja selitys |
| 3 | (Or D) | Isä meidän -rukous, joka sekin jakautui tekstiin ja selitykseen |
| 4 | (Bapt) | Kaste, joka jakautui tekstiin ja selitykseen |
| 5 | (Abs) | Rippi, joka jakautui tekstiin ja selitykseen |
| 6 | (Conf) | Synnintunnustus, joka jakautui kolmeen eri osaan |
| 7 | (Coen D) | Ehtoollinen, joka jakautui tekstiin ja selitykseen |
| 8 | (Mens) | Pöytärukoukset ennen ateriaa ja aterialta pois lähdettäessä |
| 9 | (Orat) | Aamu- ja iltarukoukset |
| 10 | (Quast) | Kysymykset, joka jakautui arvioihin ja Raamatun lauseisiin |
| 11 | (Tab oe) | Huoneentaulu, joka jakautui arvioihin |
| 12 | (Ln) | Sisälukutaito, joka jakautui arvioihin |
Kuva: Selityxet ioca-päiwäisten huomen-ehto-ia ruocalucuin eli siunausten, yxikertaisil saarnoill edespannut Laurent: Petri Aboico minist. verbi Dei in Loimi-Joki. Doria.fi
Kinkereillä sisä- ja ulkolukutaidon arviointiin käytetty ohjeistus ja merkintä rippikirjaan
Piispa Gezelius kehoitti arvioimaan sisä- ja ulkolukua seuraavaan tapaan:
Jos osasi lukea pääkappaleiden tekstiosan hyvin, merkittiin sarakkeeseen ”X”.
Jos luku meni huonommin, tuli merkinnäksi ”/” eli puolikas rastia.
Selitysten, kysymysten, huoneentaulun ja sisälukutaidon kohdalla käytettiin samoja merkintöjä.
Muita rippikirjamerkintöjä kinkereillä
Kaikki papit eivät noudattaneet Gezeliuksen ohjeita, vaan käyttivät esimerkiksi + ja – merkkejä tahi kirjaimia s ja b (simpliciter ja bene).
Vähitellen papisto huomasi Gezeliuksen ohjeistuksen olevan liian yksinkertaisen. Niinpä rastimerkkiä alettiin jakaa pienempiin osiin, jotta esimerkiksi seurakuntalaisen edistyminen kristinopin asioissa tulisi selkeämmin esille.
Aikaa myöten sarakkeiden määrä kuitenkin väheni ja 1800-luvulle tultaessa oli siirrytty ulkoluvusta sisälukutaitoon. Ulkolukuun riitti tuolloin rippikirjassa viisi saraketta:
- Lukee ABC -kirjaa
- Lukee Lutherin katekismusta
- Osaa ulkoa Athanasiuksen uskontunnustuksen ja huoneentaulun
- Osaa vastata katekismuksen kysymyksiin
- Osaa ulkoa Daavidin katumuspsalmit
Kuningas Daavidin katumus
Kuningas Daavid
Kunigas Daavid osasi tunnustaa virheensä ja katua. Daavidin rikos oli se, että hän rakastui naimisissa olevaan naiseen, Batsebaan. Naisen mies oli sotapäällikkö Uria, jonka Daavid komensi sodassa eturintamaan toivoen, että tämä kuolisi taistelussa. Näin myös kävi. Tämän jälkeen Daavid otti Batseban vaimokseen. Daavidin ystävä, profeetta Naatan, esitti Daavdille kertomuksen rikkaasta miehestä, joka teurasti köyhän miehen ainoan karitsan omille vierailleen. Daavid ymmärsi, että tarinan rikas mies oli hän itse.
Alla Psalmi 51:
Jumala, ole minulle armollinen hyvyydessäsi, pyyhi pois minun syntini suuren laupeutesi tähden. Pese minut puhtaaksi rikoksestani ja anna lankeemukseni anteeksi. Minä tiedän pahat tekoni, minun syntini on aina minun edessäni.
Sinua, sinua vastaan olen rikkonut, olen tehnyt vastoin sinun tahtoasi. Oikein teet, kun minua nuhtelet, ja syystä sinä minut tuomitset. Syntinen olin jo syntyessäni, synnin alaiseksi olen siinnyt äitini kohtuun. Mutta sinä tahdot sisimpääni totuuden — ilmoita siis minulle viisautesi!
Vihmo minut puhtaaksi iisopilla ja pese minut lunta valkeammaksi. Suo minun kuulla ilon ja riemun sana, elvytä mieli, jonka olet murtanut. Käännä katseesi pois synneistäni ja pyyhi minusta kaikki pahat tekoni. Jumala, luo minuun puhdas sydän ja uudista minut, anna vahva henki. Älä karkota minua kasvojesi edestä, älä ota minulta pois pyhää henkeäsi. Anna minulle jälleen pelastuksen riemu ja suo minun iloiten sinua seurata, niin opetan tiesi sinusta luopuneille, ja he palaavat sinun luoksesi. Jumala, pelastajani, päästä minut verivelasta, niin minä riemuiten ylistän hyvyyttäsi. Herra, avaa minun huuleni, niin suuni julistaa sinun kunniaasi.
Jos toisin sinulle teurasuhrin, se ei sinua miellytä, polttouhriakaan et huoli. Murtunut mieli on minun uhrini, särkynyttä sydäntä et hylkää, Jumala.
Osoita Siionille laupeutesi ja rakenna jälleen Jerusalemin muurit! Silloin otat taas vastaan määräuhrit, ja alttarille tuodaan teurashärät.
(Lähde: https://peda.net/joensuu)
Lue myös muita sukututkimusartikkeleja blogistamme.
Artikkelikuva: Opetustaulu, jonka aiheena on Piispa Gezeliuksen kinkerit. Turun museokeskus. Kuvan värit on palautettu MyHeritagen In Colorilla
